Palsta on 40? . Tunnetteko käyttäjät itsenne aikuisiksi? Mikä teki teistä "oikean" aikuisen, jos sellaista voidaan määrittää? Itse ajattelen, että "oikea" aikuinen seisoo omilla jaloillaan ja on kaikin puoln vastuullinen ihminen, mutta en sitten kumminkaan oikein tiedä... Liittyykö aikuisuuteen, että on saanut lapsia, vanhemmat oat kuolleet, on vakituisessa työssä, maksaa pankkilainansa jne.?Jotenkin vaan mietityttää, että aikuistutaanko sitä ikinä oikeesti vai ainako vaan tuntee itsensä epävarmaksi kuin teini, välillä taas kaiken nähneeksi, elämän kurassa uitetuksi ja polvilleen pudotetuksi vanhukseksi? Kuis on, tää nyt on vähän sekavaa, mut kumminkin?
Aikuisia?
yykis
371649
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Aikuisuus on henkinen olotila.Jopa aivan nuori voi olla henkisesti aikuinen ja vastaa sanomisistaan.Samoin 40 ikäinen voi olla sielultaan raakile ja lapsellinen eikä osaa kantaa vastuuta teoistaan.
Näin mä tän käsitän.
toiset eivät ns. aikuistu elinaikanaan. Toiset taas jotenkin, tietoisesti tai tahattomasti, pystyvät prosessoimaan kaiken kokemansa sellaiseksi paketiksi, mistä huokuu tietynlainen (oman) elämän ymmärrys ja seesteisyys.
Ei mielestäni edellytä, mitä ehdotit; ei ainakaan vanhempien kuolemaa tai vakituista työpaikkaa...
Lapsista en ole varma - ne auttavat kyllä kasvamaan aikuiseksi, jos ei luovu leikistä (esim. eroamalla & jättämällä lapset puolison hoitoon ja vastuulle..).
Hyviä aikuiseksikasvattajia ovat myös sairaudet, pettymykset, kärsimykset jne. yleisesti negatiivisina pidetyt jutut. Jottei kasvu tyrehtyisi niihin, ihminen tarvitsee elämäänsä myös myönteisiä kokemuksia, mielellään Rakkautta.
Hmm.. taidankin tässä puhua Ihmiseksi kasvamiseksi - mutta eikös se ole sama asia..?
määritellä,mikä on aikuinen.Yleensä aikuista pidetään tylsänä tyyppinä. Ripaus lapsenmielisyyttä tekee aikuisen elämästä parempaa. Mutta,kuka on niin sanonut,että aikuisen elämä on tylsää?? Eiköhän nuo vastuun ottamiset ja omasta elämästä huolehtiminen ole sitä aikuisuutta. Osata seistä tekojensa takana. Tajuta,että teoilla on seuraus ja ottaa se vastaan. Tunnustaa omat mokat:) Eipä tämä nyt mitään suurta ollut,mutta yritin kuitenkin:))
osuit tasan oikeaan! Hyvin määritelty nuin vaikea asia!
Lapsenmielisyys sopivana hetkenä, sopivassa paikassa on ihan paikallaan. Ei tietenkään sovi kaikkialle, muttei tarvitse olla aikuisenkaan kuin Muppet-shown se kotka .. ;D
..juttuja,että he haluavat tutin suuhunsa viimeisinä päivinä. Eli mennään taakse päin uudestaan vauvaksi.
Ehkä prosesssi alkaa jo 40 .
Itte oon lähempänä viittäkymppiä ja melkein allekirjoitan oletukseni.
mun mielestäni aikuistumiseen kuuluu myös se, että osaa/uskaltaa/muistaa olla lapsi edelleen, joskus. Lapsessa on niin paljon hyviä asioita ja asenteita, jotka tuppaavat aikuiselta usein unohtumaan...
tunnen itseni aikuiseksi. Se tunne johtuu omalla kohdallani vastuusta. Lapsista olen ollut 20-vuotta vastuussa, siitä se aikuisuus eniten tulee. Ja sitten talolainat on maksettu jne. Tällaiset asiat minusta tekevät aikuisen.
Tämä ei takoita ollenkaan sitä etteikö minusta löydy lapsenmieli ja ettenkö tekisi ns. hulluja lapsekkaita juttuja. Elikkä laske pulkkamäkeä jne.
Niin ja tee ukolle kepposia yms ;)
...päiväkaffella ja sellainen tulos syntyi, että aikuisuuden huomaa siitä miten kyllästyy olemaan epävarma sekundäärisistä asioista kuin miltä näyttää, mitä muut ajattelevat, tarttisko koko ajan pohtia mitä muut haluavat ja päättää viimeinkin toteuttaa lapsuuden aikaisia unelmiansa niissä puitteissa kuin se kohtuudella käy :-O
Muutoin en usko siinä olevan erityistä merkkipaalua, jonka ohitettuaan katsoo peiliin ja toteaa olevansa aito aikuinen.Miellän sen vain sanaksi, jota on pakko joskus käyttää vaahtosammuttimien kokoisten seurassa selkeyttämään kuka on porukasta eniten kokenut vaikkapa sytyttämään tulitikun tai päättämään ettei moottoritiellä voi harrastaa fillarien nopeuskisaa.
luin jostain: "ihminen on aikuinen vasta, kun kykenee ottamaan vastuun, itsensä lisäksi, myös seuraavasta sukupolvesta."
Olen samaa mieltä.
emme jossain mielessä kasva ikinä aikuisiksi.Sen huomaa jo kaikennäköisessä rakentelussa ja moottorien kanssa räpläämisessä.Tissiä me myös tarvimme kehdosta hautaan;)
tissiä tarvitsette 1-15v ikäisinä?
Aloin kai miettiä tätä aikuisuus-asiaa siinä vaiheessa,kun kaupan kassat aloittivat teitittelyn ja tajusin olevani jumalattoman vanha äijä joillekin parikymppisille:/ Nii ja sitten kun jotkut jutut,jotka on nuoremmille ennenkuulumattomia,menee rutiinilla...Sellaista nuorempiinsa vertailua.Enimmäkseen olen ihan hyvissä fiiliksissä sen johdosta,etten ymmärrä ottaa asioita sen vakavammin,kuin ennenkään,tjtn./Febu mä en osaa tehdä niitä sydämiä!!!
ole opetettu sisälukutaitoa / matikkaa??? :D
Alt numeronäppiksen 3 = ♥
Oma ikä paras ikä :)
No alt alt ja Alte est late,mutta ei vörki! Soitan poliisille,palokunnalle ja amerikan presidentille ja valitan asiasta.Ymph.Äläkä tytönheitukka vanhemmalles ala...*Murisee*
Onks niissä kirjaston koneissa edes sitä erillistä numeronäppistä siinä oikeella..? ♥♥♥
ihan normaaleista paikoista.Täytynee vain tyytyä olemaan sydämetön ihminen:(
No sit en tiedä mikä vikana. Joku viisaampi varmaan osaa neuvoa. Johtuuko jotenkin käyttiksestä?
No yks fiksu löytyi :
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=558&posting=22000000023742219
♪♫ Mitä yhdestä virtuaalisydämestä.....♫ ♪
*ojentaa suklaasydämen tinakuorissa* :)
Control-C,Control-V...ööö...ehkä se on kuitenkin kaikille parasta,kun unohdetaan koko juttu:/ Teippailen vaikka sellaisia pieniä tarrasydämiä päätteelle,tai jotain...
Olisko ne tinakuoret muuten pitänyt kuoria pois ennen syömistä..?
käyttiksestä? ♥
Control X muuten leikkaa.... :P
eikös tina ole jonkun sortin hivenaine? :D
No ei oo, mutta kuka menee oikeasti vannomaan mikä on ihmiselle parasta, siis KUKA?
Lasten mielestä räkä on herkullista. Mitä se on? Bakteerien aineenvaihdunnan tuotosta tjn.
kuorineen,mikseipä siis myös suklaasydämet kera tinakuorien.Todelliset herkuttelijat sitäpaitsi syövät niistä vain tinakuoret!/Tuskin kukaan enää pistää päätään pantiksi siitä minkä tieteilijät,nuo ihmiskunnan ihmelapset,sanovat huomenna olevan terveellistä/epäterveellistä.Se tuntuu vaihtelevan ihan kuun vaiheiden ja sen myötä,näyttikö etana aamulla sarvensa./Mitä muuten räkä tosiaan on? Pitäskö piruuttaan kysyä tiedepalstalta?:P
Ei saa kiusia! Hädin tuskin olen hengissä selvinnyt (koneet ei) opetellessani selaamaan nettiä,niin ei saa vaatia enää mitään! Kuuntelen taas joskus salaa teinien juttuja,sieltä yleensä löytyy kaikkitietävyys tällaisista asioista.
samalla mikä kokki siellä nuhanenässä tekee räkää.
Stafylococcus vai joku muu...
Toisaalta suusta yhteys nenäänkin, joten ihan mikä vaan siellä voipi pahojaan tehdä. Saattaa joskus olla joku alakerran asukki.
Hitto kun kerrostalossa leviää kaikki. ;P
kuka siellä kokkaa ja mitä soppaa:/ Toisaalta onko sitä hyvä ihmisen lapsen saada tietääkään kaikesta.Menee vielä yöunet.
Yöunet menee välillä ilman syytäkin.
Ei aina jaksais katella unia, mutta mä oon näköjään joku projektorinhoitaja, jonka on pakko. :/
Pari yötä taas katellut Ö-luokan filmejä silmälappuvideoilla. Yleensä taso sentään parempaa, mutta JOKA yö....huh ja huijakkaa...
olevani aikuinen,koska iän asettamat niinkutsutut velvollisuudet on osa selkärankaa toisin sanoen eivät hallitse kokopäiväisesti elämää,mutta hoituu..
Elämä alkaa maistumaan ja huomaa henkiset ulottuvuudet ja osaa nauttia muiden ihmisten asioista ja kokemuksista..kaikenlaisista:))
Ajattelin olevani aikuinen. Vaimo,Äiti, lapsia, työ, asuntolainaa jne...
Sitten taannuin lapseksi jälleen.
Etsin itseäni ja huomasin, ettei minua olekaan.
Olin kiltteyttäni toteuttanut muiden toiveita koko ikäni.
Kun riuhdoin itseni irti kahleista, menetin ne ihmiset( joutivat mennäkin)joiden tekoja kritisoin.
Ja heräsin elämään vasta 47v.
Surkeaa?
Ehkäpä, mutta oikotietä ei ollut , eikä ole.
Olenko nyt aikuinen, kuka on oikea ihminen sanomaan sen? Onko sillä loppupeleissä mitään merkitystä?
Ainakaan viinakaupassa ei enää kysytä papereita.
verrataan ikään, mitä vanhempi, sitä siistemmät tavat/asiallisemmat, yleensä on sellaiset odotukset.
Ihmisen persoonnallisuus, ei ole iästä kiinni, se on opittua/omattua ikään katsomatta.
Minkäläinen on aikuinen ihminen?
Esim: Kun lukaisee eri palstoilla juttuja, saa aika hyvän kuvan minkälaisia me olemme, erin laisia ja kaikki eivät kirjoittele tänne, joten heistäkin varmaan löytyy erinlaisia aikuisia.
Ehkäpä se ajan/tapahtuman hetki määrää olemmeko aikuisia tai jotain muuta sillä hetkellä.
Jos väitän, että kirjoitukseni oli asiaa aikuiselta,(siis omaani) joku ehkä vastaa, hoh hoijaa ei tuosta tule aikuista koskaan.
Yleensä se on toinen henkilö, joka määrittää olemmeko aikuisia tai emme :)
Ehkä yksi aikuisuuden tai ainakin kypsyydeb merkki on se, että uskaltaa ja osaa ottaa vastuun omasta elämästään; tekemisistään ja sanomisistaan. Ymmärtää myös oman toiminnan vaikutuksen elämäntilanteeseensa ja onnellisuuteen, ei syytä toisia ihmisiä tai olosuhteita omasta elämäntilanteestaan tai tuntemuksistaan. On asioita ja olosuhteita joihin ei voi vaikuttaa mutta aikuisena ymmärtää, että omaan asenteeseen voi vaikuttaa ja siitähän kaikki itse asiassa alkaakin kehittyä oikeen tai väärään suuntaan.
sitähän se elämä on.
Hieno kirjoitus sinulta ja tarkoitan sitä myös :)
Tässä ikärymässä ei välttämättä enää olla systemaattisesti yritetty riistää nuorilta itseluottamusta.
Kuitenkin kirkkoväärtien ja koulun ansiosta toimitaan perinteiseen tapaan. Uhataan helvetin tulella, jolsei olla niinkuin oletetaan.
Jos on saanut hyvät vanhemmat ja syntymälahjakseen hyvän itseluottamuksen, silloin on saanut jonkinlaiset valmiudet kantamaan vastuunsa. Se kai on sitten sitä aikuisuutta.
Kasvoin erittäin epävakaassa perheessä, joka aikoinaan väkivaltaiseti elettyään , hajosi. Hyvä niin. Mutta....
Tein päätöksen, jos minulla on joskus perhe ja lapsia, teen itse kaiken vastuullisemmin. enkä sorru samoihin idioottimaisuuksiin kuin vanhempani.
Nyt minulla on perhe ja välit poikki omiin vanhempiini, koska he ovat kateellisia minulle.
Sain osakseni vain halventavia ja loukkaavia lausuntoja, asunnostani, autostani, kaikista muistakin suuremmista ostoksistani jne. He arvostelievat lapsiani ja heidän harrastuksiaan, ja sitten mittani täyttyi.
Välit on poikki ja se ei haittaa, en kestänyt enää.
Ei minun tarvitse enää alistua.
Minä olen aikuinen. Ja he ovat lapsia.
...Niin...vanhemmuuskaan ei aina ole selviö..Nostan sinulle hattua, että teit sen, minkä näit oikeaksi..:)Aurinkoista kevättalvea perheellesi..
Näin kans väkivaltaa nuorena ja lapsena.
Kaikki joulut yhtä helvettiä.
Mielestäni olen onnistunut hyvin omien lapsieni kanssa ottamaan opit entisestä elämästä.(koputtaa)
Vanhempieni kanssa kuitenkin pientä yhteyden pitoa.Pari kertaa vuodessa..ei sen enempää.
On muuten mahtava olla hyvissä väleissä lastensa kanssa.Nyt sitä tosiaan arvostaa.
Poitsu muuten yliopistossa ja tyttö tänään penkkareissa.
Tuntuu hyvältä, että täällä on samanhenkisiä tapahtumia ihmisillä ja ymmärrystä , että tein mitä tein ,pelastuakseni.
Että voisin elää jatkaa elämääni ihmisenä. Sukulaisten viestit ovat päinvastaisia." Ei saa olla isälle ja äidille ilkeä".
Onneksi pääsin sen yli ja uskalsin vetää mädän napanuoran poikki.
Olen toistaiseksi ainakin (kopukopu)onnistunut rakastamaan omia lapsiani (järkevän)pyyteettömästi ja suojelemaan heitä siltä helvetiltä, jonka läpi itse vaelsin.
Ja teen vaikka mitä , voidakseni pysyä mukana ja tukena heidän matkallaan , olen sivussa kun tarvitaan , olen paikalla jos halutaan.
Voimia kaikille "hankalien asioiden kanssa painiville"