Tuli tuossa mieleen yhtä tuttua sisarusparia seuratessa, että onkohan tuo yksinhuoltajuus/kyvyttömyys suhteeseen miehen kanssa periytyvää?
Nämä naiset eivät kykene pidempikestoisiin suhteisiin, mutta lapsia pukkaavat jo yhden yön panoillekin. Heidän äitinsä on ihan samanlainen - kummallakin naisella on eri isä, eikä kumpikaan isä ole asunut perheensä kanssa kuin muutaman kuukauden.
En toki väitä, että taipumus kyvyttömyyteen parisuhteessa olisi geeneissä, mutta on käynyt mielessä, että naisten äiti ei ole kyennyt antamaan mallia toimivasta parisuhteesta, ja siksi nämä naisetkaan eivät siihen kykene.
Ja tietysti he ovat vakuuttuneita siitä, että miehissä on vika. Jopa silloin, kun synnyttävät lapsen yhden yön panosta ukkomiehelle, he ihmettelevät, että mies ei yhtäkkiä ole onnesta ymmyrkäisenä isän roolistaan.
Nämä naiset eivät kykene pidempikestoisiin suhteisiin, mutta lapsia pukkaavat jo yhden yön panoillekin. Heidän äitinsä on ihan samanlainen - kummallakin naisella on eri isä, eikä kumpikaan isä ole asunut perheensä kanssa kuin muutaman kuukauden.
En toki väitä, että taipumus kyvyttömyyteen parisuhteessa olisi geeneissä, mutta on käynyt mielessä, että naisten äiti ei ole kyennyt antamaan mallia toimivasta parisuhteesta, ja siksi nämä naisetkaan eivät siihen kykene.
Ja tietysti he ovat vakuuttuneita siitä, että miehissä on vika. Jopa silloin, kun synnyttävät lapsen yhden yön panosta ukkomiehelle, he ihmettelevät, että mies ei yhtäkkiä ole onnesta ymmyrkäisenä isän roolistaan.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Voihan se noinkin olla, mene ja tiedä. Mutta jos sinulla on enemmän aikaa ja haluja tutkia asiaa, olisi ehkä valaisevampaa tutkia hieman suurempi otanta ennen Grande Finalen julkistamista :)
Joo, ei toteuta ihan tieteellisen tutkimuksen empiirisia vaatimuksia tuo otanta =p
Mutta seriously - eikö yksinhuoltajaa ikinä pelota se, mitä tekee lapsen päälle ja sitä kautta suhteelle miehiin, kun maalaa miehet hyväksikäyttäjä sioiksi ihan vaan sukupuolen perusteella? Miten esim tyttö voi ikina mieheen luottaa aikuisenakaan?
välttämättömyys elämän missään vaiheessa.
Miestä voi aina "lainata" siittämiseen, ja paljon muuhun ei sitten kelpaakkaan.
Kyllä nainen tulee toimeen elämänsä ilman mitään siivellä eläjää/komentelijaa. Ei mies ole mikään pakollinen asia elämässä.
Hmmh - kieltämättä en ajatellut asiaa tuolta kantilta. Ehkä osittain siksi, että kukaan tuntemani yksin elävä nainen ei ole tilanteeseensa tyytyväinen, vaan he kaikki etsivät miestä elämäänsä.
En siis tunne sinun laillasi ajattelevia naisia. Mitä luulet, onko teitä paljon?
Juuri noin!
Miksi pitäisi pelottaa jokin sellainen, mitä ei tee? Tuntea syyllisyyttä tekemättömästä? Mistä olet saanut vihiä, että yksinhuoltaja maalaa miehet hyväksikäyttäjäsioiksi sukupuolensa perusteella? Entä yksinhuoltajamiehet? Millaista tietoa sinulla on heidän puheistaan hyväksikäyttäjäsioista?
Hei kuule. Tee uusi aloitus kun olet pohtinut loppun saakka aihettasi josta haluat herättää keskustelua ;D
mutta sen voin kertoa että onnellinen olotila tämä on. Ei ole riitaa, ja tarkka tieto missä mennään, esim, talous.
Suomessa täysin mahdollista olla naisen töissä ja luoda ura, ihan siinä missä miehenkin. -siinä kohdassa tunnen olevani onnekas. (etten syntynyt johonkin pakko-huntu-maahan)
vanhemmat näyttävät lapsilleen miten voi tehdä jos kyllästyy ekaan puolisoon ja lapsiin. Sen kun jättää ja ottaa uuden, ja jos taas kyllästyy ei muuta kun radalle etsimään uutta.
Esimerkistä se lapsi oppii puhumaan ja kävelemäänkin. Esimerkistä se lapsi oppii miten tilanteissa toimitaan.
Jos vanhemmat pysyvät yhdessä, lapsi huomaa että ongelmat voi raketa muullakin tavoin kuin etsimällä uuden puolison ja uudet lapset.
Ensinnäkin, harva pari enää elää lopunikäänsä yhdessä. Oli lapsia tai ei. Vielä harvempi elää suhteessa puhtaasta Elämää Suuremmasta Rakkaudesta, useimmat (ikävä kyllä) joko tyytymisestä siihen mitä on (pelosta ettei parempaakaan saa) tai silkasta tottumuksesta. "Siksi että se on oikein lasten kannalta-erotaan sitten kun lapset on isompia". Tätä se suurimmaksi osaksi on. On olemassa_ihan oikeita_rakkaus liittoja, onneksi, mutta harvemmassa määrin...ja kuten tiedetään, aina ei edes se rakkaus riitäpitämään sitä pientä piiriä pystyssä. Joku tykkää tehdä niinkuin yhteiskuntanormit odottavat, ja vain siksi, joku toisin.
Ja itsekin sellaisesta perheestä tulleena (jossa pidettiin "säädyllisestä säädystä" ja kulissiliitosta kynsin ja hampain kiinni) voin sanoa, ettei sen katseleminen (niin, lapsethan alkavat oivaltamaan asioita ja lukemaan rivienkin välistä aina jossain vaiheessa) ole ainakaan minun kohdallani valanut sitä "pakko pitää kiinni" ajatusta. Todellakaan. Enkä ole ainoa, joka on kasvanut tällaisessa ns. pakkopulla liitossa sitä seuraten ja todennut myöhemmin itse toimivansa vastaavassa tilnteessa täysin toisin jos sikseen tulee. Jotta eipä se perinteinen "lusitaan loppuun asti yhdessä"-kään ole mikään tae tyttärien sitkeästä jalkojen ristimisestä aina papin aameneen asti.
Ja blaah ap:lle.: kuka äiti kasvattaisi lapsensa uskomaan että "kaikki miehet ovat sikoja"?
Onkohan tyhmyys periytyvää? Toisinaan varmasti on.
opitaan alitajuntaamme ainakin lapsuudestamme rakastamisen, kunnioittamisen, läheisyyden ja perheen mallit.
itse olen tätä paljon pohtinut kun oon aika onneton ollut suhteissani, tuntuu ettei muunlaiset miehet kuin samalaiset henkiset julmurit kuin oma isäni kiinnosta, samoja käyttäytymismalleja miten isäni kohteli äitiäni, ilmenee mulla suhteissa eikä tunnu suhteet kastävän... kaiken takana on kiteytetysti sanottuna huonommuuden ja kelpaamattomuuden tunne joka sotii järkeäni vastaan, mutta joka on vaikea karistaa. että siinä mielessä periytyy.
sanomttamattakin selva että oon yh
sitä mikä on oikein. Olen lapsilleni kertonut että isä on tehnyt väärin, eikä tuolla lailla asioita ratkota, pakenemalla.
Olen kertonut että asiat pitää pohtia ja ratkaista muulla tavoin, kuin vaihtamalla vaimoa tai miestä.
että kun nyt puhuit yksinhuoltajien tyttäristä ja periytyvyydestä (heh heh tosiaan vaan ;)
niin
entäs yksinhuoltajan poikalapset? Tuleeko heistä naisia karttavia ja sikamaisesti kohtelevia kakkapäitä (siis siksi, että ovat kasvaneet äidin kanssa) vai tuleeko heistä vastuuntuntoisia isejä ja naisiansa huomioivia miehiä eikä vähiten siksi, että tietävät kolikon toisen puolen?
tutkimuksiakin, että yksinhuoltajaäitien pojilla on enemmän ongelmia. kun se isä malli puuttuu, eikä äiti sitä pysty korvaamaan.
Tästä aiheestahan on viimeaikoina aika paljonkin keskusteltu.
tai oikein sanottuna, niiden ymmärtämistaitoa.
Eiköhän sen onnellisuuden ja onnettomuuden ja niitä seuraavat ongelmattomuudet tai ongelmat ratkaise jokin ihan muu kuin, onko lapsella samassa taloudessa kirjoilla yksi vaiko kaksi vanhempaa. Tai vaikka kaksitoista. Sitä voi olla täyspäinen, lapsen edun mukaisesti toimiva vanhempi niin yksin, kuin kaksintaloudessakin. Moni yksinhuoltajan kasvattama lapsi on saanut terveen elämänkatsomuksen edellyttämät eväät nimenomaan siitä, että ovat tietoisia, miten paljon suurempi panos on yksinhuollossa kuin kaksin.
Jaa-a, on tuo kyllä aika yleistys ja toisekseen ei kaikki voi olla vain toisen vanhemman vika.Olen kuullut jostakin että tytär-isä suhde määrää tulevaisuudessa tyttären suhtautumisen miehiin ja miessuhteisiin.Valitetettavasti ei ole osoittaa artikkelia tai muuta josta tämä kävis toteen joten tuon uskokoon ken haluaa.Kuten täällä on aijemmin mainittu menetelmät ja mallit pitkälti määrävät miten lapsi kasvaa ja kehittyy ja toimii.Ovathan hänen vanhempansa/kasvattajat näyttäneet esimerkkiä.Joko lapset toimivat heidän mukaansa, täysin erilailla tai mukaillen.En yleistäisi että tyttären kasvaessa yh-äidin huomassa olisi täysin selvää että tytär olisi aikuisena yh.Ei se ole aina äiti joka pakkaa kimpsut ja lapset kainaloon ja lähtee.Joskus saattaa isä jäädä lapsien kanssa tai kuolo korjaa jommankumman usein yllättäen.Ja tuskin kaikki yh-äidit niin kuin ymmärsin takertuvat ensimmäiseen mieheen joka on heille hyvä sitten tämän exän jälkeen.Itse en ainenkaan tekisi moista, koska se olisi petos älykkyyttäni kohtaan.Enkä myöskään mustamaalaisi lapselleni että kaikki miehet ovat sikoja.Se vain osoittaisi olevani kypsymätön ja katkera joka ei loppupeleis johda mihinkään.Ja millainen äiti olisin jos haukkuisin lapselle tämän isää.Valitettavasti sellaisia on olemassa, mutta luulen että maailmassa on myös vähintään yhtä paljon niitä fiksuja yh-äitejä.