mua vi*uttaa

mua vi*uttaa se, että mun äidissä on eräs paha puoli:
se ei KOSKAAN, EI K O S K A A N myönnä olevansa väärässä, sen pitää olla aina oikeassa hinnalla millä hyvänsä. Se valehtelee itselleen päivästä toiseen, se valehtelee itselleen itsestään. äiti on niin ehdoton, se väittää vaikka mustaa valkoiseksi, ja valehtelee itselleen, ollakseen oikeassa, ja tunteakseen kiistan voittamisesta aiheutuvan mielihyvän. jos kuvailisin äitiäni, niin kuvailisin suunnilleen näin: äiti on kuin kallio, siitä ei pääse yli eikä ali. jos kiistelen äidin kanssa, ja ymmärrän, että olemme molemmat väärässä. sitten pyydän anteeksi, ja kun kysyn, että eikö äidilläkin pitäisi olla jotain pientä sanottavaa, niin äiti sanoo ettei hänellä ole mitään anteeksi pyydettävää.
kerran huomautin hänelle tästä, ja hän sanoi, että siksi hänen ei tarvitse koskaan pyytää anteeksi, koska hän vain yksinkertaisesti tietää olevansa aina oikeassa, ja sitten äiti virnisti minulle voiton riemuisesti! onko muilla samankaltaisia kokemuksia?
3620
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Kyllähän tuo tutulta kuulostaa, aina se äippä luulee olevansa oikeessa.. Sitten sillä on muutenkin yleensä ottaen negatiivista sanottavaa kaikesta. Mutta sellanen se on, eikä tuu siitä koskaan muuttumaan, kannattaa vaan totutella, eikä menettää hermojaan.. :D Eipä kannata välittää, vaikka se tuntuuki pahalta kun toinen väittää muuta..

Äänestä

Miun äiti on aika lailla samanlainen... Se väittelee miun ja miun siskon kanssa aina.. Yleensä se on väärässä... Sitä ei yleensä kestä... Jos me riidellään jostaki se on aina omasta mielestään oikeessa.. Varsinki jos se on ottanu huikkaa......

Äänestä
  • Luulee tietävänsä maailmasta kaiken

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


eräs tyttö kirjoitti:

mua vi*uttaa se, että mun äidissä on eräs paha puoli:
se ei KOSKAAN, EI K O S K A A N myönnä olevansa väärässä, sen pitää olla aina oikeassa hinnalla millä hyvänsä. Se valehtelee itselleen päivästä toiseen, se valehtelee itselleen itsestään. äiti on niin ehdoton, se väittää vaikka mustaa valkoiseksi, ja valehtelee itselleen, ollakseen oikeassa, ja tunteakseen kiistan voittamisesta aiheutuvan mielihyvän. jos kuvailisin äitiäni, niin kuvailisin suunnilleen näin: äiti on kuin kallio, siitä ei pääse yli eikä ali. jos kiistelen äidin kanssa, ja ymmärrän, että olemme molemmat väärässä. sitten pyydän anteeksi, ja kun kysyn, että eikö äidilläkin pitäisi olla jotain pientä sanottavaa, niin äiti sanoo ettei hänellä ole mitään anteeksi pyydettävää.
kerran huomautin hänelle tästä, ja hän sanoi, että siksi hänen ei tarvitse koskaan pyytää anteeksi, koska hän vain yksinkertaisesti tietää olevansa aina oikeassa, ja sitten äiti virnisti minulle voiton riemuisesti! onko muilla samankaltaisia kokemuksia?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu