hei miten te menettelise kun teidä perheeseen tulee todella reakoiva murkkuiänen . hän ei koskaan ole tytyväinen vaikka häntä kuinka hyvin koheltaisi . ja hän ei oisi valmis osllistumaan yhteisiin töihin. häellä on aika vapaata kädet . kuitenki hän purnaa ja vatii jotakin koko ajan . oisiko teillä hyviä ohjeita antaa miten menetellä tällaisessa tapauksessa . kysessä on tyttö ihminen . olen ottanut aiken hänen syytökset ja haukut vastaan . hän sekoittaa koko perheeen kun siihen kuuluu muitakin kun hän . hän on ehkä musta sukkanen isästään ja on saannut hänet halintaan koska hän tekee ainan niikö hän haluaa kuskaa harrastuksiin ja keikoille häntä koska tytttö on aivan varma että kun hän mesuaa hän saa isän lähteen viemään häntä . odotan kiinolla neuvoja ja ohjeita ..
murrosikänen uudessa suhtessa
neuvoakysyvä
4823
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Valitettavasti en osaa paljoa neuvoja antaa. Meillä tilanne on aivan sama, mutta kyseessä on poika, jota eivät perheen yhteiset säännöt koske. Kaikki muut tekevät perheen yhteisiä hoimmia, muttei hän. Muut saavat itse itselleen ruuan, mutta tämä poika odottaa, että joku muu (=minä tai isä) tekee sen hänelle valmiiksi. Olen kuukausitokulla yrittänyt saada isäänsä ymmärtämään, että isän on puututtava tilanteeseen, mutta tuloksetta. Isä vain toteaa, että mitä hän sille sitten voi tehdä ja asia jää sillensä.
kummallekkin. että kyllä siis kumppanin voi saada tajuamaan että vaikka on eronnut ei lasta tarvitse "palvella" sen takia jos itsellään huono omatunto erosta.
minullakin meni hetki kun vakuutin miehelleni että vaikka oletkin eronnut että ihan jos perus-asiat hoidat hyvin lasten suhteen ja olet seurana niin sekin on jo todella hyvä:)
eli se voi olla joko "ihan isän vaisto joka ajaa tähän touhuun" tai sitten "hyvittämisen meininki". meillä oli osa kumpaakin ja nytten kun mies on tajunnut että hän voi olla isä eikä palvelija niin asiat on jokseenkin aika hyvin mennyt uomiinsa:)
toki minäkin hetken tästä jouduin puhumaan miehelleni ennekun hän myönsi että totta muuten puhut:) (vaikka taistojakin tästä asiasta tuli:D)
Riitaa meilläkin on,mutta meillä on niin,että omat nuorimmat asuu meillä(murrosikäiset tyttö ja poika)ja avomiehen eskari-ikäinen on aina välillä.Meillä molemmilla on 5 lasta ja on onneksi totuttu monenlaiseen porukkaan.Mutta kyllä välillä tulee sellaista sanasotaa ja kinaa,että tottumatonta hirvittäisi.Lapseni vetoavat siihen ,että avomies ei ole isä.Sanon silloin,että isänne ei asu täällä ja jos apua saatte avomieheltä(kuljetus ym.)niin on hänelläkin jotain sananvaltaa näihin asioihin.Härnäämistä ja typerää kiusantekoa on myös eskari-ikäisen kanssa ihan puolin ja toisin.Kuuluu kai asiaan ja olen aina ollut sitä mieltä,että kotona pitää voida sanoa,mikä pännii.Näiden pillastumisten jälkeen on sitten aina jonkin aikaa aika tyyntä.
tyttö vaan isä. Tyttö käyttäytyy juuri niin kuin hänen annetaan käyttäytyä, kiukuttelee, manipuloi ja komentelee, miksi hän lopettaisi sen jos se kerran toimii ja sillä tavoin saa kaiken mitä haluaa.
Isä toimii ilmeisesti syyllisyydestä mutta hänen pitää laittaa tytölle rajat ja ottaa edut pois jos käytös ei parane.