Hei! Olisiko kellään tietoa kissan suolistosyövästä? Onko kuinka nopeasti etenevä? Kissani kuoli yllättäen: se oli kyllä sairastellut ja ruokahalu oli ollut huono, mutta luulin sen johtuvan hampaanpoistosta ja suuvaivoista. Toisinaan se kuitenkin kehräsi ja vaikutti toipuvan. Yhtenä yönä sitten vain heräsin kissan huutoon ja löysin sen kylppäristä. Se valui verta peräpäästä ja oli peloissaan raukka... Kuolema tuli todella nopeasti noin puolen tunnin päästä kissa menehtyi. Haluaisin vain tietää mitä tapahtui, eläinlääkärillä oli käyty ja sanoi että yksi suun haavoista näytti ehkä kasvaimelta, muttei keritty sitä edes patologille lähettää ennen nopeaa kuolemaa. Kissan mahaa lääkärit eivät ehdottaneet tutkittavaksi ja luulin sen olevan kunnossa. Näin ulosteessa hieman tummaa verta kerran mutta luulin sen johtuvan antibiootista. Onko kukaan menettänyt kissaansa näin? Voisiko verenvuoto peräpäästä viitata suolistosyöpään? Tuskin syöpää olisi voinut parantaa, mutta suru vaivaa silti...:(
MIhin kissani kuoli?
suruissaan
152082
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Muistan kissasi tarinan koska seurasin että miten sille käy.Todella surullinen tarina. Meillä vielä kissa hengissä mutta vieläkään ei syö. Ihan vähäsen jotain kalkkunaleikettä (1-2 siivua päivässä ja muutama kuivapapana) Laatikolla käyminen on taas alkanut vaivaamaan. Kisu maukuu siellä hätää tehdessään niinkuin joskus ennenkin. Silloin myös oksenteli. (1.hoito vatsatautina.tutkittiin käsikopelolla vatsa) edelleen syöminen jatkui huonona mutta ei oksennellut. Kuumettakin 38. (2.hoito ?? 2vkon antibioottipiikki.tutkittiin yläosaa,suu,nielu.ei mitään) Nyt edelleen syömättömyys vaivaa ja laiha luiru kuin mikäkin. Tänään taas lääkäriin. Jospa jo suolistoa tai vatsaa kuvattaisi pyynnöstä. Jos ei niin lopetuspiikki jää enää jäljelle. En pysty katsomaan kissaa kun se kärsii eikä syö. Pakkosyömisesta ei tule mitään kun on vieras kissa eli reilun vuoden ollut (löytökissa) ja raapii ja yrittää purra kun käärii peittoon ja ottaa spruutan. Siitä ei ole tullut yhtään mitään. No tänään selviää mitä meille käy. Jotenkin musta tuntuu kanssa että siellä suolistossa on pakko olla jotakin.
Niin, itseäni hämmästyttää etteivät eläinlääkärit ottaneet kantaa ripuliin ja ehdottaneet mahan tutkimista, mutta kaipa se olisi ollut jo myöhäistä. Haluaisin vain tietää mitä tapahtui. Kissan syömättömyys on kyllä omistajalle todella stressaavaa: meillä taustalla oli ilmeisesti vakavampi sairaus...:( Meillä kuitenkin pakkoruokinta onnistui, mutta tuntui minusta hirveältä väkisin ruokkia kissaani. Oletko kokeillut pakkoruokintaa niin että toinen kietoo kissan niin tiukasti pyyhkeeseen ettei pääse liikkumaan ja sitten toinen suohkuttaa ruiskulla suupieleen? niin me tehtiin ja onnistuttiin saamaan ruoka alas vaikka vaikeaa oli. Jos saisi vähänkin nutri plussaa kissan elimistöön niin voisi tuntea olonsa pirteämmäksi. Juoko kissa edes? Meillä kissa kuivui nopeasti vaikka joikin vähän eli kannattaa seurailla tilannetta. Eläinlääkäri tietysti nesteyttää kyllä käydessä. Kerropa tilanteesta jos se selviää. Toivon kissalla pikaista paranemista!
Käynti lääkärillä oli ihan turha. Mitään enempää ei selvinnyt kuin tähänkään asti. Uudelleen otettiin kyllä verikoe mutta arvot kaikki ihan ok. Neuvoivat vaan viemään helsinkiin kissaklinikalle Feliciaan. Ruokahalulääkettä pitäisi nyt vaan saada annettua ja sitä nutriplus geeliä. Nyt illalla tytär sai annettua puolikkaan tabletin pieneen määrään vettä liotettua ruiskulla suuhun. En nähnyt tilannetta että nielikö kaiken. Lääkäri neuvoi miten laitetaan mutta vaikeeta se on. Kissa kyllä juo onneksi itse. Kaikin muuntavoin se näyttää kuitenkin jo terveeltä. No onhan se kuurikin vielä voimassa. Sanoivat että jos suolistossa olisi jotain ylimääräistä (kasvain) tms. niin näkyisi verikokeessa. Kuumettakaan ei ollut. Nyt illalla kissa oli ulkona jo yksin jonkin aikaa (10min) ja tuli sen jälkeen sisälle. Päivällä kävin myös sen kanssa postilaatikolla ja se kipitteli perässä. Ajattelin että jos saisi vähän liikuntaa ja raitista ilmaa niin jos ruokahalukin alkais kasvamaan. Voihan olla että tuo kuurikin vielä vaikuttaa ruokahaluttomuuteen. Eli nyt taas vaan odotellaan mitä tuleman pitää. Tätä on nyt kaikkineen kestänyt jo varmaan kuukausi. Sitkeä katti sanoisinko :) (pakko yrittää jotain positiivistakin)Silti hirveän raskasta aikaa.
Vielä siitä syöttämisestä. Niin yritimme silloin aiemmin saada sitä lääkettä että kiedoimme peittoon ja toinen antoi ruiskulla mutta kissapa päätti sylkeä kaiken pois suupielistä. Kuolaa vaan erittyi niin hirveesti että kaiki paikat oli kuolassa. Yritti purrakin ja toisen tassun sai pois peitosta millä pääsi sohimaan käsivarret verille. Sellaista syöttämistä.... itsepäisiä ovat näköjään. Huomenna aamulla pitäisi taas saada puolikas tabu annettua.
Joo se syöttäminen oli meilläkin vaikeaa kun kissa loppuvaiheessa huusi joka kerta kun ruokaa ruiskutettiin, kuulosti karmealta... Mutta meillä kissa oli ollut kuitenkin jo 11 vuotta ja oli kiltti tapaus niin ei yrittänyt purra vaikka tassulla vähän sohikin ja rimpuili. Pillereitä ei kurkusta saatu millään alas eli kaikki piti ruiskuttaa ruuan kanssa suuhun. Kyllä nuo otukset itsepäiviä osaa olla, ei voi muuta sanoa ja milläs kissa ymmärtää että tässä yritetään vain auttaa... En tiennytkään että syövän voi havaita verikokeesta, meille ei eläinlääkärillä ainakaan mainittu siitä... Mutta toivotaan että kyse on vaan perinteisestä kissan itsepäisyydestä eikä vakavammasta! Jaksamisia! :) ja ilmoita miten käy kisulle...
En tiedä onko kissa niellyt yhtään kun tuntuu että kaikki tulee syljen mukana pois. Kun näkeekin spruutan niin sylkeä alkaa erittymään. Ihan kuin meidän koiralle pentuna kun pelkäsi autoon menemistä. Kuola roikkui jo ennen kun nostettiin autoon.
No nyt kisu on kuitenkin kädestä jo vähäsen kuivapapanoita syönyt ja edelleen sitä kalkkunaleikettä siivun päivässä. Ulkona köpöttää jo aika kivasti. Lääkäri muuten sanoi sitä jo vanhaksi koska on kaihia silmissä. Me ei siis tiedetä kun on vaan tullut meille asumaan jostain. Kyllähän se silloin terveenä yksin leikkikin että ei nyt hirveen vanha luulisi olevan. Tosi vaikeeta kun ei yhtään tiedä. Pitää tässä nyt vaan katsella mitä tuleman pitää. Aloin muuten miettimään tuota teidän kissan loppua (sorry) kun meidän koira oli 3v niin kuoli myös ihan yhtäkkiä johonkin vastaavaan.(eri koira kun tuo joka kuolasi...se on meillä vieläkin) Ehdittiin just viemään lääkäriin uudelleen, kun oli hoidettu ensin jonain flunssana vaan edellisellä kerralla.. niin ei ehtinyt lääkäri tulla vielä tutkimaan kun alkoi verta valua takapäästä. Itse epäilin silloin jotain suolijuttua tai kohtutulehdusta kun oli narttu. Jälkeenpäin kun oli tutkittu niin kysyttiin oliko koiraa potkittu tai oliko auto tönäissyt kun keuhkot olivat niin lytyssä. No todellakaan ei ollut kumpaakaan tapahtunut että se jäi siihen ihmeelliseksi asiaksi ja mietittänyt monta monta kertaa jälkeenkinpäin. Miksi taas ei tutkittu sieltä vatsasta päin. Sekin oli niin outo juttu ja koira oli vasta 3v.
Joo niin ne sanoi nyt lääkärissä että kasvain näkyisi verikokeessa...... aika outoa mutta pakko kai lääkäriä uskoa.
Johan tuli tekstiä.
No hyvä että kissa syö jo vähän, varmaan paranemaan päin!:D Meidänkin rocky oli löytökissa, muuta vasta pentu kun tuli, n.0,5-vuotias, joten aikalailla se 11-12 vuotta pitää paikkansa. Tosiaan kissan henki rohisi ennen kuolemaa, mutta johtuikohan vaan viimeisistä hengenvedoista..? en tiedä. ulkona kissa ei ole käyny joten ei pitäisi olla kenenkään sitä potkinut... outo juttu. Voisiko joku sairaus lytistää keuhkon ja ilmetä verenvuotona...? vaikea sanoa... ehkä en saa koskaan varma tietoa, mutta ainakin kissaa on hoidettu viimeiseen saakka, taisi vain olla kuolemansairas...:( meille ei puhuttu kasvaimen näkymisessä verikokeista, mutta jotain piti patologille lähettää, ehkä juuri verikoe..? ei vaan koskaan ehditty... ruo pakkosyöttö on kyllä kamalaa puuhaa, toivotaan että alkaa pian syömään itse kunnolla! :D
itsellekin tuli mieleen tuon ap. tapauksessa että josko auto olisi tönäissyt, aih haavat suuhun kun hampaat osuneet ja sisäisen verenvuodon. meillä koira kuoli semmoiseen, veri vain tuli suusta, siis keuhkoista kun kuoli.
Suuvaivojen kanssa kissa eli vielä kuukauden. Eli parani välillä ja ravattiin eläinlääkärillä hakemassa lisäapua. Viimeisen kuukauden kävi ulkona vain valvotusti, joten ei ole auto voinut töytäistä... Lisäksi kissan sairaus eteni vaiheittain, vaikkakin nopeasti joten syöpä olisi todennäköisempi vaihtoehto. Varmuutta en taida saada. Ja veri valui takapäästä, ei suusta. Ehkäpä kyseessä todella oli suolistosyöpä kun kissallani on aina ollut taipumusta mahavaivoihi ja ongelmia vatsansa kanssa.
Miten kissa voi? Onko jo paranemaan päin? Oletteko viedä käydä eläinlääkärillä...?
Ei olla käyty nyt missään lääkärissä enää. Kyllä tuntuu että jonkin verran enemmän alkaa ruoka maistua. Nythän se kahden viikon kuuri vasta loppui tänään. Jos se vei vaan sitä ruokahalua entisestään....en tiedä. Olen ostellut kaikenlaista ruokaa jos joku maistuisi oikein hyvältä mutta ei sellaista ole löytynyt. Penturuokien kuivapapanat tuntuu olevan parhaita tällähetkellä mutta nekin kädestä annettuna. Pakko kokeilla kaikkea. Tämän jälkeen se on tietysti niin ronkeli ruualle ja laiska kun oikein sitä hellitään. Käy pissalla ja kakallakin jo melkein joka päivä. Ulos ei halua mennä kun on niin kylmä..... kääntyy ovelta takaisin. Nukkuu kyllä yllättävän paljon vielä mitä silloin ennen. Olisihan se kiva tietää mikä sillä oli tai on mutta erkoislääkärit maksavat niin kauheesti kun eihän mitään vakuutusta ole löytökissalle silloin otettu.... enkä tiedä saisiko edes kun ei ole edes ikä tiedossa. Toivomme vaan nyt että kisu tokenee kokonaan.
Lueskelin noita kissansyönti-ja vanhenemisoireita. Tuli mieleen sen kissasi suuhaava vaiva. Katsopa linkki
http://www.clinivet.fi/artikkelit/kissa_artikkelit/artikkeli_29.html
ja Vanhan kissan terveysongelmia. Tuli siinä tuo munuaisten vajaatoiminta mieleen, että josko oliskin ollut se joka kissallasi oli. Vai ehdittiinkö sitä katsoa mistään.
Itse mietin meidän kissalla samaa koska juo jonkin verran enemmän kuin ennen. Kuitenkaan verikokeessa ei munuaisarvo ollut kuin ihan vähän alhaalla. Kuulemma normaalisti.
Nyt on taas vähentynyt syöminen kun kuuri loppui, vaikka luulin sen sitten alkavan kunnolla. Pari kertaa on oksentanutkin mutta ei mitään mitä olisi syönyt, vaikka vähän aikasemmin oli syönyt kuivapapanoita vähäsen.
Taas vaan katsellaan päivä kerrallaan.
Munuaiset ja maksa katottiin kissalta ja molemmat oli ok! siksi olikin yllätys, ettei parantunut...:( ja hyvä että kisu voi teillä paremmin, ehkä ei kyse sitten olekaan misään vakavasta. :D käyn vielä tuon linkin katsomassa, jos sieltä löytäisi jotin mielenrauhaa...
Nyt meidän kisu lähti piikille. Kun kuuri loppui alkoi koko syömättömyys ja juomattomuus taas. Emme voineet katsoa enää sellaista ja varasimme ajan. Itse en kyennyt viemään vaan mieheni lähti tyttären kanssa. Soitin vain sinne lääkäriin kun olivat matkalla ja kyselin miksi ei voitu kuvata. Syy oli se että verikokeissa ei näkynyt mitään eikä muuten vatsassa tuntunut mitään. Kokonaisuudessaan pieniä kasvaimia ei näy kokeissa mutta isommat pesäkkeet olisi jo tuntununeet. Oli pakko vielä kysyä kun niin jäi vaivaamaan. Enää emme halunneet alkaa lisää tutkituttamaan kun olihan kisu jo vanhakin ja kun ei ollut tietoa sen edellisestä asuinpaikastaan ja oloistaan vuosi sitten niin katsoimme paremmaksi luovuttaa ja ottaa ihan oma pieni pentu. Ei tietenkään korvaa tätä vaikka näin vähän aikaa meillä vaan olikin. Tuli tästä meille silti niin oma. Nyt on suuri suru täälläkin ja päätös oli raskas. Mutta varmaan ilman mitään lääkityksiä jatkossa ei olisi pärjänyt montaa päivääkään enää. Helpompi kuitenkin näin kun tietää että kisu pääsi vaivoistaan ja hyvään paikkaan. Nyt itkettää niin mutta kyllä tämä tästä. Nyt tiedän tunteesi tasan tarkkaan olotilasta. Jatkoja.
Se on kamalinta kun ei tiedä mikä kissalla on... minullekin koko kissan sairauden aika oli hirveän stressaavaa kun toivoit vain koko ajan että se alkaisi syömään.. Ja lopullisen päätöksen tekeminen on aina yhtä vaikeaa, mutta kissalla oli todennäköisesti joku vaiva kun ei vieläkään suostunut syömään...:( Paljon jaksamisia nyt sinne, ajan myötä helpottaa vähän. Itseäni vaivaa vieläkin kissan kuolinsyy, mutta nyt se on poissa, joten kaipa se jää arvoitukseksi. Nyt kissasi ei ainakaan kärsi enää, sillä yritän itseänikin lohduttaa.