Mikä virka ilmanvaihtokoneen jälkilämmityksellä on muuta kuin kasvattaa sähkölaskua. Pienelläkin pakkasella vastukset on "punahehkussa" ja sähköä kuluu 1,4kWh tunnissa -> 1000kWh/kk = 80€ (siirtokuluineen).
Ilmanvaihtokoneen ohjeessa sanotaan että "voi tuntua vetoisalta" jos on input-ilma on liian kylmää? Jos sen kytkee pois päältä mätääntyykö silloin iv-kanavat?
Taloni vesikiertoinen lattialämmitys lämpiää pelleteillä.
Ilmanvaihtokoneen ohjeessa sanotaan että "voi tuntua vetoisalta" jos on input-ilma on liian kylmää? Jos sen kytkee pois päältä mätääntyykö silloin iv-kanavat?
Taloni vesikiertoinen lattialämmitys lämpiää pelleteillä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
jälkilämmityspatterikin vedelläkin ..."pelleillä"
Ja kanavat lahoaa eli mätänee....
Mitä mahtaa suurinpiirtein maksaa tuo samainen 1000kwh pelletillä lämmitettynä? Paljonko jää (kuitenkin aika teoreettiseksi) eroksi verrattuna jälkilämmitykseen? Jollain tuo viilentävä vaikutus kuitenkin pitää lämmittää: joko IV-koneessa tai huoneissa.
Ainoa tekninen ongelma kait on mahdollinen sisätiloissa (alaslaskut, kotelot) menevien tuloilmakanavien kondensoiminen kanavan ulkopinnalle. Tosin aika kylmää ilma saa olla, jotta kondensoi. Mahtaako käytännössä mennä niin alas tuloilman lämpötila? Mukavuus sitten on toinen juttu, josta ainakin itse hieman jo maksaisinkin.
Teoriassa jos tuloilma koneelta huoneisiin on tarvittavan kylmää ~15C ja huoneessa 22C sekä kosteus % riittävä, niin kyllä konsdensoi.
On olemassa valmis taulukko, jossa on tuo lämpötilaero, sisäilman lämpötila jas kosteus% sekä pisteet missä kastepiste tapahtuu.
Mikäs se taulukon nimi nyt olikaan ?
Tämä sivuaa ilmiötä:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/Suorakanava/kysyniinvastaamme/viestit/11743.htm
Talvella sisäilman kosteuden tulisi olla alle 45 %, koska kondenssia tulee muutoin vähän joka paikkaan; ikkunoihin, ulkonurkkiin (jos on vähänkin ilmavuotoa) jne.
22 °C ja 45 % -> kastepiste n. 10 °C. Jos tuloilma on tätä lämpimämpää, ei kondenssista ole pelkoa.
Mutta mites käytännössä? Meillä oli IV-koneen ulkoilmakanava (kierresaumakanavaa sisävarastossa) ilman solukumieristettä alkutalven pakkasilla. Ulkolämpötilan ollessa parissa pakkasasteessa minkäänlaista hikoilua ei ilmennyt. Vasta ulkolämpötilan ollessa yli 5 astetta pakkasen puolella alkoi hikoilu, mutta ei kuitenkaan siinä määrin, että vettä olisi lattialle tippunut. Ja tuolloin marraskuussa oli ilmankosteus kuitenkin korkeampi kuin keskitalvella. Toisaalta kyseessä oli sisävarasto eli tilanne vähän toinen kuin esim khh:n tai pesuhuoneen alaslaskuissa.
Mutta kyllä tuon viileän ilman aiheuttama epämukavuus alkaa tuloilman lämpötilan laskiessa alle 15 asteen, joten jo sen takia tuota tuloilmaa kyllä kannattaa lämmittää.
Jos et jälkilämmitä tuloilmaa IV-koneella, joudut lämmittämään sen kuitenkin jollain muualla tavalla kuten sillä lattialämmityksellä. Periaatteessa molempiin tarvitaan sama lämpöenergiamäärä. Tosin IV-koneella lämmitettynä taitaa energiahukka olla hieman isompi, jos IV-kanavistoa ei ole eristetty kunnolla, mutta vedontunnetta ei kyllä silloin tule. Jonkinlainen kompromissi lienee järkevintä kunkin oman mieltymyksensä mukaan.
Kiitoksia vastauksista!
Energian hintoja:
Pelletti siiloon puhallettuna 3,75c/kWh, 90% hyötysuhteella lämpönä 4,17c/kWh. (Leuhkivat olevan 94..96% hyötysuhde, mutta näinköhän on?)
Sähkö pistorasiasta otettuna 8,12c/kWh.
Halot kiukaassa tahi takassa roposia/kWh.
Erotus siis sähkön ja pelletin välillä on 3,95c/kWh pelletin eduksi. Halkojen, ym laudanpätkien eduksi iso, mutta se lienee tässätapauksessa epäoleellista...
Kun laitteet on jo paikoillaan ja toiminnassa, mielellään sitä käyttäisi sitä edullisinta lämmitysmenetelmää. Eipähän menisi rahatkaan rajan taakse Ruåtsiin...
Laitoin jälkilämmityksen pois päältä, enkä ole huomannut mitään "vetoa". Tosin kelitkin on nyt lämmenneet. Katsotaan viikolla miltä tilanne vaikuttaa. Siitä putken ulkopuolista kondesoitumisesta en ole niin huolissani, eristämätöntä putkea on vain joitakin metrejä tuulettuvassa tilassa...
Milläs mä saan kulumaan tuon määrän, kun jälkilämmityspatteri ei ole edes noin tehokas?
Itsellä on kulutus mittari Iv koneessa ja tuossa n.-20°C keskiarvolämmöllä vei koko kone 24h mittausjaksolla 7,3kW, eli siinä on puhaltimien ottama teho ja 1000W patteri.
Mä en saa siitä kuin reilut 300W/h
Taitaa poika nyt laskea suppealla matikallaan jotenkin väärin!!!
No koneen jälkilämmitysvastus on se 1,4kW. Koneessa "päällä tahi pois"-säätö vastuksella. Jos se polttaa kättä kun sitä roplaa, ilmeisesti se on silloin päällä...
Joku uuno kun oli säätänyt jälkilämmityksen 25..30C. Sisäilma = 20C joten koko aika kone lämmittää ilmaa.
Vastus on nyt ohvilla joten ongelma poistunut.
Eipä ole ikävää vetoakaan tuntunut kämpässä, eikä kondenssiokgelmaakaan ollut. Lapioin lisää pellettiä kattilaan, niin taas mennään ja jäävät Ruåtsalaiset nuolemaan näppejään!
(Ei en ole käynyt tukiota, siellä kun ei opi kuin kirjoittamaan Suomea oikein.)
Laita jäklilämmitys 15 asteeseen niin patteri on päällä vain kun on tarvis