Vanhemmat RASITTAVIA!

16-vuotias poika...

Moi,

Ei helvetti kun noihin vanhempiin menee hermot. Tekis niin mieli muuttaa omaan kämppään, mutta se ei onnistu moneen vuoteen. Kokoajan valittamassa, että ei koneella olla tai katota liikaa telkkaria. Kai mä lomal teen mitä haluun? Kokoaja selitettää, että pitäs lomal tehä koulujuttui etten sais nii huonoi numeroi. Ja viime viikolla kun olin bileissä, niin kokoajan tuli kotoa viestiä, että tule jo kotia ja että painosti, että haluavat tulla hakemaan, mutta viisaana poikana en tietenkään kertonut paikkaa missä olin, koska en halunnut heitä sinne. Vittu menee hermo. Koht vois vaan haistattaa niin pitkän paskan niille, että oppisivat edes jotain. Kokemuksia? Neuvoja? Kohta ei ole enää yhtää kaveria, koska haluavat kotiinkin aina joskus ennen 21. Neuvoja?

9

1460

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • alice

      Hyvä kun vanhempasi välittävät sinusta. Et tiedä vielä aikuisuudesta ja vanhemmuudesta mitään. Ymmärrät sitten kun omat lapsesi ovat kasvamassa. Toimi silloin kuten omat vanhempasi nyt.

    • 16-vuotias poika...

      Sit ne sano et ei alaikäisenä risteilylle tai viikonlopun festareille, kun siellä vaan dokattais.

      • sanoisin,

        ettet sinne pääsekään ilman vanhempiasi tai yli 30-vuotiasta valvojaa... Ettei kaikki säännöt kuitenkaan ole vanhempiesi "keksimiä". Voit tarkastaa tuon laivayhtiöiden sivuilta.

        Oletko kenties antanut aiheen olettaa, että festariviikonloppu olisi dokaamista varten? Ehdit vielä vanhempanakin niissä käydä.

        Itsekään en päässyt oikein mihinkään nuorena, koulun disko oli ainoa sopiva syy lähteä juhlimaan(siis vanhempieni mielestä..). Eikä se johtunut siitä, että olisin ryypännyt tai muuten käyttäytynyt huonosti. Jotkut vanhemmat vaan ovat sellaisia. Itse ajattelin silloin, että mieluummin kuitenkin huolehtivat vanhemmat kuin välinpitämättömät. Tai pahin ajatus, ettei olisi vanhempia lainkaan!

        No, minäkin kasvoin aikuiseksi, kuten sinäkin kohta ja uskoisin että sitten viimeistään saat mennä mihin mielit.

        Jaksamista kuitenkin, äläkä polttele siltoja takanasi.


    • Murkun Mami

      Hei!

      Kaikki vanhemmat ovat joskus olleet murkkuiässä ja se on sellainen ikä, ettei sitä unohda. Juuri siksi, että he eivät ole unohtaneet ja siksi, että he välittävät sinusta ja tulevaisuudestasi, he myöskin huolehtivat ja laittavat sinulle rajoja.

      Murkut taas eivät ole olleet vielä vanhempia, joten he tai osa heistä eivät ymmärrettävästi hyväksy vanhempiensa käyttäytymistä.

      Aivotutkimusten mukaan 16-vuotiaan aivot eivät ole vielä kehittyneet niin hyvin, että he osaisivat toimia kaikissa tilanteissa niin viisaasti, etteivät aiheuttaisi itselleen/tulevaisuudelleen harmia, joten siksi vanhempien on toimittava myös osittain heidän "aivoinaan".

      Sitten kun olet itse vanhempana, opit arvostamaan ja ymmärtämään vanhempiasi, joten toivottavasti jaksat jo nyt sietää vähän paremmin heidän rakkauden tekojaan, eli mm. niitä rajoituksia, mitä he sinulle laittavat. Eivät he niitä sinua kiusatakseen laita, vaan todellakin siksi, että he rakastavat ja haluavat suojella sinua ja ohjata parempaa tulevaisuutta kohti.

      Kaikkea hyvää Sinulle!

      • mutta

        murrosikäisen pojan vanhempana en kyllä ymmärrä sitäkään, että kaikki mitä sanotaan on valittamista. Kaikki kiellot, käskyt ja rajoitukset ovat teidän parhaaksenne. Missä sitten kulkee järkevä valvonnan ja rajoittamisen raja? Meillä on myös peliajat ja nukkumaanmenoajat koulupäivinä. Kovin myöhään ei myöskään saa olla ulkosalla ja aina pitää tietää missä ja kenen kanssa ollaan. Rajat tästä sitten höltyvät iän ja sen myötä miten nuori itse käyttäytyy ja on luotettava. Kyllä paljon helpomaa oli antaa periksi ja antaa nuoren tehdä mitä itse haluaa, mutta vanhempien tehtävä on nimenomaan lapsestaan huolehtiminen ja rajojen asettaminen, se on sitä rakkautta jota kovin moni murrosikäinen ei vielä tajua. Kyllä sinäkin ehdit sinne "maailmalle" vielä loppuiäksesi tekemään mitä haluat. Mutta, ilman hyvää koulutusta ja työpaikkaa sinulla ei ole rahaa tehdä sitä mitä haluat. Kannattaa miettiä mitä elämältään haluaa ja miten paljon sitä rahaa kenties kuluu siihen tekemiseen josta haaveilet. Ja sen ja sen mitä haluaa isona työksesi tehdä niiden mukaan sinun on valittava sellainen ammatti, että rahasi riittävät eli koulutus on kaiken a ja o. Tsemppiä ja lukuintoa sinulle.


      • Huolestunut äiskä
        mutta kirjoitti:

        murrosikäisen pojan vanhempana en kyllä ymmärrä sitäkään, että kaikki mitä sanotaan on valittamista. Kaikki kiellot, käskyt ja rajoitukset ovat teidän parhaaksenne. Missä sitten kulkee järkevä valvonnan ja rajoittamisen raja? Meillä on myös peliajat ja nukkumaanmenoajat koulupäivinä. Kovin myöhään ei myöskään saa olla ulkosalla ja aina pitää tietää missä ja kenen kanssa ollaan. Rajat tästä sitten höltyvät iän ja sen myötä miten nuori itse käyttäytyy ja on luotettava. Kyllä paljon helpomaa oli antaa periksi ja antaa nuoren tehdä mitä itse haluaa, mutta vanhempien tehtävä on nimenomaan lapsestaan huolehtiminen ja rajojen asettaminen, se on sitä rakkautta jota kovin moni murrosikäinen ei vielä tajua. Kyllä sinäkin ehdit sinne "maailmalle" vielä loppuiäksesi tekemään mitä haluat. Mutta, ilman hyvää koulutusta ja työpaikkaa sinulla ei ole rahaa tehdä sitä mitä haluat. Kannattaa miettiä mitä elämältään haluaa ja miten paljon sitä rahaa kenties kuluu siihen tekemiseen josta haaveilet. Ja sen ja sen mitä haluaa isona työksesi tehdä niiden mukaan sinun on valittava sellainen ammatti, että rahasi riittävät eli koulutus on kaiken a ja o. Tsemppiä ja lukuintoa sinulle.

        En minäkään ymmärrä tytttöäni; hän järkytti vanhem-
        pansa menemällä kihloihin (tyttö on 15 v. ja poika
        19). Kuria on yritetty pitää mutta tyttö tekee oman
        päänsä mukaan ja kun menemisiin puututaan hän uhkaa
        muuttaa pois kotoa syksyllä opiskelun merkeissä tai
        uhkailee muuttaa jopa poikakaverin kanssa yhteen !
        Kertokaa muut vastaavista kokemuksistanne ?


    • vaihteeksi toisinpäin. Jos vanhempiasi ei jostain syystä olisikaan enää elämässäsi. Asuisit yksin tai jossain lastenkodissa, jossa on myös säännöt.
      Kun olet bileissä, kukaan ei kysyisi perääsi eikä huolehtisi kotiintuloajoistasi. Kukaan ei kaipaisi sinua kotiin.
      Kukaan ei patistaisi koulujutuissa, vaan vastaisit kaikesta itse, myös tulevasta toimeentulosta hyvin nuorena.

      Minulla oli myös rasittavat vanhemmat ja luulenpa, että suurimmalla osalla ihmisistä niin on. Et ole yksin tunteinesi, jos se sinua lohduttaa. Tänä päivänä olen kiitollinen vanhemmilleni, että huolehtivat minusta niin hyvin
      kuin pystyivät. Nyt on minun vuoroni huolehtia omista murkuistani. Eikä se ole aina helppoa...:D Teen parhaani!

    • se äitee, joka kyytii

      Minä kyllä ajattelen että vanhempien tehtävä on "valittaa" ja murrosikäisten tehtävä "on menettää" hermonsa vanhempiin. Meillä on ihan sama juttu. "älä aina valita..." on tuttu lause.

      Murrosiän kehitysvaiheisiinhan kuuluu se että nuori on toisissa asioissa olevinaan/onkin hyvinkin vastuullinen mutta sitten toisissa ei ole huolen/järjen häivää...

      Mutta eihän 16-17 vuotiaalla voi ollakaan sitä elämän kokemusta kuin aikuisella. Joskus toisin jollakin voi olla niin rakkoja kokemuksia nuoressa elämässään ettei aikuinen arvaakaan. Silti tuon ikäinen saattaa täyttä päätä opiskella hyvinkin vastuulliseen ammattiin (esim lähihoitaja)

    • Tiina-

      KUULUU olla rasittavia, aivan kuten nuortenkin (jotta kasvaisivat aikuisiksi...)! Vai luuletko, ettei vanhempiasi yhtään rasita ainaisten kieltojen tai sääntöjen jakelu? Helpompaa olisi antaa olla ja mennä miten lystää.

      Arvaa vaan olisiko sinusta kuitenkaan hauskaa ja mukavaa, jos vanhempasi olisivat aikojen alusta hokeneet sinulle ensin "ei kiinnosta onko paskat housussa tai nälkä" "ihan sama mitä oot piirtäny tarhassa, mee muualle" tai nyttemmin "mitä välii, jos koulussa menee surkeesti? ei ole mun ongelma" "Aina parempi mitä myöhempään oot kavereiden kanssa - ole vaikka viikko muualla, että saatais olla rauhassa". Ihan oikeesti sulla tulis suru puseroon.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei sua enään tunnista

      Kun olet vanhentunut ja lihonut.
      Ikävä
      145
      6318
    2. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      58
      4422
    3. Etsin vastaantulevista sua

      Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s
      Ikävä
      28
      2958
    4. Mikä kaivatussasi kolahti?

      Mikä oli erityistä?
      Ikävä
      61
      2917
    5. Kaikesta muusta

      Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko
      Ikävä
      16
      1895
    6. Hyvää yötä.

      Miten äkäpussi kesytetään? 😉 pus
      Ikävä
      15
      1554
    7. Tekis mieli lähestyä sua

      Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗
      Ikävä
      27
      1496
    8. Ajatteletko koskaan

      Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹
      Ikävä
      38
      1475
    9. Kyllä hävettää!

      Olla taivalkoskelta jos vuoden taivalkoskelainen on tuommoinen tumpelo.
      Taivalkoski
      32
      1290
    10. T, miten mun pitäis toimia

      Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest
      Ikävä
      43
      1191
    Aihe