ajan olevani inhottu ja vihattu. Tunnen koko ajan hirveää syyllisyyttä tapahtuneeseen ja etsinkin itsestäni syitä siihen. äitinikään ei tätä ymmärrä kysyy vaa mix annoit kiusata, jään lukkoon mitä siihen sanoa!? Ajattelen koko ajan että mitähän toikin nyt musta ehkä ajattelee. Mietin tarkkaan mitä sanon ja kelle sanon ja missä (melkein jokainen sana tuntuu olevan väärin sanottu). olen masentunut ja yksinäinenkin. olen epävarma. tunnen koko ajan että mua kusetettaisiin. mulla on melko hyvä itsetunto. olen epäsosiaalinen. jännitän ihan liikaakin ihan arkisiakin asioita. pelkään. pelkään että mua kiusattais vielä uudestaan. ahdistun todella helposti. eikö olekkin tyypillisiä kiusatun oireita.
Tunnen koko
todellisenhelvetinkokenut
1328
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse en tunne sentään syyllisyyttä enkä syylistä itseäni kiusaamisestani, mutta muuten tunnen myös tuon, että olen yksinäinen ja epäsuosittu. Samoin myös mietin viimeistä piirtoa myöten, mitä sanomiseni aiheuttaisivat tuossakin hepussa... Eikä tässäkään vielä kaikki; Seurassani olevat henkilöt eivät muuten naura m'nuun jutuille vaan minulle!
Omasta mielestä olen täys kusipää ja kaikkea muuta pahaa maan ja taivaan välillä. Sen sijaan moni, joka minut tuntee sanoo tosissaan, että olen muka mukava ja reilu tyyppi... Kiva kiva... tiedä siitä kumpaa loppujen lopuksi olen.
Onneksi sentään olen päässyt tuossa pelosta, että joutuisin kiusatuksi. Ne entiset kiusaajat, joita vielä nykyisin joudun näkemään kuvittelevat varmaan, että olen unohtanut kaiken, ja esimerkiksi juuri tänään se kaikkein suurin idiootti tuli juttelemaan niinkuin vanhalle kaverillensa. No, monologihan siitä tuli tälle kaverille.