Mulla olis tämmönen aika normaali kysymys. Eli osaisitteko neuvoa miten unohtaisin yhden jätkän jonka kanssa mulla oli juttua? mä en saa sitä millään mielestäni ja vertaan sitä sit muihin jätkiin :/ tää alkaa olla jo todella rasittavaa,koska mulla olis jo jotain juttua yhden toisen kanssa. En vaan pysty unohtamaan. Haluaisin,mutta en pysty :/
oon edelleenkin yhteydessä melkein päivittäin tän jätkän kans. Se asuu vähän kauempana, mutta me ollaan nähny pari kertaa. Sen mielestä me ei voida ikinä olla mitään muuta ku pelkkiä kavereita. tää sattuu :'/ eli jos teillä olis oikeesti jotain neuvoja miten pystyisin ns "hautaamaan" tunteeni tähän jätkään niin kertokaa ! alan olla jo hieman epätoivoinen :/ toivottavasti edes joku vastais :>
oon edelleenkin yhteydessä melkein päivittäin tän jätkän kans. Se asuu vähän kauempana, mutta me ollaan nähny pari kertaa. Sen mielestä me ei voida ikinä olla mitään muuta ku pelkkiä kavereita. tää sattuu :'/ eli jos teillä olis oikeesti jotain neuvoja miten pystyisin ns "hautaamaan" tunteeni tähän jätkään niin kertokaa ! alan olla jo hieman epätoivoinen :/ toivottavasti edes joku vastais :>
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hei! Oon äijeli ja asia sattuu olemaan sillä tavalla, että mun asema tossa stoorissa on sen jäbän paikalla. Se tyttö ei vaan asu lähelläkään mua(no sé). Oon kyllä silti vielä kiinnostunu siitä tytöstä, mutta se ei näytä välittävän ja sil on yks Mikko tai joku sinne päin...ööö...jos se tyttö sattuu lukemaan tän viestin, haluan sanoo vaan, että välitän susta vieläkin, mutta en ole mikään vainooja. Olen vaan niin lätkässä suhun, että en kertakaikkiaan pysty olla ajattelematta sinua.
Ja minun tunteeni ovat todellisia ja kun minuun tutustuu paremmin, vien sinulta jalat alta niinku ois jo. Terppa!
Paska homma :/ mutta olisko kellään mitään ihan konkreettisia vinkkejä unohtamiseen ? mä en haluais nimittäin lopun elämääni haaveilla saavuttamatonta :/ tää jätkä oli nimittäin parasta mitä mulle on ikinä tapahtunu ja tulee ikinä tapahtumaankaan ! vaikka se loukkas ja satutti mua niin silti. mutta ei tosin tahaallaan.
Tai siis mulla oli paraskaveri.. oltii bestoi monta vuotta mut sit huomasin et hei tyyppihän on kusipää.. aluks en ollu missä tekemisis sen kaa.. mut se tulee puol väkisin pakko höpöttää vanhoi ja kaikkee.. haluisin unohtaa henkilön. paska juttu et se on samal luokal.
No muu ei unohtamisee auta ku aika.. Jos sulla on juttuu ni sit otat sen kuka sua osaaa arvostaa mut älä pelkästää senkää takia :) jos tuntuu et tarvitset aikaa ni sitte otat pienen paussin suhteissa :) okei :)?
Toissa keväänä ihastuin ihan käsittämättömän paljon yhteen lukiokaveriini. Tämä poika sattui pyytämään minua vielä treffeillekin. Kun oltiin tapailtu joku pari kk niin kyseinen poika ilmoitti ettei tykkää minusta tarpeeksi että haluaisi alkaa seurustelemaan. No jatkettiin kuitenki pussailemista yms koska olin niin ihastunut siihen poikaan ja se poika omien sanojensa mukaan kuitenkin tarvitsi läheisyyttä.
Kun tämä poika alkoi seurustelemaan entisen tyttöystävänsä kanssa uudestaan, soitin hänelle ja purin kaiken. Kuinka pahalta tuntui ja kuinka paljon hänestä välitin, sovimme että ollaan kavereita.
Tyttökaverin jätettyä tämä poika, alkoi meidän välillä taas tapahtua. Kuitenkaan poika ei halunnut mitään. Siinä vaiheessa sain tarpeekseni. Kaikki kaverini olivat jankuttaneet jo puoli vuotta ettei minun pitäisi olla sen tyypin kanssa tekemisissä. Lopulta tajusin sen itsekin. Poistin kännykästä numeron ja kaikki viestit aina kun niitä saapui. Yhden kerran vastasin etten halua olla tekemisissä koska se vaan satuttaa mua enemmän.
N puoleen vuoteen en jutelut kyseisen pojan kanssa mitään. En ollut missään tekemisissä. Sitten eräänä päivänä kun huomasin ajattelevani tosissani että mikä kusipää se poika olikaan minua kohtaan ja tajusin että olin oikeasti päässyt yli. Sen jälkeen ollaan pojan kanssa muutaman kerran hengailtu ja juteltu kun sillä on ollut naishuolia, mutta olen kyllä huomannut ettei ollut tosiaankaan minun tyyppiä.
Kannattaa sinunkin ottaa ihan reilusti etäisyyttä siihen poikaan niin tajuat paremmin miten asiat oikeesti on. Jos se poika oikeasti välittää sinusta kaverina niin se kyllä haluaa olla kaveri vielä senkin jälkeen ku olet saanu aikaa itelles päästä siitä yli.
nojoo,toi välttely olis ainakin helppoo, ku se ei asu ihan samalla paikkakunnalla :p kyllä se haluais joo se kaveri olla,mutta ei sit mitään muuta. en mä vaan kehtaa enää sanoo sille että välitän siitä, koska se sano jo syksyllä että haluaa olla vaan kaveri. se oli aika kova isku mulle "/ vaikka kyllä se varmaan viesteistä ja mun käytöksestä on jotain pientä huomannu. mutta kiitti ku kerroit tarinas ! :> niitä olis mukava kuulla lisääkin !
Vaikka se haluaa olla vaan kaveri niin et silti voi mitään tunteilles. Kannattaa ihan rehellisesti sanoa sille ettet halua olla vähään aikaan tekemisissä koska edelleen välität siitä niin sekin ymmärtää paremmin. Koska jos pistät yhtäkkiä välit vaan poikki etkä ilmota mitään niin menetät siinä ystävän samalla. Yritä jaksaa koska tiiän kuin rankalta tuo tuntuu..
niinhän se tosiaankin on. en mä voi sitä unohtaa jos jatkuvasti oon sen kanssa tekemisissä. Mä tosiaankin haluaisin olla kaveri sille,mutta en haluais näitä mun tunteita siihen ystävyyteen mukaan. Toi oli hyvä idea,mutta entä jos se unohtaa mut sit ihan kokonaan? apua. en haluais ottaa sitäkään riskiä. onse muuten hyvä ku voi näin vaan kirjotella täällä :D
Hei ihmiset oikeesti,auttakaa mua ! :D ahdistaa. teillä on varmasti paljon parempaa tekemistä ku neuvoa mutta silti ! tiiän kyllä että vaan se aika parantaa haavat,mutta ku sitä aikaa on menny jo melkein 5 kuukautta ! eikä oo kovin paljon kyllä auttanu :< mutta mitäs muitten perjantai-iltaan kuuluu?