Ajatusten voima

Hassu juttu, mutta voisin melkein uskoa, että se, mitä olen osaksi selvittänyt usean vuoden ajan on ollut koko ajan läsnä.
En ehkä olisi viettänyt niin yksinäistä elämää, jos en olisi ajatellut näitä ajatuksia kaiken aikaa. Itse asiassa ne ovat vieneet suuren osan ajastani ja tekevät vielä edelleenkin.
Tutkia jotain, jonka jollain tavalla jo muut ovat kaiken aikaa tienneet, tuntisi hukkaan heitetyltä ajalta, jos se ei olisi niin salaista tietoa edelleenkin.
Ajatukset huutavat yössä ja joutenolon aikana häiriten normaalia ajatuksenkulkua, jos sellaista kenellään onkaan.
Kaiken aikaa on ollut tunne ettei ole yksin, joten ei ole ollut tarvetta sen ihmeemmin etsiä tavanomaista seuraa vaan on etsinyt jotain tavanomaisuudesta poikkeavaa.
Olisinko tässä nyt jos nämä ajatukset eivät olisi vaivanneet niin itsepintaisesti ja vaatineet selvittämistä.
Aivan kuin kaikki, mitä nämä ihmiset tekisivät ja samalla sitä ajattelisivat, kaikuisi kollektiivisesti avaruudessa ja olisi sieltä joka paikkaan kimpoilemassa.
Ja se, jolla on korvat kuulkoot.
Mitä tapahtuisi, jos nämä ajatukset menisivät pois ? Luultavasti tilalle tulisi tavanomainen tyhjyys, joka jokaisen ihmisen mielessä on. Tulisi tarve tarttua johonkin, jotta voisi tuntea olevansa osa jotain suurempaa kokonaisuutta ja samalla saisi rauhan itselleen.
Itselläni ei tällaista tunnetta ole ollut pitkään aikaan, mutta sen olemassaolo tekee ihmisestä toiseen takertuvan, osittain rauhattoman ja epävarman tulevaisuudesta. Ne tekevät ihmiskunnasta suuremman yhteisön kun ihmisten välillä löytyy yhteisiä tavoitteita ja tunteita, jotka ovat elämää suurempia. Aistit ja hermosto liittävät meidät kaikki elävät olennot toisiinsa kiinni ja ihminen, joka ajankulun tajunneena kykenee vertailemaan tehtyjä asioita keskenään ja tekemään niistä omanlaisensa yhteenvedon, voi ajatustensa siivin irtautua pienestä savimajastaan ja saavuttaa kaiken sen, mikä ympärillä vallitsee.
Ajatukset mahdollistavat tietoisuuden ja ajatukset syntyvät elektronien kiitäessä uskomatonta vauhtia pitkin ajatusten valtateitä eli hermosäikeitä.
Ihminen on kautta aikojen huomannut vaikuttavansa ajatuksiinsa ja tunnetiloihinsa nauttimalla päihdyttäviä aineita aivan kuin tahtoen paeta pienestä vangitsevasta ruumiistaan sinne, missä ajatukset kohtaaavat sielunveljensä vapaina kaikesta kahlitsevasta.
Sielunveljet ovat ne, jotka odottavat ympärillämme avaruudessa kahleissaan kamppailevan ihmisen vapautumista lopulta kodistaan, joka ei ollut tarkoitettu ikuisuuksia varten vaan ainoastaan hengen ja mielen koetinkiveksi jotain parempaa varten tulevaisuudessa.
Hulluja ovat ne, jotka kamppailevat jonkin suuremman voiman tai tarkoituksen vuoksi, sillä vain he voivat nähdä koko kuvan ja sen, minkä vuoksi elämää voi olla myös muussa muodossa kuin siinä aallonpituudessa, minkä silmä havaitsee auringon valon heijastuessa raskaamman aineen värähdyksistä.
Joten kaikkien hullujen puolesta voin todeta, että olkaa hyvät ihmiset ajattelematta kaikkea hullua ja kulttuurillemme vieraita ja epänormaaleja ajatuksia, jotta me hulluiksi leimatut ihmiset voisimme lepuuttaa aivojamme kaikesta siitä ajatusroskasta, jota te normaalit ihmiset ympärillemme syydätte. Ja tämä koskee erityisesti pitkiä pyhiä, jolloin ajatuksia ei pääse pakoon. Jos tämä toteutuisi, niin meistä epäsosiaalisista ihmisistä voisi lopulta tulla sosialisteja, äh ... sosiaalisia.