Eli siis, miten teillä viikonlopputapaamiset menevät etävanhemman luona? onko niin että jos perjantaina hakee vaikka kuudelta niin sunnuntaina palauttaa kuudelta?
Meidän tulee omassa tapauksessamme tehdä tarkat säännöt ilmeisesti jotta ei tule kummaltakaan sanottavaa. mietin vain onko se viikonloppu tapaaminen sen 48 tuntia?
toivottavasti enemmänkin tietenkin sitten kun nämä alkavat sujua..
Meidän tulee omassa tapauksessamme tehdä tarkat säännöt ilmeisesti jotta ei tule kummaltakaan sanottavaa. mietin vain onko se viikonloppu tapaaminen sen 48 tuntia?
toivottavasti enemmänkin tietenkin sitten kun nämä alkavat sujua..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joillakin se on varmaan tuo 48 tuntia, joillakin jotain muuta. Se on niin miten se on sovittu. Tai sitten asiat voi muotoutua niin kuin on käytännöllisintä. Esmes meillä on vuoroviikot, mikä on käytännössä muodostunut sellaiseksi että likka on mulla tunnin vajaa 8vrk/2vk. Tämä ihan hoitoonviemisten ja hekemisten takia.
Teillä voi toimia tuo tasan 48 tuntia. Toisaalta voi toimia niinkin että lapset palautetaan maanantaina aamulla suoraan hoitoon/kouluun, jolloin tunteja tulee tietty enemmän.
Joillakin viikonloppu taas tarkoittaa lauantaiaamusta sunnuntai-iltapäivään.
Tapaamissopimukset on nimenomaan SOPIMUKSIA. Ne voi olla juuri sellaisia kuin sovitaan.
sellaisen tapaamissopimuksen joka on teidän kohdalanne hyvä!
Ihan mitä vaan se voi olla maan ja taivaan välillä, esim jos ei ole koululaisesta kyse, voi tapaamiset alkaa jo viikolla ja jatkua viikolle, tai jos on sama koulupiiri niin sama juttu. jne.
Ei mikään jokatoinernviikonloppujuttu ole mikään vakio, vaan te teette oman mielenne mukaisen sopimuksen.
Jos riitoja haluaa välttää tarkalla sopimuksella se voi olla hyvä, mutta jos riidellä haluaa, mikään ei auta, ei mikään, vaikka olisi koko vuodelle minuttiaikataulu kaikki huomioonottaen. ihminen vaan on ihminen.
Joka toinen viikonloppu tyttö isällään, pe-su, siihen aikaan tuodaan lapsi kotia sunnuntaina, kun on perjantaina haettu... Hyvin toimii ainakin meillä. Ei riitoja tai muutakaan, kun tarkkaan sovittu etukäteen.
Isä hakee (joka-toinen) perjantaina päiväkodista ja vie ma-aamuna päiväkotiin - ja sitten joka keskiviikko hakee ja vie to-aamuna päiväkotiin. Joulut jne vuorovuosin, lomat kummallakin neljä viikkoa mutta jaksotettuna kun lapsi vasta 2v.
Ex-mieheni ei halua edes tavata lapsiaan säännöllisesti. Toisinaan ilmoittaa tekstiviestillä, että "haen lapset klo 18 tänään huoltoaseman kahvilaan." Jos kieltäydyn, olen "vitun huono ja ahdasmielinen yh-ämmä."
Mies on nyt pari vuotta harjoitellut etänä oloa, on kihloissa ja asuu uuden perheen (yh, jolla 2 omaa lasta) mutta omat lapset eivät joukkoon tunnu sopivan.
Tällaisissa tapauksissa on turha alkaa vaatia mitään säännöllisyyttä tapaamisiin sillä silloin vahingoittaisin vain lapsia. Kyllä tuollainen lasten kohtelu jossain vaiheessa kostautuu hänelle itselleen.
Itselleni nämä murrosikäiset lapset eivät ole mikään rasite, sillä he eivät tarvitse jatkuvaa silmälläpitoa kuten tenavaikäiset, joten voin hyvin käydä arki-illoin ja/tai viikonloppuisin urheiluhallilla ja kaupoissa ilman heidän jatkuvaa mukaanraahaamistaan.
Isot lapset eivät myöskään ole estäneet minua tutustumasta elämäni mieheen ja hänen lapsiinsa.
Olen siis kaiken kaikkiaan päässyt sikäli helpolla, että lapset olivat jo valmiiksi isoja eron tapahtuessa. Juuri tänään keskustelimme isän tapaamatta jättämisestä koska tytär itki ja sanoi, että häntä loukkaa tuollainen ettei isä edes soita tapaamisten välillä!
Kuinka siis voisin pakottaa millään virallisilla sopimuksilla tapaamisiin kun lapset kuitenkin vaistoavat etän vastahakoisuuden tapaamisiin?
Uusi perhe korvannee vanhan? Toivottavasti sitten niin sillä siinä vaiheessa exän on turha alkaa valittamaan minulle tai lapsille kun nämä eivät enää halua niitä huoltsikoilla tehtäviä pikatapaamisiakaan!
Lasten oikeus tapaamisiin on tarkoitettu lapsille, ei etän oikkujen tai lähivanhemman tarpeiden mukaan.