Hei!!
Sellaisesta ajattelin kysyä, että minkä ikäisenä jätitte vauvanne hoitoon illaksi/päiväksi tutulle/mummolle??
Kun tässä ollaan isän kanssa mietitty että ei olisi vapaa ilta pahitteeksi ja vauva on nyt 3vko, joko uskaltaisi jättää luotettavalle ystävälle illaksi hoitoon???
Sellaisesta ajattelin kysyä, että minkä ikäisenä jätitte vauvanne hoitoon illaksi/päiväksi tutulle/mummolle??
Kun tässä ollaan isän kanssa mietitty että ei olisi vapaa ilta pahitteeksi ja vauva on nyt 3vko, joko uskaltaisi jättää luotettavalle ystävälle illaksi hoitoon???
Vastaukset 46
Vanhimmat
laitettiin muistaakseni pariviikkosena mummolle
Itse olen vuosimallia -87 ja 5 kk ikäisen tytön onnellinen äiti. Vielä en ole jättänyt tytärtäni kenellekään, en edes sukulaisille jos isää ei oteta huomioon. Silloinkin olen ollut pois korkeintaan pari tuntia, johtuen siitä, että täysimetän edelleen..
Meidän poitsu oli mummolla yökylässä eka kerran noin 2 kk iässä.
Melko pienenäpä olet(te) yökylään laittaneet...
Koliikki/maitoallergia huutojen ja nukkumattomien öitten takia oli jo pikkusta vaille ettei vauveli lentäny parvekkeelta alas siinä vaiheessa... Joten mummo oli (ja on edelleen) kyllä pelastava enkeli sillon että sai edes yhden yön nukkua hyvin.
otan sanani takaisin. Pakko on aina kuitenkin pakko.
Eli tuohan tarkoittaa suoranaisesti sitä että silloin kun vauva viedään hoitoon rentoutumisillan takia, se on maailman loppu ja lapsesta tulee vähintäänkin jonkinlainen kehityshäiriöinen hirviö, mutta jospa se viedäänkin et itse saa kunnolla nukutuksi niin sitten ei mitään hätiä...
Herranjumala, eikö se ole loppujenlopusk kuitenkin sama tulos olipa syy yökylään ja hyvälle hoitajalle jättämiseen mikä tahansa???!!! Lapsi ei syytä tiedä eikä takuulla hoidossa olemisesta kärsi olipa täällä minkälaisia tekopyhiä tahansa asiasta marmattamassa!
Tuohan on aivan järkyttävää moukkamaisuutta nimimerkiltä "mammaksi maaliskuussa 06"!!!!
oli kyse kahdesta pahasta, jossa vauvalle piti valita vähemmän paha eli tosi pienenä hoitoon vienti. Vaihtoehtonahan oli vauvan "parvekkeelta viskaaminen".
Suotta sinä niitä kapitaaleja ja huutomerkkejä viljelet. Vedä henkeä ja mieti nyt ensin kunnolla.
meillä 8 kk ja ei ole ollut hoidossa vielä, isän kanssa ollut pisimmillään 2 tuntia, en viitsi pumpata maitoa, mutta ei ole ollut tarvettakaan lähteä minnekkään ilman vauvaa.
Mummolaan... riippuu varmaan vauvasta, miten asiaan suhtautuu. Kokeilemalla se selviää. Meillä pärjäs ihan ongelmitta hoidossa. Minun mielestä on tärkeää olla muukin tuttu hoitaja, kuin äiti ja isä. Mieheni äiti asuu tosiaan melkein naapurissa ja nähdään toisia lähes joka päivä, niin poika tuntee mummonsa hyvin ja luottaa siihen. Kovin montaa hoitajaa en silti halua vielä näin pienelle (6 kk)...
Jossain radio-ohjelmassa asiantuntijat sanoivat että vasta yksivuotias on kypsä olemaan yökylässä eli erossa vanhemmistaan koko yön. Päivä/iltajuttu on tieten asia erikseen.
...on semmoinen anoppi joka jankkaa ja jankkaa että pitäis saada vauva hoitoon. Tätä on jatkunut siitä asti kun vauva oli 2 viikkoinen (nyt siis nelikuinen). Kivahan se on että yritetään auttaa ja antaa äiskälle ja iskälle sitä omaa aikaa mutta kun minä en raaski antaa poikaa kenellekään vielä hoitoon, vaikka olis kuinka luotettava hoitaja. Oon kyllä anopille sanonut että kyse ei ole siitä ettäkö epäilisin etteivät pärjäisi vauvan hoitamisessa (itsellään neljä lasta ja tämä lapsenlapsi on heille toinen) mutta kun en raaski niin en raaski. Silti vaan jankuttaa että kyllä pitää osata ottaa isukin kanssa vähän kahdenkeskistäkin aikaa. Hmmm.... Miten voin selvemmin asiani anopille suututtamatta häntä artikuloida..
meillä kummi on halunnut koko ajan vauvan hoitoon ja en ole raaskinut vielä antaa. Jätti toistaiseksi rauhaan kun sanoin etten itse tällähetkellä nauti siitä että joutuisin olemaan erossa vauvastani, joten iltareissusta tulisi tylsä, mutta palataan miuluusti asiaan kun tulee menofiilari...
- niin monta tuntia hoidossa, kun on vauva kuukausi
ja
- niin monta yötä hoidossa, kun on vauva vuosia
Kuulostaa melko hyvältä YLEISohjeelta !
fammulle iltahoitoon..ikää 8vkoa.
jäi hoitoon.....
Ihan noin nuorena en jättäisi ja alle vuoden ei ymmärrä, että isä ja äiti on olemassa vaikkei heitä näkisikään, joten alle vuosikkaan jättäisin hoitoon ainoastaan henkilölle, joka on muutenkin vauvan elämässä lähes päivittäin eli hyvin tuttu. Vauva kun todellakin on täysin riippuvainen häntä säännöllisesti hoitavista henkilöistä, hän ei ymmärrä että hoitaja (yleensä isä tai äiti) tulee takaisin.
Ihmettelen kyllä, että miten voi jo 3viikkoisen kanssa tuntua, ettei vapaa ilta olisi pahitteeksi. Harmi, ettei lapsiin oikein situouduta nykyaikana.
kyllä vähän ihmetyttää että jo muutaman viikon kuluttua pitäis päästä huilimaan.
Vähän vajaat 6kk iässä tyttö oli 4h tädin ja mummin hoidossa.
Aika aikaiselta kuulostaa sinun tapauksessa tuo 3 vkoa. Kun se ns. lapsivuodekin on pitempi aika.
jättää. jos tuntuu siltä että nyt pitää saada itelle aikaa, niin vauvan voit ihan hyvin jättää tutulle henkilölle hoitoon. elä välitä nuista, jotka yrittää olla jotain superäitejä, että "voi hyvänen aika ku pienenä hoitoon oot laittamassa".jokainen päättää itse minkä ikäisenä vauvansa hoitoon vie. mulla itellä on reilun vuoden ikäinen tyttö, ja on kerran tai pari kertaa kuukaudessa mummolla hoidossa, ja ekan kerran hoitoon meni yöksi 3vk ikäisenä. mun mielestä mitä pienempänä on aina välillä hoidossa, vaikka mummolla, niin lapsi tottuu siihen niin ei sitten tule sellaista, että jos on pakko lähtee jossain käymään, ni ei jää ikävöimään.
MIten niin superäitejä, eiköhän omista jälkeläisistään asianmukaisesti huolehtiminen ole ihan vain tavallista äitiyttä. Sitten on tietysti he, jotka vievät vauvansa hoitoon aina kuin vain mahdollista. Eiköhän se lapsen etu ole tärkeintä ja jos on oikein väsynyt ym. niin kai se hoitaja voi hoitaa sitä lasta siten, että vanhemmat ovat kuitenkin samassa paikassa vaikka sitten lepäämässä, mutta kuitenkin saatavilla.
jäkä jäkä jäkä!!!
Kiitos viestistäsi... minä olen nyt sitten joidenkin mielstä turhamainen ja huono äiti kun 3vko:n ikäisenä vauvani oli muutaman tunni hoidossa, mutta ei voi mitään..on se hyvä että että jotkut ymmärtävät ja viitsivät asiallisesti vastata!!
ihan varmasti hyvä äiti!:) tosiaan jokainen päättää itse minkä ikäisenä vauvansa hoitoon vie, ja se ei tee yhtään huonommaksi äidiksi. täällä nyt sattuu olemaan nuita ihmisiä joiden mielestä se on niin kauheeta jos pienenä vie hoitoon, mut eihän me niistä välitetä.:)hyvää jatkoa sinulle!:)
me jätettiin n.kuukauden ikäisenä ekan kerran yöklään mummolaan, ja sen jälkeen ollaan otettu tavaksi antaa kerran kuussa mummolle, ja toisen kerran ukille hoitoon... eli 2x kuussa on ainakin yhden yön poissa. ei ole mitään ongelmaa ollu lapsella eikä hoitajilla. jokainen itse tietää milloin on hyvä aika jättää lapsi hoitoon. kyllä se oma elämä saa jatkua vaikka lapsi onkin =) ja omaa aikaa tarvitsee kaikki, siitä olen varma. ai se tee sinusta millään lailla "huonompaa" tai "parempaa" jos nyt annat lapsesi hoitoon... itse ajattelin ihan tulevaisuutta ja sitä että lapseni tottuisi olemaan muuallakin kuin kotona... kun se hoitoon laitto on kuitenkin joskus edessä.
tehdä niinkuinn itsestä hyvältä tuntuu!! viis siitä vauvasta. ei kai se haittaa jo se tuntee itsensä hylätyksi? ja turvattomaksi. ei kai se siitä mitään traumoja saa, kun ei heti siltä vaikuta! kunhan äiti voi hyvin niin vauvakin voi! ei kannata yhtään perehtyä vauvan kehitysvaiheisiin ja siihen, kuinka kriittisen tärkeä on äidin rooli - mitäpä tuosta, kyllä jokainen äiti ITSE tietää parhaiten. ei kannata ottaa mitään faktoja huomioon. hoitoon vaan, ajattelematta mahdollisia seurauksia!
no just joo... sinähän sen tiedät. kuule ihan kaikki kunnioitus vaan niille jotka elää vaan lapsen kautta ja unohtaa oman elämän heti ja just sillon kun lapsi syntyy, mut minä olen näin tehny ja olen kuule aika selvillä lapsen kehitys hommista ja äidin tärkeästä roolista, mut jos joku väittää että lapsi voi hyvin vaikka äiti ei, niin haistakoon P...A! ihan säälittää kun jotkut ei osaa ajatella ns. laatikon ulkopuolelle...
Lapsen voi kuule ottaa mukaan moneenkin paikkaan tai kutsua ihmisiä kylään kotiinsa VAIKKA lapsikin olisi siellä. Ei se että ihminen ottaa vastuun omasta lapsestaan tarkoita sitä, että hän unohtaa oman elämän heti. Päinvastoin hän muistaa oman elämän ja TAJUAA, että nyt siihen elämään kuuluu myös se oma rakas (pitäisi ainakin olla) LAPSI.
Tietty joskus on kiva lähteä tuulettumaan, mut toi et jos 2x kuukaudes pitää saada lapsi pois jaloista niin on kyllä tosi outoa! Olisin kaksi kertaa harkinnut lapsen hankkimista jos oma aika on noin tärkeää, että menee lapsen tarpeiden edelle!
Olen 21v yksinhuoltaja. Isää ei kuulu ei näy. Ainut paikka mihin lapsen raaskin jättää on mummila. Lapsi nyt 1v 7kk. Ekan kerran lähdin kaverin synttäreille kun vauva oli 7kk ja silloinkaan en millään ois halunnu lähteä mut mummi patisti. Sen jälkeen lapsi on ollut mummilassa yötä n. 2-3kk välein. Ja vissiin kerran päivällä kun olin joululahja ostoksilla. Eli olen lapseni kanssa 24/7 ja en koe sitä mitenkään raskaana ja lapsi tapaa muita ihmisiä ihan tarpeeksi, en tajua miksi pitäisi lapsi totuttaa kyläilemään yksikseen?!
minua. kirjoitustesi perusteella et kyllä oikeasti tiedä "lapsen kehitys hommista" juurikaan mitään - siksi säälini. pointtihan tässä kaikessa on katsos se, että lapsi elää äidin kautta (siis ei toisin päin) ja kun tämän tietää, voi miettiä vähän eri pohjalta sitä hoitoonkin jättämistä.
kuten sanottu, jokainen tekee sen mukaan miten haluaa, sanoipa täällä "hyvien haukkumisten eiku neuvojen" palstalla kuka mitä vaan.
mMillä oli poika pieni rääpäle kun jäi mummolaan ens kerran yöksi,vasta kuukauden vanha.Veljelläni oli häät ja halusin itsekin käydä pitkästä aikaa ihmisten ilmoilla..
Poika pärjäsi oikein hyvin yön ja hyvin oli pakastettu mammanmaito pullosta maistunu..
Eihän se ilta tietenkään niin hauska ollu ku sitä mietti koko illan omaa pikkusta ja huono omatunto tottakai.. mutta jos on hyvä ja luotettava hoitaja,niin en minä näe syytä miksi ei voisi antaa hoitoon.Ja tietenkin se että lapsi suostuu juomaan pullosta,ettei nälissään tartte olla.
Ja ehkä minulla oli "helpompi" antaa poika jo tuossa vaiheessa toisten hoitoon,koska ensimmäisen viikon pikku-mies vietti yöt keskolassa muiden tätien hoidettavana ja hyvin pärjäsi.Keskolaan kun ei itse saanut mennä yöksi..Ja tuskinpa pikku kaveri mitään traumoja on keskola-ajasta saanut.
Mie ainakin luotin mummoon ja pappaan yhtä paljon ku keskolan täteihinkin. Ja ainahan voi soittaa jos joku hätä tulee..
miksi sitten tunsit huonoa omaa tuntoa?? se kertookin jo kaiken.
yx perkeleen arvostelu palsta taas! "tee näin... eiku näin... ja jos teet näin niin olet varmasti koko universumin huonoin ja vastuuttomin ja itsekkäin äiti koko kansakunnan historiassa"!!!!!!! voi HERRAJUMALA sentään. tehkee valinnat ihan ite, elkää täältä kysykö neuvoja kun haukkuuhan ne kuitenkin, ne kaiken tietävät ja parhaat!!
No tietenkin siksi,että lapsi ei ollut äitinsä kanssa. Kyllä mie uskon,että vaikka lähtis huilimaan, vasta kun lapsi on vuoden vanha tai vanhempi,niin ihan samalla lailla sitä tuntee huonoa omaatuntoa kun lähtee..oli se sit minkä ikäinen vauva tahansa.Ekan kerran kun lapsensa antaa toisen hoiviin,niin tuntuu kuin pettäis oman lapsensa ja olis maailman kurjin äiti..
No tähän kysyt varmasti että oliskosit ehkä kannattanut jäädä kotiin ja olla se parempi äiti? No jos olisin halunnut säästyä siltä huonolta omaltatunnolta,niin olisi varmaan kannattanut jäädä. Mutta jos en olisi lähteny ja olisin jäänyt kotiin, niin minulla olisi jäänyt ihanat hääjuhlat väliin,eikä ainoa veljeni (toivon mukaan) montaa kertaa mene naimisiin.. :)
Minun pikku-mies on ollut aina hoidossa vain isovanhemmilla ja kerran lapsen kummitädillä. Ikää on nyt 8kk.Etten miekään nyt semmonen ole, että antaisin lapsen kellevaan hoitoon et pääsisin ulos tai saisin nukutuua univelkoja pois.
JA kaikilla äideillä tulee joskus eteen se EKAKERTA, kun jättää lapsensa muualle hoitoon ja mie melkeinpä väitän,et melkein kaikilla mammoilla tulee se paha mieli,vaikka vauva olisi miten ihanassa hoidossa tahansa!
Ja tuosta huonosta omastatunnosta vielä sen verran,että joka ikinen kerta,kun lapsi on hoidossa,niin mulla ainakin tulee huono omatunto.Vaikkei tarviskaan olla.. Kyllä mie tunnen syyllisyyttä siitäkin,jos vauva on hoidossa sen takia, että olen väsynyt,ja haluan nukkua yhden yön kunnolla. Voi se huono omatunto tulla,vaikka ei olisikaan "pahoilla teillä"..
Vai eikö kellään muulla tule? JOs ei,niin kait mie sitten olen poikkeus.
"halusin pitkästä aikaa päästä ihmisten ilmoille" TÄH? Olitko koko 9kk neljän seinän sisällä? Miks et vauvan kanssa pääse ihmisten ilmoille? Oliko ne häät kielletty vauvoilta? Oisit suoraan sanonu et halusit pitkästä aikaa ryyppäämään!!! Sehän paisto tosta kirjotuksesta ihan läpi!
Joo,oli pitkästä aikaa kiva päästä ryyppäämään ja näkemään tuttuja,ja hauskaa oli :)
En ole vielä tyttöäni (8 kk) yökylään antanut, enkä usko, että missään lähitulevaisuudessa annankaan. Ehkä sitten kun on yli sen vuoden verran, riippuen vähän siitä, miltä itsestäni tuntuu. Tosin ei ole yökylätarvettakaan ollut, jos olisi esim koliikkivauva ollut, tilanne voisi olla toinen.
Vaativa vauva on kyllä ollut ja on edelleen, mutta kun äiti ja isi molemmat ovat kotikissoja, on opeteltu elämään vaativan tapauksemme kanssa kolmistaan.
Ekan kerran oli hoidossa, kun äiti oli jälkitarkastuksessa eli siis 6 vk ikäisenä. Hoitoaika oli tosin sen 30 min, isoäiti kantoi ympäri kauppakeskusta.
Ainoat hoitajat olleet isi ja isoäiti, kun äiti välillä kaipaa sen 2 tuntia omaa aikaa, tai vaikka hammaslääkärissä on käynyt.
On toki niitäkin, jotka kaipaavat biletystä tms, toiset eivät kuitenkaan kaipaa, ja luulisi, että äitiys olisi sellainen asia, joka edes vähän karsisi biletyshaluja...
oli 4 kk kun oli ekaa kertaa yötä kylässä ja seuraavan kerran poika on ollut 8 kk:n ikäisenä. Molemmat kerrat on ollu äitille niin "tuskallisia", että poika ei ehkä ihan heti taas mene yöksi mihinkään. Nyt ikää on 11 kk.
hoitoo laitoin 3vk ikäsenä..miksi? no siksi että olin nii itsekäs että tahdoin viettää vapaaillan. mummolaan meni ja mitää ongelmia ei ollu. oikeeseen hoitopaikkaan äidin mennessä töihin ni 1v kuha se aika koittaa.
on ollu kolme kuisesta asti jopa yötä mummolassa tai sit joku mun todella luotettu ihminen on kahtomassa lasta meidän kotona.
äidin ikään. Itse olen 31 v. 8 kk vanhan vauvan äiti. Olen ollut lapsen syntymän jälkeen kerran viihteellä; silloin lapsi oli puolen vuoden ikäinen ja kotona isänsä kanssa. Täytyy myöntää, että ei ole kauheeta kytyä baareihin, vaikka varmaan enemmänkin olisi syytä ulkoilla ystävien kanssa. Miehen kanssa oltiin yhdessä jo kolme vuotta ennen lapsen syntymää, jolloin tuli käytyä paljonkin ulkona, mm. syömässä, terasseilla, matseissa, konserteissa etc. Nyt on mukavaa chillailla kotona - voihan sitä ottaa parit siiderit tai punkkua illalla, kun lapsi käy nukkumaan ja miehen kanssa yhteinen aika alkaa.
Elämänkokemusta on karttunut ja järkeä tullut lisää. Osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Olen 32-v, vauva 4kk enkä ole vielä kertaakaan jättänyt vauvaa hoitoon. Ehtii sitä myöhemminkin, vauva tarvitsee minua nyt todella paljon, olenhan hänen äitinsä ja ensisijainen hoitaja (mies käy töissä).
Toki on varmasti myös nuoria äitejä, jotka osaavat ajatella vähän pidemmälle kuin huomiseen.
..että sidoksissa ikään. Kun siis saan esikoiseni 19-vuotiaana, mua huvittaa vaan biletys? Loistavaa aivotoimintaa. Täytyy nyt vaan sanoa, että oon niin koti-ihminen että eipä baarit paljon houkuta ja mikään ei ole niin ihanaa kun olla miehen ja vauvan kanssa kotona. Täytyy olla aika omituinen maailmankuva jos voi pokalla sanoa että tommonen asia on sidonnainen äidin ikään.
No onhan se täysin luonnollista, että nuorempana menohaluja löytyy ihan eri tavalla kuin nyt 3-kymppisenä. Jos vähääkään osaa analysoida kirjoittajien kirjoitustyyliä ja ehkä jopa vetää jotain johtopäätöksiä siitä, että esimerkiksi äiti-88 ei tarkoita äitiä, jonka ikä on 88 v. vaan, että hän on syntynyt v. -88 eli hän on nyt parikymppinen niin uskallan tähänkin esimerkkiin nojautuen perustella väittämäni.
Ja mitä siitä? Onhan se ihan luonnollista, että nuorena menohalut ovat aivan jotain muuta kuin kymmenen, parikymmentä vuotta myöhemmin. Tämä ei ollut kritiikkiä vaan analyyttiseen ajatteluun pohjautuva päätelmä. Turha siitä on vetää herneitä nenään ja arvostella toisen aivotoimintaa, joka varmasti peittoaa omasi mennen tullen.
No edelleenkin tuntuu lapselliselta sellainen väite että on ikään sidoksissa mitkään tommoset asiat. Toisilla ihmisillä menohaluja alkaa olla vasta lähempänä kolmeakymppiä, toisilla ei ikinä, toisilla nuorena ja sitten se siitä hiipuu. Mun mielestä sidoksissa vain ja ainoastaan yksilön taipumuksiin eikä ikävuosiin. Hienoa kuitenkin että Sinun aivotoimintasi kukoistaa, sen täytyy olla huikeaa kun munkin jo aika hyvää ;D
Voi sit yhtä hyvin sanoo, että 30 vuotiaana ei jaksa enää juosta leikkipuistoissa ja kaiken maailman huvipuistoissa lapsen kanssa, kun on jo niin "vanha". Naisen hedelmällisyyskin laskee roimasti jo 25 vuotiaana, eli kyllä ne lapset on tarkotettu tehtäväksi nuorena.
En nyt ihan täysin allekirjota tuota tekstiä, mutta ehkä sait siitä jotain ajateltavaa. Kyllä nämä juhlimisasiat on ihmisestä kiinni... pitihän sunki juhlia 30 vuotiaaksi asti..?