Suomessa ei ole mitään valtion organisaatiota
joka valvoisi lakimiesten ja asianajajien toimintaa. Edellä mainituilla ei ole minkäänlaista
vastuuta tekosistaan ja laskutus on usein täysin käsittämätöntä. Suomeen tarvitaan organisaatio
joka valvoo lakimiesten toimintaa ja kohtuullista laskutusta.
joka valvoisi lakimiesten ja asianajajien toimintaa. Edellä mainituilla ei ole minkäänlaista
vastuuta tekosistaan ja laskutus on usein täysin käsittämätöntä. Suomeen tarvitaan organisaatio
joka valvoo lakimiesten toimintaa ja kohtuullista laskutusta.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Suomen asianajajaliitto valvoo jäsentensä moraalia ja moni asianajaja saa jatkuvasti kirjoitella vastineita täysin turhille ja asiattomille kanteluille. Lisäksi oikeuskansleri valvoo myös asianajajien toimintaa. VIime kädessä oikeusloukkauksen kohteeksi joutuneella on mahdollisuus nostaa kanne asianajajaa vastaan käräjäoikeudessa. joten on turhia puheita, että lakimiehet olisivat valvonnan ulkopuolella.
Niinkö tosiaan - Asianajajamafia? Kuinka sitten minun asianajajani antoi puhelimessa lausunnon, ettei hän voi puuttua ja arvostella kolleegansa toimintaa pesänjakotapauksessa . Yritykseni oikeaa substannisarvo; kirjanpito ja omaisuuden realiarvotiedot piti toimitaa ja selvittää pesänjakajalle. Asianaja kertoi toimittanensa tiedot pesänjakajalle, mutta jos näin on käynyt niin pesänjakaja ei ole niitä millään muotoa kirjannut eikä huomioinut Osituskirjassa, vaan perustanut arvionsa aivan muihin perusteisiin. Ts. Vastapuolen lakihenkilöiden generoimiin virheellisiin tietoinin, jotka perustuvat sihen olettamaan, ettei allekirjoittaneen kannata lähteä hakemaan oikeutta kun mahdollinen taloudellinen hyöty menee asianajopalkkioihin. Oma Asianajajani vain pelotteli ylimääräisitä suurista oikeuskuluista jos moitin pesänjakoa saadakseni oikeutta asiassa. Ilmoittakaa ihmeessä kokemuksista ja instanssista, joka suojelee pientä ihmistä asianajajien keskenään sopimasta 'lehmänkaupoista'. Onko mitään todellista instanssia esim. EU:ssa, joka puuttuis asiaan ja suojelisi meitä tältä vallankäytöltä.
Löytyykö oikeaa rehellistä asianajajaa joka todetuaan tällaisen tilanteen oikeasti 'käräyttäisi' kolleegansa? Terv. Huijattu, mutta en liene ainoa?
Valvonta on pikemmin "valvontaa".
Asianajajaliiton valvojat tekevät itsekin asianajobisnestä.
Samalla valvoja(t) siis käy tutkimassa kilpailijansa kansiot ja asiakkuudet.
Miten käy valvojantehtäviä hoitavan ringin keskinäisen valvonnan - kuka valvoo, ettei synny "diiliä"?
Kyllä riippumattomuus kuuluu nykyaikaiseen oikeuskäsitykseen. Mm. tilintarkastajat eivät tarkasta omaa firmaansa. Monilla virkamiehillä on hyvin vahvat kiellot sivutointen hoitamisesta, jottei riippumattomuus vaarannu (mm. poliisimiehillä järjestyksenvalvojana toimiminen).
Pitäisi vastaavatsi saada tuo valvonta asianajajaliitosta ulos ja poissulkevaksi asianajotoimen kanssa. Mitään estettähän ei olisi sille, että joku määräaikaisesti pitää taukoa asianajotoimesta toimiessaan ulkopuolisen instanssin valvojana.
Tällaisen kytkyn olemassaolo muistuttaa pahasti yhteiskuntamme muita vastaavia riippumattomuutta vastaan puhuvia epäkohtia (mm. kuntien valtuustoissa elinkeinoelämän hallitusten jäseniä).
"VIime kädessä oikeusloukkauksen kohteeksi joutuneella on mahdollisuus nostaa kanne asianajajaa vastaan käräjäoikeudessa. joten on turhia puheita, että lakimiehet olisivat valvonnan ulkopuolella."
Korppi ei korpin silmää noki!
Asianajajaliiton antamat huomautukset on täysin tehottomia!
Se siitä valvonnasta!
Käräjäoikeuden määräämä kuolinpesänselvittäjä, -jakaja, varatuomari vedättää niin paljon kuin sielu sietää. On enemmän kuin röyhkeää menettelyä, eli on kuin roope-ankan rahakirstulla, selvittely kestää niin kauan kuin pesässä raha riittää.
Ainoa, mihin kannattaa kannella, on oikeuskansleri. Saas tietää, kuuluuko asia hänellekään. Onhan se erikoista, kun testamenttia ei moitittu 6 kk:n aikana tiedoksisaannista, pesänselvittäjä pitää asiaa itsellään ratkaisematta, pesää jakamatta. Näin hän varmistaa, että varma prosessin häviäjä maksaa vain omat kulunsa ja vastapuoli saa maksaa avutajansa palkkiot ilman oikeusturvavakuutuksen suojaa. Niin ja luonnollisesti hän itse varmistaa riittävän suuren laskun asian hoitamisesta mitä simppelimmässä kuolinpesässä.
Kuolinpesät on asianajajien rahastussampoja, eikä niistä vähällä luovuta. Näin oli eräskin asianajaja sattunut lausumaan, että "nyt sain sellaisen kuolinpesän, että siitä en vähällä luovu". Näillä asenteilla rahasampoja riittää, ja samoin ajattelevia taitaa olla jokainen kuolinpesänselvittäjä ja -jakaja.
Olisi korkea aika saada mediaan esimerkkejä, kuinka kuolinpesiä käytännössä hoidetaan ja rahastetaan. Jotainhan tästä voi oppia, jakaa omaisuutensa hyvissä ajoin, ja jättää samalla elinikäisen hallintaoikeuden. Siinähän asianajajat nuolevat näppejään!
"oikeusloukkauksen kohteeksi joutuneella on mahdollisuus nostaa kanne asianajajaa vastaan käräjäoikeudessa"
Tahtoisinpa sen nähdä, että käräjäoikeus käsittelisi istunnossaan käräjäoikeuden varatuomaria/asianajajaa vastaan nostetun kanteen ja vielä tuomitsisi tuon varatuomarin/asianajajan.
Vaikka k.o. asianajaja olisi kuinka laiminlyönyt työnsä ja siten toiminnallaan olisi tuottanut vahinkoa toimimalla lainvastaisesti, niin enpä usko, että oikeus todella toteutuisi ja k.o. asianajajalle/varatuomarille langetettaisiin siitä tuomio.
Asianajajaliiton valvonta on muodollista. Mikä se sellainen liitto olisi, joka maksavaa jäsentään rankaisisi muulla kuin muodollisilla huomautuskirjeillä, jotka eivät johda mihinkään.
tässä kaikille
jo selväksi mitä asiassa on mahdollista tehdä ja miten kulut syntyy. ellei, voi aina myös kysyä. monesti tietysti tulee katkera ja epäoikeudenmukainen olo jos häviää asiansa ja joutuu maksumieheksi.
Kyllä se niin on, että korppi ei korpin silmää noki. Uskomattomia väitteitä lakimiehet saa esittää. Oma lakimies/nainen sanoo vaan, että rakennusalalla käytetään vähän voimakkaampaa kieltä. Uskomattomia selityksiä.
Kaikki lakimiehet, jotka myyvät lainopillisia palveluita eivät ole julkisen valvonnan alaisia. Valvonnan alaisia ovat vain asianajajat.
Lakiasiaintoimistojen lakimiehet ja varatuomarit eivät ole valvonnan alaisia. He ovat ns. villejä yrittäjiä. Heidän toimintansa moraalia ei valvo kukaan.
Olen samaa mieltä, että kaikki lainopillisia palveluja myyvät henkilö pitäisi olla valvonnan alaisia. Oikeusministeriössä on ollut hankkeita valvonnan laajentamisesta koskemaan myös muita kuin asianajajia, mutta turhaan ...
Suomessa on mahdollista pitää lakiasiaintoimistoa, vaikka ei olisi minkäänlaista tutkintoa. Erikoista Suomessa on se, että perintätoimiston pitäminen on luvanvaraista, mutta ei konkurssipesien hoito tai korvauskanteiden ajaminen käräjäoikeudessa.
lakiasiaintoimistoa voi tosiaankin pitää kuka vaan, mutta oikeudessa esiintymiseen nykyään tarvitaan lainopillinen korkeakoulututkinto. Ohjeistus on kirjattu oikeudenkäymiskaaren 15. luvun 2. §:n 1. momenttiin näin kuuluen:oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja tai muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu
Kiitos täydennyksestä. Tarkoitin toteamuksellani vain lakimiehiä. Ei kai niitä maalikkoja ole enää käräjäoikeuksissa pyörinyt pitkään aikaan.
Ulkomaalaiset varsinkaan amerikkalaiset eivät ymmärrä, miten Suomessa jokainen loppututkinnon suorittanut lakimies voi hoitaa juttuja oikeudessa ilman erillistä asianajaja-tutkintoa ja toimilupaa. Tutkinnon suorittaminen ei ole jenkeissä ihan pikku juttu. Se vaatii kaverini kertomuksen mukaan noin vuoden valmentautumisen.
niin, jenkeissä kun liputetaan vapaalle kilpailulle, niin asianajotehtävissä pitää olle "barin" jäsen ja siis monopolissa mukana. SUomalainen käytäntö, että riittää oikeusopillinen korkeakoulututkinto on osoittautunut myös joskus hankalaksi, vaikka asianajajaksi pääsee vasta kun on tietty asianajokokemus. Senhän voisi saada myös renkinä asianajotoimistossa eikä välttämättä oman lakiasiaintoimiston kautta.
Suomessa vielä 1800-luvulla asianajajan virallinen nimitys oli "käräjäveijari", mikä joskus olisi jopa paikallaan tänäkin päivänä; ovat ne sellaisia veijareita.
Asianajajamonopoli ei ole yksinkertainen asia. Monet asianajajat eivät ole kuulemani mukaan innostuneita asianajajamonopolista Suomessa.
Asianajajamopolissa ei ole kysymys mistään taloustieteellisestä monopolista vaan siitä, että vain riittävän kokeneet ja julkisesti valvotut käräjäveijarit hoitaa asioita oikeudenkäynneissä.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin asianajopalvelujen luvanvaraisuudella ei ole tarkoitus rajoittaa palveluntuottajien määrää päinvastoin kuin taksiluvissa vaan ainostaan valvoa sitä, että lakimies on pätevä ja hoitaa hommansa eikä ole tuomittu rikoksista eikä yli-velkaantunut. Toisin sanoen asianajotoimintaa saa harjoittaa jokainen, joka täyttää luvan edellytykset. Näin turvataan kilpailu markkinoilla.
Tänä päivänä lakiasiantoimistoja pyörittää henkilöitä, jotka on tuomittu vankeusrangaistuksiin kuin myös henkilöitä, jotka ovat täysin varattomia. Tämä on tuskin kuluttajien edunmukaista vai onko ?
Lupajärjestelmällä voitaisiin karsia epäterveet ainekset pois alalta ja varmistaa se, että asiakas, joka tarvitsee oikeudellista apua, voi luottaa siihen, että hän saa pätevää neuvontaa ja opastusta. Lisäksi asiakkaalle on tehokkaat keinot käytettävissään, jos hän ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun tai sen hintaan.
Suomessa on muuten taksilla ajaminen sairaan kallista. Kiitosta vaan lupajärjestelmälle ja lupien harkinnanvaraisuudelle. Nykyiselle lupajärjestelmälle ei ole olemassa mitään perustetta.
Jatkan jo lexanderille antamastani kommentista. Pesänjakaja puuhaili mm. vain toisen osapuolen pyynnöstä asioissa, kuten hakien kiinteistön myyntilupaa, ym. pohdintojaan toisen osapuolen generoimien lausuntojen pohjalta ja laskutti pesänjako-osapuolia mitenkän erittelemättömän isohkon summan. Onko lakihenkilöt myydä tuotettaan antamatta siitä oikeasti mitään selvitystä. Ennen vanhaan insinöörikonsultit saattoivat kirjoittivat laskueritelyyn 'asiaa mietitty' 4 tuntia a' 250,-/h yhteensä 1000,- nykyisein tällaisia laskuja joudutaan maksamaan lakihenklöille.
Keskustelun aloittaja on todella oikeassa .
Mekin olemme kokemustemme kautta joutuneet toteamaan, että tämän maan oikeudellisiin epäkohtiin ei tavallinen kansalainen saa mitään oikaisua.
Asianajajat saavat keskenään sopia asiakkaansa asioita täysin mielivaltaisesti, puhumattakaan pienempien kaupunkien laamanneista / tuomareista.
Asianajajaliitolta, virheellisiin ja laittomiinkin menetelmiin on turha hakea oikaisua.
Samoin turhaa on, myös muilta instansseilta kysellä oikaisua / apua, vaikka heidän pitäisi valvoa kyseistä asiaa.
Ihmisiä pompotellaan edestakaisin kertoen, että "asia ei meille vain kuulu".
Se ei näköjään kuulu tässä maassa kenellekään...
Jos äänestit jotain henkilöä eduskuntavaaleissa ja hänestä tuli kansanedustaja, niin hänelle postia liittyen asianajaien toimintaan.
Sairas toiminta asianajajien osalta ja asianajajaliitossa on lopetettava.
Äskettäin tuli tieto, että ulkopuolinen henkilö vei puolet omaisille testamentatusta kuolinpesän omaisuudesta. Juttu onnistui, kun henkilö hakeutui 53 vuotiaan lapsettoman lesken lapseksi ja tämä tapahtui lesken kuoleman jälkeen. Tunnustus olisi kaiketi tullut olla, ennen kuin pääsee perilliseksi. NÄIN MEILLÄ SUOMESSA !
HBL: "Asianajaja kavalsi kuolinpesästä yli 100 tuhatta..."
Miksei ilmaista asianjajan henkilöä KAVALTAJAA !
Poliitikot ovat jatkuvasti nimellään iltapäivähehtien riepoteltavana, mutta asianajajien ja tuomareiden numiä ei näy.
Ilmaiskaa, jos tiedätte kuka oli kavaltaja tai menetteli väärin tuomitessaan oikeuskäsittelyssä.
Itse tiedän yhden laamannin, joka pelleilee käräjäoikeudesa Porvossa - Lars Karlsson. Mieheltä voi odottaa mitä milloinkin.
Uskonpa laittavani varatuomarin, asianajajan nimen ainakin tänne julki, kun asia on loppuun käsitelty. Jos nyt sen laitan, minua vedätetään entistä enemmän. Se, hyödyttääkö se mitään, todennäköisesti ei, mutta on enemmän, kuin ei sitäkään. Mikäli itseäni tunnen riittävästi, voi k.o. nimi näkyä laajemmaltikin.
Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta kyllä seuraa asianajajien toiminnan lainmukaisuutta, huolellisuutta ja jopa sitä laskutuksen kohtuullisuutta. Antavat rikkeistä huomautuksia, varoituksia tai ääritapauksessa poistavat asianajo-oikeudet rikkomuksiin syyllistyneeltä.
En sitten tiedä kuinka kattavasti valvova ja tuleeko sanktiot vain valituksen perusteella tutkituista tapauksista. Joskus kuitenkin käy niinkin, että valvontalautakunta on määrännyt rikkeestä (hyvän asianajajatavan vastainen kohtuuton laskutus) kovemman seuraamuksen kuin valitustuomioistuin: kts. esim. Helsingin HO tuomio 17.03.2009 / 658 (www.finlex.fi).
Laskutus on kieltämättä (paikkakunnasta ja asianajajasta riippuen) usein melko kova, vaan sopii myös kokeilla lukea ja kirjoittaa se määrä tekstiä päivä- ja yökaudet, mitä lakimieheksi valmistumiseksi tarvitsee tehdä. Ja jokunen työtunti asiakkaan asioita kunnolla selvittäessäkin menee.
....tosin on lakimies/asianajaja -ammattikunnassa niitä kriminaaleja siinä missä monessa muussakin. Asema vaan tuo melko lailla vastuuta - valitettavan kornia että "oikeuden puolustajat" itse vääristelee oikeutta itselleen sopivaan muottiin saatikka syyllistyy tieten tahtoen rikolliseen toimintaan.
Tällaiset tapaukset pitää aina ja ehdottomasti ilmoittaa poliisille tai jos epäilee ettei tule puolueetonta esitutkintaa niin tuomarien osalta eduskunnan oikeusasiamiehelle/vn oikeuskanslerille, joilla on myös kanneoikeus virkarikosasioissa.
Se on harmi että alalla kuin alalla ne paskiaiset ja keinottelijat muistetaan koko alaa/ammattikuntaa mustamaalaavana esimerkkinä, vaikka ovat useimmiten marginaaliryhmä fiksumpien joukossa.
Kantelu on tehty oikeuskanslerille, joka sen on edelleen toimittanut asianajajaliittoon. Onhan se ihmeellistä, että käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä, asianajaja lupaa, vatvoo papereita, ei pidä yhtäkään lupaustaan, kerää aineistoa niin, että jos kaikki sivut olisi kaikille pesänosakkaille lähetetty, olisi sivuja lähetetty useampi 10.000 sivua. Ehkä näin onkin. Kustannusten keräys on tärkein, ei suinkaan pesän ratkaisu, joka on kiistattoman selvä ja virheetön.
Kun tällainen pesänselvittäjä hyväksyy pesänselvityskokouksessa mm valheellisen todistelun, jonka havaitsee "erkkikin", sillä onhan k.o. todisteluun pohjana k.o. todistajan aikanaan kirjallinen aineisto, jota omaa tekstiään vastaan todistaa. Pesänselvittäjälle kun tästä sanottiin, niin sanoi asian kuuluvan poliisille, ei hänelle. Näin varmaankin on.
Vaikuttaa siltä, että pienen kuolinpesän selvittäminen, jo pelkästään testamentin hyväksyminen, vaikka sitä ei käräjäoikeuteen riitautettukaan 6 kk:n aikana tiedoksi saannista, sen käsittely kestää 2, 5 vuotta, ja kuinka paljon aikaa mahtaa olla vielä edessä, niin jos tämä ei ole tietoista rahastusta, niin mikä sitä sitten on..
Vastapuolen todistajien lausunnoilla kun ei ole mitään merkitystä, vaikka todistajia on ollut todella paljon, vaikka heistä kaikki eivät ole edes perimässä viimeisimmän testamentin mukaan mitään. Haastajalla syytökset on pelkästään mielikuvituksen tuotteita, todistajia on ollut vaikea tuoda, koska eivät olleet missään tekemisissä k.o. vanhukseen viimeisen 10 vuoden aikana ennen vanhuksen kuolemaa.