Mihin kaikki kadonneet.
Jättäneet jäähyväisenkö?
Kuule en ääntäkään.
Onko maailma pysähtynyt?
Pelkäänkö?
Ihmettelen.
Puut nuokkuu.
Alla lumisen vaipan.
Hangen alla nukkuu kesä.
Hiljaisuus.
Ei edes linnulla pesää.
Olen pieni hiukkanen vain.
Kun matkaani taivallan.
Lumisessa metsässä.
Olenko elossa?
Sydänkään ei paukuta.
Tunteella loksuta.
Vesikin kadonnut.
Kun rantaan saavun.
Hiljaisuus.
Tuulikin lepää.
Pidätän hengitystäni.
Kuuntelen.
Pauke!
Mikä kumma pauke olikaan?
Joka rikkoi hiljaisuuden.
Jäätynyt aalto huusi tuskaansa.
Odottaa kesää.
Ja vapautta.
Oli hiljaisuus.
Rikkumatonko?
Jättäneet jäähyväisenkö?
Kuule en ääntäkään.
Onko maailma pysähtynyt?
Pelkäänkö?
Ihmettelen.
Puut nuokkuu.
Alla lumisen vaipan.
Hangen alla nukkuu kesä.
Hiljaisuus.
Ei edes linnulla pesää.
Olen pieni hiukkanen vain.
Kun matkaani taivallan.
Lumisessa metsässä.
Olenko elossa?
Sydänkään ei paukuta.
Tunteella loksuta.
Vesikin kadonnut.
Kun rantaan saavun.
Hiljaisuus.
Tuulikin lepää.
Pidätän hengitystäni.
Kuuntelen.
Pauke!
Mikä kumma pauke olikaan?
Joka rikkoi hiljaisuuden.
Jäätynyt aalto huusi tuskaansa.
Odottaa kesää.
Ja vapautta.
Oli hiljaisuus.
Rikkumatonko?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hiljaisuuden kauneus, lumiset vaipat. Ihminen
äärellä kaiken. Kaunis ja luonnonläheinen runo,
miellyttävää luettavaa, kiitos.
Tämä taas oli kaunis!
kauniita sanoja täynnä..
Mikä oli parasta..joutuisin kirjoittamaan
koko runon tähän! :) Tangjuu tästä, M !
rikkomattomassa hiljaisuudessa luonnon vielä nukkuessa, hienon näyn loihdit runollasi, kiitos siitä!