Hyvät naiset, miehet, ihmiset kaikenlaiset, Pertti kuusikymmentä vuotta täyttää,
ihmettelin, sillä tuskin hän edes neli- eikun viiskymppiseltä näyttää.
Huumorintajuaan loistavaa, kun Pertti joskus väläyttää,
niin kyllähän sille kuulija jos toinenkin naurua höräyttää.
Sitä huumorintajua olisin toivonut tarttuvan myös poikaan tähän,
jotta kuulijat nauraisivat edes pikkuriikkisen hitusen, tai jopa vähän.
Ei Pertillä sydän ole ollenkaan kova, kivinen tai jäinen,
vaan välittämisen ja rakastamisen taito on synnynnäinen.
Lienee perinyt taidon äidiltään ja isältään,
jotka molemmat täällä ilokseni nään.
Rakastamisen lisäksi muutakin osaa Pertin polla.
Välillä hän on armottoman tiukkana ja näpäyttää.
Tarkkuutta ja mielikuvitusta on pakko olla,
jos kivikoulun oppilaita tupakoinnista aikoo käräyttää.
Kuten Pertistä hyvin näkee, ei ole kunto hunningolla.
On kuulemma nii-iin mukavaa lenkillä olla.
Kun lenkillä juoksee, hiihtää taikka luistelee,
välillä päätään Marja-Liisan kovalle vauhdille puistelee,
ei missään tunnu tarttunut Kalevan Kierroksen urheilutauti,
johon lievitysohjeet ovat yksinkertaiset: Urheile ja nauti!
Käsistään on kätevä, tietää tosi paljon taloista.
Siinä tekemisen ohella on kehittänyt talotekniikan huippuun todelliseen.
Viimeisimmän talon pakkasi kotonaan yhteen peräkärrylliseen,
ajoi Jyskään ja kokosi talon hetkessä tekemistään paloista.
Vielä lämmitystekniikka vähän vaatii oppimista,
sillä öljylämmityskattila puuttui lastista.
Lapsuudesta tulee mieleeni Pertin tekemä jauhelihakastike ja muusi.
Lisää mulle nyt ja heti, koko lapsikatras huusi.
Tai siis eihän me ollenkaan huudettu.
Olihan meidät käyttäytymään, köh, kasvatettu.
Syksyisin tosin oli tarkistettava keittiön tuoksut,
sillä liian pitkälle menevät muusin perässäjuoksut,
jättivät aivan liian vähän tilaa silloin pieneen mahaan,
uuniomenaherkulle, maultaan turkulaisittain ei pahaan.
Melkoinen velho Pertti on suksien voitelussa.
On ihan sama onko mittarissa miinus vai plussa.
Matikkaa opettaneena etumerkin voinee yhtälöstä poistaa,
mutta silti ei lipsu ja loistavasti luistaa.
Runoin ja tarinoin on tässä Pertistä kerrottu.
Fiksuina kuuntelijoina huomasitte tietenkin jo hyvin varhain,
että täysin puolueettomasti on asioita tuumattu.
Helpostihan sen näkee, että Pertti on isistä parhain!
ihmettelin, sillä tuskin hän edes neli- eikun viiskymppiseltä näyttää.
Huumorintajuaan loistavaa, kun Pertti joskus väläyttää,
niin kyllähän sille kuulija jos toinenkin naurua höräyttää.
Sitä huumorintajua olisin toivonut tarttuvan myös poikaan tähän,
jotta kuulijat nauraisivat edes pikkuriikkisen hitusen, tai jopa vähän.
Ei Pertillä sydän ole ollenkaan kova, kivinen tai jäinen,
vaan välittämisen ja rakastamisen taito on synnynnäinen.
Lienee perinyt taidon äidiltään ja isältään,
jotka molemmat täällä ilokseni nään.
Rakastamisen lisäksi muutakin osaa Pertin polla.
Välillä hän on armottoman tiukkana ja näpäyttää.
Tarkkuutta ja mielikuvitusta on pakko olla,
jos kivikoulun oppilaita tupakoinnista aikoo käräyttää.
Kuten Pertistä hyvin näkee, ei ole kunto hunningolla.
On kuulemma nii-iin mukavaa lenkillä olla.
Kun lenkillä juoksee, hiihtää taikka luistelee,
välillä päätään Marja-Liisan kovalle vauhdille puistelee,
ei missään tunnu tarttunut Kalevan Kierroksen urheilutauti,
johon lievitysohjeet ovat yksinkertaiset: Urheile ja nauti!
Käsistään on kätevä, tietää tosi paljon taloista.
Siinä tekemisen ohella on kehittänyt talotekniikan huippuun todelliseen.
Viimeisimmän talon pakkasi kotonaan yhteen peräkärrylliseen,
ajoi Jyskään ja kokosi talon hetkessä tekemistään paloista.
Vielä lämmitystekniikka vähän vaatii oppimista,
sillä öljylämmityskattila puuttui lastista.
Lapsuudesta tulee mieleeni Pertin tekemä jauhelihakastike ja muusi.
Lisää mulle nyt ja heti, koko lapsikatras huusi.
Tai siis eihän me ollenkaan huudettu.
Olihan meidät käyttäytymään, köh, kasvatettu.
Syksyisin tosin oli tarkistettava keittiön tuoksut,
sillä liian pitkälle menevät muusin perässäjuoksut,
jättivät aivan liian vähän tilaa silloin pieneen mahaan,
uuniomenaherkulle, maultaan turkulaisittain ei pahaan.
Melkoinen velho Pertti on suksien voitelussa.
On ihan sama onko mittarissa miinus vai plussa.
Matikkaa opettaneena etumerkin voinee yhtälöstä poistaa,
mutta silti ei lipsu ja loistavasti luistaa.
Runoin ja tarinoin on tässä Pertistä kerrottu.
Fiksuina kuuntelijoina huomasitte tietenkin jo hyvin varhain,
että täysin puolueettomasti on asioita tuumattu.
Helpostihan sen näkee, että Pertti on isistä parhain!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.