täälä taas yksi äiti joka tuskailee kun mies hakee yhteishuoltajuutta. emme koskaan ole asuneet yhdessä ja nyt vasta isä aloittaa muutaman vuoden tauon jälkeen lapsen tapaamiseen ja hyvä siis että aloittaa, mutta nyt vain että isä aikoo hakea yhteishuoltajuutta jos en suostu ja hän sitä hakee ja jossain vaiheessa saisi, kuka sen kaiken tulee maksamaan, keskimäärin kuinka palon, miten asia etenee jos hän sitä vie eteenpäin ym.minulla kun ei ole kokemusta ollenkaan tällaisista asioista. Ketokaa kaikki mahdollinen tietonne ja kokemuksenne . :(
taas yhteishuoltajuudesta
lillukka--
12684
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
vaikka ei ole kokemusta (toivon etten olisi allekirjoittanut yhteishuoltajuuspaperia) ei se voi saada yhteishuoltajuutta jos on ollut lasta näkemättä noin pitkään. voihan se mennä käräjille, mutta tuskin ottaa riskiä, koska kulut on isot eikä saa yhteishuoltajuutta kuitenkaan.
voithan yrittää puhua hälle että sillä on muutenkin samat oikeudet ja velvollisuudet (paitsi ei voi vaikuttaa passin anomiseen, eikä nostaa lapsen tililtä rahaa!) ellei se haluu vaan aiheuttaa sulle jäynää, tai päästä mahdolliseti käsiksi lapsen rahoihin, luulis että olisi järkevä.
jäynää tahtoo todennäköisesti vain tehdäkin, olen itse naimisissa ihmisen kanssa jota hän inhoaa ja nyt tämä mieheni hoitaa hänen lastaan lähes kuin omaansa..
onko siis itselläsi yhteishuoltajuus toisen vanhemman kanssa? miten teillä on asiat menneet?
Lapsen etuhan asiassa on tietenkin etusijalla. Et voi evätä lapseltasi oikeutta isäänsä. Isällä on samanlaiset oikeudet vaikuttaa lapsen elämään kuin sinullakin äitinä. Loputtomiin et voi pitää isää poissa lapsen elämästä.
ennen kuin vastaat?
ja enhän isää pidä poissa lapsen elämästä, itse on oman ratkaisunsa tehnyt ettei halua olla lapsen kanssa, ennenkuin nyt kunnolla. sanoihan että hyvä että lapsi saa isänsä takaisin, samalla paikkakunnallakin kun vielä asutaan ja monta kertaa törmännyt lapseen eikä koskaan ennen edes tervehtinyt.
Heips sulle.
Eli suosittelen teidän nyt varaavan (soittavan) ajan lastenvalvojalta. Voitte siellä hänen kanssaan keskustella asiasta. Ei kannata edes suunnitella "oikeustoimia", miksi ihmeessä antaisit lastasi koskevan päätöksen ulkopuolisen käräjätuomarin tehtäväksi?
Toisaalta, mitä menetät, jos lapsesi isä on huollossa mukana? Miten ajattelet tätä huoltomuoto-asiaa? Ajatteletko, että kun ei alussa ollut kiinnostunut huoltajan tehtävistä, ei tarvitse nytkään olla? Me kaikki teemme virheitä, aikuisetkin. Omat tunteet kannattaa pohtia tarkkaan, ennenkuin puoltaa tai vastustaa jotakin lasta koskevaa juridista päätöstä.
Voittehan sopia, että olet edelleen yh, mutta esim. isällä tiedonsaantioikeus kouluun ja terv.huoltoon lasta koskevissa asioissa. Sopimukseen voi kirjata erilaisia tarkentavia kohtia, joka onkin suotavaa.
Huoltomuoto ja tapaamisoikeus ovatkin kaksi eri asiaa, niin kuin tiedätkin jo. Kerro isälle, ettei missään nimessä halua estää tapaamisia, mutta voisiko huoltomuoto vaikka säilyä ennallaan. Toisaalta usein huollosta erotettu vanhempia ajattelee, että miksi maksaa elareita kun ei saa olla edes huoltaja...näistä täytyy puhua, puhua ja puhua. Lapsenne takia.
se että vuosien jälkeen haluaa yhteishuoltajuutta vaikkei edes ole tervehtinyt kun tulee kadulla vastaan. Jotenkin ärsyttää kun ihmiset vouhkaavat isän oikeuksista ja sen pitäisi sitten kuulua kaikille isille, niille kusipäillekin jotka vain kiusaavat ja tekevät hallaa lapselle. Kysykääpä itseltänne että tuliko hyvä mieli kun annoitte isälle tilaisuuden pahoittaa lapsen mieli? Miten vaikuttaa lapseen se että hänestä tapellaan ja sitten isä hylkääkin. Kaikista miehistä ei ole isäksi ja sitä kiusaamista tapahtuu yllättävän paljon.
toimia lapsen kannalta parhaiten eli kiva jos isä (jos on jotenkin kunnollinen ja kiinnostuu lapsestaan) mutta kyllä vähän nirhasee kuulla "me kaikki teemme virheitä ja blaablaaaa"
jos äiti jättää lapsensa se on skandaali (ja eihän se ihan normaalia käytöstä äidiltä olekaan) mutta miksi isä vaan teki pikku virheen? mun mielestä lapsen jättäminen ei ole pikku virhe.
itse en IKINÄ anna lapseni puolesta anteeksi sitä että isä jätti meidät kun lapsi oli vauva. ettei isä halunnut maailman ihaninta lasta!!! en ikinä, siis lapseni puolesta. hyvä puoli siinä tietenkin, nyt jälkeenpäin on ettei mun tarvii kattella äijää...mutta mun lapsi ANSAITSISI paremman isän, sellasen joka arvostaa häntä!
"ei saa olla huoltaja" mitä toi tarkoittaa? itsehän ap ex ilmeisesti VALITSI ettei halunnut olla mukana lapsensa elämässä.
AP-älä anna huoltajuutta kenellekään, mitä te siitä lapsen kanssa hyödytte? isällä on muutenkin oikeus nähdä lastaan ja velvollisuus elatukseen. oli mukana lapsen elämässä tahi ei!
samaa mieltä edellisen kanssa! luuleetteko todella että tunnevammanen isä joka on pystynyt lapsensa vuosiksi unohtamaan, yhtäkkiä välittää lapsestaan niinkuin vanhempi????
sallikaa mun nauraa!!!! t: yhÄITI
Isyys pitää ansaita ja se ansaitseminen aloitetaan jo synnäriltä eikä se ihan heti (tai koskaan) lopukaan.
Minusta asenteesi ei ole mitenkään ihailtava.
"itse en IKINÄ anna lapseni puolesta anteeksi sitä että isä jätti meidät kun lapsi oli vauva. ettei isä halunnut maailman ihaninta lasta!!! en ikinä, siis lapseni puolesta."
Sinun ei pitäisi lapsesi puolesta kantaa vihaa isää kohtaan. Todennäköisesti lapsesi haluaisi isänsä elämäänsä - edes myöhään, vaikka hän ei alusta alkaen siihen halunnut/kyennyt.
Isättömyys on kipeä asia lapselle - vielä aikuisenakin. Voisit ehkä pyrkiä hyväksymään sen, että lapselle isä on tärkeä, vaikka hän sinusta olisikin kelvoton ihminen.
Provo tai ei, mutta vastataan.
Ensinnäkin se yhteihuoltajuuden "saaminen" ei ole edes useamman oikeusruljansin jälkeenkään kirkossa kuulutettua. Toisena poikkeuksena tekee täysi yhteityöhaluttomuutesi. Silloin lapsen isällä on "mahdollisuus iskeä" ja saada yhteishuoltajuus.
Toinen poikkeus taasen on se, että vietät aikaa enenmän päihteiden, kuin lapsen kanssa = huonoa hoitoa lapsella.
Kysy kuntanne lastensuojelulta/oikeusavusta, miten juttu alkaa aukeamaan, sieltä saat apuja ensihätään.