Olen tehnyt henk.kohtaisen päätöksen vaihtaa hoitajanammatin aivan johonkin muuhun alaan.
Ajatus on muhinut muutaman vuoden mutta se alkaa olla niin kypsä että irtisanon itseni varmaan päivänä minä hyvänsä.
Takana yli neljänvuoden alankoulutus ja 13-vuotta työkokemusta.
Vielä on elämää edessä eikä itseään kannata loppuun käyttää ainankaan työssä. Eikä euroa venyttää.
Ei auta positiivinenluonne, ei hyvä kunto, ei avarakatseisuus, ei lähimmäisrakkaus.
Uskon että sisariavalkoisia on monia jopa tuhansia joilla pyörii samoja ajatuksia.
Ajatus on muhinut muutaman vuoden mutta se alkaa olla niin kypsä että irtisanon itseni varmaan päivänä minä hyvänsä.
Takana yli neljänvuoden alankoulutus ja 13-vuotta työkokemusta.
Vielä on elämää edessä eikä itseään kannata loppuun käyttää ainankaan työssä. Eikä euroa venyttää.
Ei auta positiivinenluonne, ei hyvä kunto, ei avarakatseisuus, ei lähimmäisrakkaus.
Uskon että sisariavalkoisia on monia jopa tuhansia joilla pyörii samoja ajatuksia.
Vastaukset 12
Vanhimmat
mutta on todellakin alan vaihto mielessä. Koska palkka on huono työn vaativuuteen nähden. Ihmiset eivät tiedä mihin kaikkeen hoitajia vedetään ja vaaditaan tekemään. Yleensä ottaen ei edes tiedetä mihin hoitajan koulustus antaan valmiudet ja kuinka vaativaa se todella on (riippuu paikasta). Mikäköhän se uusi ammatti olis,itse olen miettinyt farmaseuttia,lääkäriä ja vaikka mitä...
Kypsä jeps tähän hierarkisuuteen ja varsinkin kun ole tuolla kotihoidossa niin kaikkeen mahdolliseen.Palaan alkujuuriin ja toisiin hommiin.
Olen miettinyt välillä alan vaihtoa... Mutta kun kysytään, mitä haluaisit tehdä, en osaa siihen vastata...
Pidän ammatistani. On mahtavaa, kun tietää niin paljon asioita, mitä ns. maallikko ei tiedä. Ja mahtavaa on niitä opastaa asioissa.
Välillä työ on fyysisesti ja henkisesti niin rankkaa, ettei vain huvita lähteä töihin, kun tietää mikä vastassa on. "Tee sitä, tee tätä", välillä tunnen itseni joksikin hotellin palveliaksi. Omaisten kanssa on joskus hankalaa, jos yrität opastaa ja perustella, miksi asiat tehdään kun ne tehdään, voit saada silti haukut niskaasi.
Joskus työ on antoisaa. Potilaat kunnioittavat sinua ja tekemisiäsi, ymmärtävät, ettei kaikkia toivomuksia pystytä toteuttamaan siinä sadasosa sekunnissa. Kai sitten nämä "hyvät päivät" auttavat jaksamaan taas palan matkaa eteenpäin.
Tätä ilmeisesti lukee muutkin, kuin hoitoalan ihmiset. Siksi haluankin heille sanoa, että jos joskus sairaalaan joudutte, muistakaa, että hoitajat ovat myös ihmisiä, jotka tekevät arvokasta työtä. He kyllä tekevät sitä iloiten, jos annatte heille siihen mahdollisuuden.
Jaksamista muille hoitajille :)
kipeesti haluaisin vaihtaa alaa. Stressiä pukkaa, yöunet vähissä. Vituttaa niin pirusti kun pitää revetä joka paikkaan.
ON SIIHEN älä jahkaa! Ois kiva kuulla jonkun hoitajan mielipiteitä ,kun on vaihtanut jollekkin muulle alalle ! Voi tulla paluu mieleen monta kertaa (riippuu tietysti mihin pääsee ) Metalli alalla on kova pula tekijöistä siivousalalla bussikuskeista ym. !!Palkoista joutuisi hieman tinkimään ja työolot vois olla hieman karummat...
Sain myös tarpeekseni,ja yksi päivä sanoin, että nyt se on loppu.
Irtisanouduin, sain työtä vakuutusyhtiöstä, palkkaa 400 euroa lisää, oman työhuoneen, voin pitää lounastauon, käydä kahvilla ja olen virkeä vielä kotiin lähtiessänikin.
Suosittelen lämpimästi.
Ystäväni lähti myös, on työterveyshuollon sihteeri, palkka nousi, kevyt työ ja hyvät edut kuten mullakin.
Mutta täytyy sanoa, että entiset esimieheni loukkaantuivat lähdöstäni niin, etteivät enää tervehdi vastaantullessan.Sain jopa hävyttömiä kommentteja poislähtiessäni, koska jätin heidät pulaan, kun mistään eivät tahdo saada tilalleni ketään.
http://www.city.fi/artikkeli/H%E4pe%E4llinen+homma/2149/
Oletko mahdollisesti tämä hoitaja? ;D
vai vetääkö vakuutus-ala muutenvain hoitajia
Olen kans kuumeisesti miettinyt alan vaihtoa.Nyt vaihdan sairaalasta tekemään töitä toisenlaiseen ympäristöön, siis sh:n töitä, saa nähdä riittääkö se. Olin ennen töissä kaupassa, myös opiskeluajan ja pidin siitä työstä. Voisi suorastaan sanoa, että on ikävä sitä työtä. Ei vaan ole pokkaa vaihtaa sille alalle sillä palkka olisi siellä huonompi. Mutta mikä sitten on tärkeintä?
Meillä hoitajilla on jokseenkin vanhanaikainen ajattelu joka johtaa jostain kaukaa. Meillä on kutsumusammatti, heitteellejättö jos emme hoida vaikka ei olisi paikkaa tai olisi rapajuoppopotilas veneenalta, emme itse saa olla sairaita, teemme työtä vajaamiehityksellä/ylipaikkoja, liian kilttejä ym.
Pitäisikö meidän siirtyä 2000-luvulle, alkaa koviksi ja laskelmoiviksi. Ehkä jaksaisimme sitten paremmin.
Nyt olemme kuntien/kaupunkien pelinappuloita ja aina säästetään sos/terveysmenoista. Ei meihin panosteta ja aina kun jaksamme venyttää päättäjillä laskukone raksuttaa että, hei nehän pärjää pienemmällä henkilökunnalla ja suuremmalla potilasmäärällä.
Tällä hetkellä koen olevani täysi idiootti tehdessäni työtä joka on minulle rakas!!
Potilaat ja hoitajat kärsivät, aina meitä myös kovilla sanoilla arvostellaan vaikka parhaamme kiireessä yritämme.
Herätkää päättäjät ettei tarvitse itkeä hoitajapulasta, tehkää jotain ja pian.
Ihana vapaaviikonloppu, töissä paljon sairaslomia ja pula hoitajista. Talo saatu täytettyä opiskelijoilla, näkyy ainakin tilastoissa että on ollut henk.kuntaa. Sääli vakituisilla joilla koko vastuu!!!
Pitkää työkokemusta olisi ilo käyttää jossain hyödyllisessä ammatissa. Olen valmis lähtemään vaikka roskakuskiksi, eivätkö he saa myös likaisentyönlisän?
aion tehdä ratkaisevan askeleen aivan pian. Ei jaksa enää. Mitta on niin täynnä, että pelkän työn ajatteleminen kuvottaa. Lohdullista lukea täältä, että muutkin ovat samassa tilanteessa. Kuinka paljon meitä oikeasti onkaan? Tämä ajatus on kytenyt mielessä jo kauan ja viimeaikainen meno työpaikalla on saanut aikaan lopullisen päätöksen. Harmi, työyhteisömme on kiva, mutta jatkuva paine, suuret potilasmäärät, riittämättömät sijaiset ja ainainen kiire sekä organisaation sokeus näille asioille saa minut jättämään uppoavan laivan.
Minua ei jaksa enää kiinnostaa, enkä usko että se vaihtamalla paranee. Samanlaista se on joka paikassa terveydenhuollossa.
Nyt pitäisi vain kehittää jostakin uusi työpaikka?
Tsemppiä kaikille samassa tilanteessa oleville.
saat 7€/h ja huom. ei mitään lisiä päälle ne sisältyy palkkaan. Helppo homma wc siivoamista roskisten vientiä ja muuta siivoamista meillä vaan on se minuutti aikataulu ja paikat pitää olla tiptap tai tulee huutia ja palkasta pois Niin ja ruokatunnin saa (30min)pitää rauhassa siintä ei tietenkään makseta.Kahvitaukoja me ei keretä pitää.5min ennen työaikaa ei kannata leimata tai sekin lähtee palkasta pois.Täällä sinäkin tuntisit olevasi urasi huipulla kun jokapäivä tulee sanomista vaikka parhaasi yrität. Niin sairaslomalle ei kannata jäädä koska siintä tulee karenssipäivä(eli ei tule palkkaa).Tämä on jokaisen uratykin unelma homma !
Sairaanhoitoala meni pilalle silloin kun kaikki hoitajat ovat hoitajia koulutuksen asteesta riippumatta. Silloin kun oli selvä jako apuhoitajan, sairaanhoitajan ja ylihoitajan väillä vastuunjako oli ammatin mukainen. Lisäksi koulutettiin eri osastoille päteviä hoitajia sekä eri työyksikköihin erikoistuneita niin että jokainen tiesi mikä oli hänen työnsä ja tehtävänsä. Lopuunpalmisia ei juuri ollut sillä henkilöt tippuivat pois jo koulutusvaiheen työharjotteluissa. Myös apuhoitajat ja laitoshoitajat tekivät äysin erilaista työtä. Nyt puhutaan hoitajista eikä kukaan tiedä mikä tämä hoitaja oikeastaan on, se aiheuttaa sekaannusta niin työpaikkojen sisällä kuin ulkopuolellakin. Toinen valitettava seikka on se ettei työpaikoilla ole enää henkilöä joka on ensisaijesti vastuussa siitä että työ tulee tehdyksi hyvin ja asianmukaisesti. Jos oma työryhmä lusmuaa kahvihuoneessa ja tietokoneella ja jättää tehtävät vuorossa seuraaville se tulee tavaksi ja jokainen työryhmä tekee työn heti työajan alettua ja lusmuaa loppuajan. Tasainen työrytmi ei uuvuta ketään, se uuvuttaa että pelkää jo etukäteen sitä ensimmäistä hullunmyllyä mihin vuoron alettua joutuu. Valitettavaa että moni hyväksi havaittu systeemi kaadetaan huonon vuoksi niin hoito kuin muillakin työaloilla. Liukkaat lusmuajat pääsevät kuin koira veräjästä ja työmuurahiset kärventyvät taakkansa alle.