Mitäköhän harkkotyyppiä on yleisemmin käytetty eristeharkkotalon päätykolmioiden teossa? 100-150mm umpiharkkoa vai 100-150mm valuharkkoa. Eristystä ei päätykolmioiden aluella tarvita koska ei ole tarkoitus tehdä vinoa sisäkattoa. Korkeutta päätykolmion korkeimmassa kohtaa on kuitenkin noin kolme metriä (harjakatto).
Päätykolmiot
Mies vailla järkeä
163976
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
materiaalista se seinän eristeharkko on tehty. Jos se on esim. lecasoraharkko missä on eriste välissä niin päädyt tehdään normaaleista lecaharkoista. Jos se on eristetty betonivaluharkko niin päädyt voi tehdä valuharkosta, tai tehdä vaikka lautamuotti jonka valaa täyteen tai käyttää tässäkin lecasoraharkkoa, mikä tosin ei ole yhtä hyvä ratkaisu kuin betoni, koska betonilla ja lecasoraharkolla on erilainen kosteuseläminen ja lämpölaajenemiseläminen eli rajakohtaan saattaa syntyä halkeama.
Ulkoseinät tehdään normaaleista 380mm leveistä eristeharkoista. Ei valueristeharkoista. 100mm umpiharkkoa itse ajattelin, mutta alkoi mietityttämään että pysyykö noin korkea seinämä niillä pystyssä. Kantokykyä tältä seinältä ei kuitenkaan vaadita. Hinta olisi edullinen, mutta muuraus ei tule kyllä olemaan helpoimmasta päästä.
Riippuu aivan kuinka suunnittelijasi asian on ajatellut. Jos teet puurungon taakse, joka kantaa myös poikoset, ota ramloilla seinää kiinni siihen, ja varmasti kestää. Puhtaana mastona 100mm murattu harkko ei varmasti kestä tuulikuormaa (ei ainakaan laskennallisesti). Jotkut tekee ilman puurunkoa, mutten kyllä itselleni niin tekisi.
Onko kukaan huomannut mitään ongelmaa?
Esim lammin VSK100 ja Siporexin 100mm kivi pelaa meillä hyvin yhteen.
Nää on just niita asioita, joihin ei voi sanoa kukaan mitään varmaa. Selvää lienee että kosteus-ja lämpövaihtelut vaikutta kivien muodonmuutoksiin eri tavalla. Repeämä on mahdollista, mutta jos ympäristö pysyy tasaisena, voi olla ettei mitään satu vuosikymmeniin. Itse en materiaaleja mielellään sekoittele.
Siksipä minäkin kyllä laitatin vahvikekankaan seinään jossa on muottibetonia, valuharkkoa sekä siporexia sekaisin.
Ulkona tietenkin lämpötilan vaihtelut on rajummat kuin sisällä ja siten mahdollinen lämpöliikekin erilaista.
Ei nyt jaksa kaivaa lämpölaajenemiskertoimia eri matskuille...
Toivotaan ettei ratkea, .... mutta ihemettelen miksi käyttää Sipoa betonitalossa? Kuten tuossa edellä mainitsin, MH150 oli tosi helppo, ja ei tarvii pelätä ratkeamia. En nyt haluu olla pessimisti, mutta jos pysyy halkeamattomana, niin taas on minulle ihmeteltävää.
Esimerkkikohdassa on about 45 asteen kulma seinässä.
Laitoin 4kpl ohjureita joita vasten ladoin suorat pätkät VSK100:lla.
Seuraavana päivänä urtsasin VSK100:n päistä ylimääräiset reiät umpeen & lisäsin raudoitteet & proppasin ja ruuvasin muottilaudat ja levyt seinän kylkiin & valoin kulman.
Seuraavana päivänä purin muotit ja koska loppupätkä olisi ollut vittumainen valaa tein lopun siposta askartelemalla.
Mielestäni hiton paljon nopeanpaa kuin tehdä moduulittomia VSK 100 pätkiä jiirikulmien kera ja ilman. Yksi mahdollisuus ois ollut tehdä koko seinä veistettävästyä siporexista, mutta kun mulla on vieläkin ylenmäärin talopaketissa tulleita VSK100:a niin ei viittinyt ostaa niin paljoa sipoa.
Myöskin jotkut väliseinät lopetin 100mm / 88mm:n siporex väliseinäkiven soiroilla koska sillä sai umpinaisen seinän pääliosan joka on helpompi urtsata ääni ja ilmatiiviiksi. Samoin pystyy kattolistat napsimaan viimeistelynaulaimella tai kampanaulalla suoraan siporexiin mikäli ei katossa olevaan soiroon meinaa onnistua. (viimeistelynaula uppoaa myös VSK100:n mutta ei niin hyvin)
Tällä foorumilla oli muitakin jotka on käyttäneet sekaisin sipoa ja lammin harkkoja, sekin rohkaisi. Mutta kuten sanoin, tuohon sekalaisimpaan seinään laitatin kankaan. Mutta missään muuallakaan ei vielä hiushalkeamia näy sipon ja lammin välissä.
Kuten edellä todettiin, kannattaa tehdä samalla materiaalilla kuin muukin runko. Itse pohdiskelijn samaa Lammini kanssa. Vaihtoehdot olivat VSH100, MH150, halkaistu EMH350. EMH:lla se hyvä puoli että saa urtsilla kiinnitettyä toisiinsa, huonona puolena hinta. VSH100 hiukan vaikea valettava, ja ei kovin tukeva työaikana. Valitsin lopulta siis MH150:n, ja oli helppo tehdä, ja tuli siisti kohtalaisen edullisesti. Jos teet valuharkoista, leikkaa ylin harkko muotoon, älä tee laudoittamalla.
Meillä tehtiin halkaistusta lämpöharkosta (EMH350 sähkömotskarilla halki keskeltä, HUOM: motskarin öljykanava pitää kaivaa auki 30 harkon välein, bensamotskari syttyy palamaan). Kun kattotuolit nostettiin paikoilleen kytkin myös päätykolmion ja kattotuolit toisiinsa revalaudalla.
Se kannattaa tehdä halvimmalla tavalla jonka keksit.
halkaistulla lämpöharkolla tai EMH150:llä, VSK100:lla, tai papanavälisinäharkolla tms.
varo ettei kaadu, tekee kipeää jos se tulee päälle !!
Yleensäkin päätykolmioon on mielestäni turha käyttää valettavaa harkkoa. Mutta etenkin viimeiset vinot harkot tekisin vaikkapa kevytsoraharkoista tai siporexharkoista sahaamalla. Vinon osan muotittaminen ja valaminen oli vittumaista. Etenkin kaatosateessa kun se betoni ei käsittänyt asettua kolmion malliseksi keoksi vaan valaa piti pikkuhiljaa ja muotittaa eteenpäin työn edetessä. Onneksi akkuruuvarit kestivät vesisateen.
Miksei valamalla? Kyllä ne kolmiot kannattaa ilman muuta tehdä runkokivellä! Laudoittaa ei misään nimessä kannata. Leikataan vaan muottiharkko sahalla sopivaksi.
ja ompa vittumaista hommaa se päätykolmioden muuraus: kattotuolit tiellä, poikoset tiellä.. Kirveellä sitten vuolin supivia viisteitä ja koloja poikosille. Pääosan ajasta satoi tai tihuutti. Eniten vituttava muuraushomma koko töllissä, ja se ei ollut vähän se. Isompiin poikosten vieruskoloihin muurasin sitten harkonpaloja, mutta lopullinen viimeistely vasta keväällä.
Kannattaa tehdä päätykolmiot ennen ristikoiden asennusta, niin ei oo tuollaisia ongelmia.
herkkua, esim. sipolla 8mm vaakarauta joka neljänteen varviin. Työ on hyvä tehdä ennen mitään kattoristikoita tai poikasia. Se vaan ihmetyttää, mikset voisi tehdä ylös asti samasta kamasta kuin muutkin seinät ja nostella vinot siporex-lankut tai variaxit niiden varaan.
Säästyis kattotuolit seuraavaan rakennukseen, kun tähän voisit käyttää mitallistettua 2x5'' lankkua.
"Se vaan ihmetyttää, mikset voisi tehdä ylös asti samasta kamasta kuin muutkin seinät ja nostella vinot siporex-lankut tai variaxit niiden varaan. "
Ehkäpä parempi huollettavuus ja varastoullakko vainavat vaakakupissa....