Millaisia kokemuksia lukijoilla on siporex
talon lämmityksestä talviolosuhteissa kun pintarappausta ei ole vielä tehty. Itselläni on ensimmäinen talvi menossa ja ulkopuolen rappausta ei ole vielä tehty, talossa on vesikiertoinen lattialämmitys. Talon kulmahuone on melko viileä ja joudun yhden huonetilan takia pitämään lämmityskäyrää melko korkealla, silti 21 asteen lämpötila ei saavuteta huonelämmössä. Vikaa ei ole lattialämmityksessä. Paraneeko eristävyys rappauksen jälkeen? Toivon asiallista
keskustelua.
talon lämmityksestä talviolosuhteissa kun pintarappausta ei ole vielä tehty. Itselläni on ensimmäinen talvi menossa ja ulkopuolen rappausta ei ole vielä tehty, talossa on vesikiertoinen lattialämmitys. Talon kulmahuone on melko viileä ja joudun yhden huonetilan takia pitämään lämmityskäyrää melko korkealla, silti 21 asteen lämpötila ei saavuteta huonelämmössä. Vikaa ei ole lattialämmityksessä. Paraneeko eristävyys rappauksen jälkeen? Toivon asiallista
keskustelua.
Vastaukset 32
Vanhimmat
taitaa olla vetiset harkot vielä, kosteuden haihtuminen vaatii energiaa ja taitaapa se märkäö siporex olla huono eriste
siporeksi taloissa käytetään talvisin yleensä siirrettäviä sähköpatterita seinien vierellä, etenkin lattialämmitys kohteissa.
Laadukkaat patterit saat esim. Honkkarista n. 20 e / kappale, joten hinnan ei pitäisi muodostua esteeksi. Tämä on siporeksin ominaisuu eikä vika, pienet johtosotkut lattioilla ovat kuitenkin pieni haitta verrattuna hyviin ominaisuuksiin kuten materiaalin hengittävyyteen.
Kait asian voi noinkin hoitaa, mutta odotin
jotain asiallisempaa keskustelua.
böööööööö!
Voitko antaa tiedoksi lämmönsäätökäyräsi arvot?
Esim meillä:
ulkolämpö 0 , menovesi 26
ulkolämpö -20 , menovesi 30
Sisälämpö 22 astetta noin 0.4 asteen tarkkuudella (korvakuumemittarilla sisäseinien pinnasta mitattuna, ulkoseinät on tarkalleen 0.2 astetta sisäseiniä viileämmät)
mitä eristävänpi pinnoite sitä korkeampi pitää lämmitysveden lämmön olla
Meillä on lattiat muovimattoa ja klinkkeriä eli lämmönluovutusteholtaan tehokkaimmat.
Oletko säätänyt nestekierrot kohdilleen jakotukeista lattialämmitysputkipiirien pituuden mukaan?
Jos olet niin seuraava operaatio olisi avata viileimmän huoneen lattiapiirin kuristusruuvia 0.5 kierrosta.
Asiasta lisää mm. maalampofoorumilla. Minä mm. viritänb siellä omaa wirsbo lattialämmitystäni. Siitäpä voi ottaa opiksi niin ei aivan kaikkea tarte itte kokeilla.
Aamulla kattelin menoveden lämpötilaa ja se oli n.35 astetta, Pakkasta oli kait n. -10 astetta.
Eli käyrä on minusta melko korkea. Lattialämmityspiiri on säädetty ja verkon lämpötilaero on n. 4-8 astetta riippuen
ulkolämpötilasta. Mittailin viime viikolla
ulkoseinien pintalämpöa siihen tarkoitetulla
mittauslaitteella ja seinien lämpötila oli n. 18-19 astetta. Muissa huonetiloissa 21 astetta saavutetaan matalammallakin käyrällä, olen testannut homman. Ulkoseinät on muurattu 2005 kesällä. Lattiapinnotteena on laminaatti ja alla
askeläänimuovi.
Teillä on paksummat lattiapinnoiteet kuin meillä mutta kaipa 35 lämmöllä pitäisi teilläkin olla 25 sisälämpöä jos kaikki olisi kunnossa.
Jos sulla jossain välissä on taas samanmoinen mittari käytössä niin mittaapa paljaan lattian pintalämpötilat esim 20.0 cm etäisyydellä ulkoseinästä eri tavoin käyttäytyvissä huoneissa.
Jos pintalämpö on muita merkittävästi alhaisempi (vaikka lattiapinnoite on sama), se kyllä indikoi ongelmaa lattialämmityspiirissä.
Mutta anyway. Tulee semmottinen fiilis että lämmitysveden kierto ei taida toimia kovin hyvin siinä huoneessa joka on muita viileänpi. Eli jos säädöt on kunnossa mutta silti kiertoa ei tule kylliksi niin silloin kyseisen huoneen lattipiirissä vois olla ilmaa.
Onhan kiertovesipumppu täysillä?
Onko kyseisessä huoneessa huonetermostaatti? Jos on, kokeile ottaa toimilaite pois jakotukista ja katso mitä sitten tapahtuu.
Teoriassa sekin varmaan ois mahdollista että pinnoittamaton siposeinä imee niin paljon sadevettä itseensä että menettää eristyskykynsä ja lisäksi veden haihtuminen vaatii lämpöenergiaa. MUTTA ei kait se käytännössä noin kamalasti pitäisi vaikuttaa.
termostaatin toiminta on tarkistettu, eli
otin toimilaitteen irti jakotukista ja annoin olla muutaman päivän irti, ei vaikutusta.
Myös menopuolen venttiili on avattu ja todettu, että kunnossa on, ei siis roskia.
toisaalta tunnen jalallani keittiön läpi menevät kulmahuoneen lattiajohtojen olevan jatkuvasti
lämpimät (keittiössä laatta)
Täytynee yrittää mittailla jakotukista
lähtevien johtojen lämpötilaeroja, voi
olla ettei onnistu (johtumislämpö voi huijata
mittaria) Ilmausta on kokeiltu useampaan
otteeseen, eikä ilmaa verkossa tunnu olevan.
Kattelen myös säätökäyrän asetukset, niin päästään
asiassa eteenpäin. Toisaalta ihmettelen ulkoseinien lämpötilaa 18-19 astetta.
Meillä siis seinien U on 0.25 ja about -10 asteen pakkasella ulkoseinä on vain 0.2 astetta sisäseiniä viileänpi.
Eli mielestäni siporex talossakaan ei ulkoseinät pitäisi olla paljoa enempää sisäseiniä viileänpiä kuin meillä sitten kun seinät on kuivat. (U arvossa eroa 12% ... 36% ... lämpöero pitäis teillä olla ehkä luokkaa MAX 0.2/0.36=0.56 astetta sisäseiniin verrattaessa ??tjsp?? ... doflämpö ohjelmalla senkin voisi simuloida kun kerkiäis...) Sitä ei laske erkkikään paljonko siporexin sateesta kostuminen vaikuttaaa sen lämpötilaan...
sitä mieltä, etteivät piirit ole 'ristissä' eli säädä viereistä piiriä myös. Naapurilla oli tällainen vika, hyvistä merkinnöistä huolimatta lähdöt olivat vaihtaneet paikkaa keskenään.
Voiko yleensäkään piirien säädöt vaikuttaa noin paljon huoneitten välisiin lämpötiloihin? Meillä ei piirejä ole vielä säädetty (ovat kaikki täysin auki), jakotukkien keskinäisen säädön olen kylläkin tehnyt. Lämpötilat eivät meillä juurikaan huoneiden välillä eroa. Makkareissa, joihin IV tuo hieman viileämpää ilmaa, on kylmällä ilmalla n asteen verran muita tiloja viileämpää. Kaikista huoneista en tosin ole lämpötiloja mittaillut, koska minkäänlaista huomattavaa lämpötilojen vaihtelua ei ole tuntunut. Tietysti jos huoneessa menee ainoastaan yksi piiri, jossa on liian pieni kierto, niin viileneehän se. Mutta muuten tuntuu, että harkkotalossa (meillä Lammi)ei olisi niin noko nuukaa tuon piirikohtaisen säädön kanssa: seinämassa kuitenkin tasoittaa lämpötiloja ja tasaa lämpötilavaihteluja.
tarkennusta
-8 asteen pakkasessa oli ukoseinän ja väliseinän lämpötiloissa eroa 0.2 astetta.
-18 asteen pakkasessa on ero melkotarkkaan yksi aste
On minullakin semmoinen tuntuma että lämpöä johtavasta betonista värkätyssä lammitalossa tasoittuu lämpötilat yllättävän hyvin huoneesta toiseen.
Mutta jos seinät on lämpöä (edes jonkin verran) eristäviä voi tilanne olla hieman erilainen.
Meillä on yhdessä käyttämättömässä yläkerran makkarissa hieman muuta yläkertaa viileänpää ja sen lattiapiiri onkin kuristettu. Eli toimii se lämmönsäätö jonkinverran lammissakin. Sitä enemmän mitä kylmenpää ulkona on ja sitä enemmän jos väli ovi on kiinni.
(ennen väliovia meillä oli koko yläkerrassa 0.5 asteen tarkkuudella sama lämpötila vaikka lämmönlähde oli pistemäinen)
kun rakennekosteus saadaan pois eli vasta
seuraavalla lämmityskaudella. En tiedä sen rappauksen vaikutusta asiaan. Talvella kuitenkin kosteus pyrkii sisältä ulos ja siksikään ei ole hyvä rapata rakennusvuonna. Kyllä siitä hyvä tulee, kunhan maltat odottaa.
Tietysti huonekohtainen lämmön säätö olisi poikaa, niin ei tarvitsisi koko taloa hehkuttaa.
Meillä on oleskelutiloissa reilu 23 ja yläkerran makuuhuoneissa 21 eli yläkerran lämmityskierrot on minimissä ja ilmastoinnilla tasataan. Tuppaa tulemaan sisäpiirikommentteja, jos lämpötila tuosta laskee. Silti lämmityskulut erittäin alhaiset.
lämmitys! Enemmän kuin tavallista että ensimmäisenä talvena lämmitys keturallaan, niin myös meillä (ei sipotalo). Huoneiden lämpötilat vaihtelee 17-22 mutta termarit on täysillä. Eräskin valmistaja totesi että 80% lattialämmityksistä vaatiin todella paljon säätöä että toimii kunnolla. Kyllä se siitä. Meilläkin tällä viikolla rupeaa toivottavasti toimimaan kun asentaja kävi valmistajan opissa, pelkkä ilmaaminen ei riitä.
Me asuimme siporex-talossa kaksi talvea ennen ulkorappausta. Rappauksen jälkeen ei tarvinnut lattilämmitykseen puuttua mitenkään. Hiukan näytti kaukölämmönkulutus rappauksen jälkeen pienenevän.
Sinulla on vikaa lattialämmityksen säädöissä jos talo ei lämpeä tasaisesti.
Meillä on samanlainen tilanne siporex-talon kanssa, joka ei ole vielä rapattu. Runko on kasattu syksyn 2005 aikana. Kahdessa huoneessa lämpötila ei noussut yli 20 asteen, Oumanin hienosäätö on keskiasennossa. Näiden kahden huoneen lattialämmityspiirin meno- ja paluuveden lämpötilaero on vain n. 1-2 asttetta (mitattu infrapunamittarilla putken päältä). Menovesi noin 33 ja paluuvesi n. 32-31 astetta. Lattiamateriaali on näissä huoneissa parketti. Tuntuu oudolta noin pieni lämpötilaero.
Avasin näiden piirien kuristusta, mutta siitä ei ollut apua. Eilen kokeilin kuristaa saman jakotukin pisimmän piirin virtausta, jonka lattiamateriaali on klinkkeri, eli luovuttaa lämmön nopeasti. Katsotaan onko tästä apua.
Se että lämpötilaero on pieni menon ja paluun välillä vihjaa siihen suuntaan että:
1) Kierto keskittyy eniten johonkin yhteen piiriin
TAI
2) Lämpöteho ei välity lämminneestä betonilaatasta huoneilmaan (laatan päällä eristävää materiaalia)
TAI
3) Sulla on extreme tahokas kiertovesipumppu eikä se vesi vaan kerkiä jäähtyä kierrossa sen enempää.
Meillä myös 2005 syksyllä muurattu / liimattu siporextalo. Yksi nurkkahuone "kylmä". Seinät ja yläpohja kastui silloin syksyllä ennen kuin katto saatiin päälle. Alkutalven pakkasilla huoneen lämpö putosi jopa 19, nyt kun pysyy jo 21 asteessa ja eiköhän se siitä seinien kuivuessa nouse "normaaliksi" siis säätöjen mukaisiksi, Sitä ennen pidetään säätökäyrät vähän korkeammalla. Rappaus ensi kesänä.
muuttuu keväällä pienimmästäkin kolhaisusta perunajauhon, tai paremminkin tietysti talkin kun kivestä kerran puhutaan, tapaiseksi rakenteeksi joten varovaisuus on valttia!
Rappausporukalle on syytä kertoa tämä ja vaatia heitä käyttämään ns. kanaverkkoa tukirakenteena kuran alla. Mikäli katossa on käytetty rakenteena sipolankkuja on syytä muistaa myös sen tuenta. Siihen sopii sipotalossa parhaiten seinän vierelle asennetut ja esimerkiksi pilastereiksi naamioidut 110 mm viemäri- tai 160 mm IV putket, uretaanivaahdolla täytettynä ja kiinnitettynä tietysti.
Kerroppa, niin haetaan sut takaisin hoitoon...
Ammattilainen neuvoo ja amatööri solvaa.
Ei ihme että tämä maa on täynnä homemörskiä.
Tänään sitten mittasin minäkin infrapunamittarilla jakotukin putkista lämpötilaeroja, ei ollut kuin 1.5 asteen eroja
menolla ja paluulla. Otin automattiset ja käsi-ilmaukset pois ja asensin tilalle ballofixit ja letkun, jolla aloin piiri kerrallaan ilmata järjestelmää (suljin muut piirit) asetin paineen n. 2.3 baariin ja sen jälkeen laskin vettä paineella ämpäriin. Ilmaa tuli pieniä määriä johdoista, myös kulmahuoneen. No, katsotaan huomenna, oliko vaikutusta. Irroitin lisäksi kulmahuoneen toimilaitteen, joten vettä pitäisi väkisin kiertää lattiassa. Voi P.... mitä puuhastelua homma on.
...on että joku lukijoista saattaa pitää sinua ammattilaisena. Oikea rakennesuunnittelija olisi myös varmasti tiennyt (vaikkei lvi-mies olekaan) että vika on vesikiertoisen lattialämmityksen tasapainotuksessa.
Kun järjestelmään aikoinaan asennettiin toimilaitteet, silloin myös jakotukit
esisäädettiin valmistajan antamien ohjeiden mukaan, toisaalta pienillä esisäätöjen muutoksilla ei mielestäni voida vaikuttaa järjetelmän toimivuuteen oleellisesti, tärkeintähän on, että
pumpussa on riittävästi tehoa. Suunnittelun ja toteutuksen ehtohan on, että piiripituus on kohdallaan.
kanssa, etenkään siporextalossa. Halpamarketista riittävästi sähköpattereita ja se on siinä.
kun aikuiset keskustelevat
HUS HUS
Kyllä sen rappauksen pitäisi jonkun verran parantaa. Suurempi vaikutus on kuitenkin harkkojen kuivumisella.
Itse olen huomannut, että lämmityskauden alussa lämmön sahaavat herkästi edes takaisin (talossa lattialämmitys sähköllä). Syksyn edetessä lämpötilanvaihtelut rauhoittuvat. Massiivisella rakenteella vie varmaankin oma aikansa vakiintua.
ketjussa kerrottiin eli hankkimalla termostaatti ohjattuja sähkö pattereita joka huoneeseen 2 kpl.
Lämpötilan vaihtelut kesä / talvi pienenivät aivan olennaisesti hankinnan ja ammattitaitoisen asennuksen jälkeen.
Meillä ei myöskään todellakaan ole mitään jatko roikka vyyhtejä lattioilla vaan patterien läheisyyteen on asennettu pinta vetoina pisto rasioita.
Patterit eivät tosin ole mitään kiinalaisia honkkarista vaan Lidlistä Saksalaisia laatu pattereita, kauko-ohjaimella.
???
Voit tunkea ne patterisi siihen ruumiinosaasi, jossei päivä paista. Pysyy suolen sisältö juoksevana eikä pääse kakki kertymään aivoihin.