Itä-Saksassa joutui uusia Trabanteja jonottamaan monta vuotta. Autoista oli siis huomattavasti enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Trabantien hinnat elivät ihan omaa elämäänsä eivätkä olleet enää missään suhteessa tuotantokustannuksiin.
Sama pätee nykyään kiinteistöihin. Jostain aikansa eläneestä rintamamiestalosta pyydetään ihan älyttömiä hintoja. Yleisesti kiinteistöjen arvot eivät ole missään suhteessa niiden valmistuskustannuksiin.
Verrataanpa auton ja kiinteistön arvonkehitystä nykyisessä taloudessa. Kun ostaa upouuden auton, sen arvo notkahtaa ensin rajusti ja sitten se vähenee tasaisemmin. Ajan myötä auto kuluu ja sitä joutuu korjailemaan ja huoltamaan yhä enemmän. 20 vuoden päästä autosta on jäljellä toimivana enää enimmäkseen käyttöarvo, jolloin rahallinen arvo on tyypillisesti alle 500 €. Kun käyttöarvoa ei enää ole, autolla on enää materiaalin arvo.
Mutta kun ostaa uuden kiinteistön, arvo ei notkahda ostohetken jälkeen mihinkään. Ajan myötä kiinteistö tarvitsee yhä enemmän huolenpitoa, mutta arvo sen kuin nousee.
Miksi kiinteistöihin ei voi päteä sama kuin autoihin? Miksi kiinteistö on sijoitus eikä kulutushyödyke? Loogisempaa olisi jos arvo alenisi samaan tapaan kuin autojenkin, eli esim. 40 vuoden kuluttua kiinteistöllä olisi enää käyttöarvo, ja sen jälkeen vain tontilla olisi enää arvoa.
Kiinteistöissä seisoo uskomaton määrä varallisuutta. Jos ajatellaan että keskiluokkainen henkilö A tienaa keskimäärin 2500 € kuussa koko 40 vuoden työikänsä ajan. Tämä tekee 1,2 miljoonaa euroa. Tästä neljännes menee veroina, jolloin jäljelle jää 900 000 euroa. Jos henkilö A ostaa kiinteistön joka korkoineen tulee maksamaan 150 000 euroa, koko työelämän aikana tienatuista rahoista yhteensä 16,7 % menee kiinteistön hankintaan ja velanhoitokuluihin!
Entä minkälainen vaikutus tällä on kansantalouteen? Aika hitonmoinen. Keskiluokka on se porukka joka tätä maata pyörittää, sekä tuotantopanoksellaan että kulutuksellaan. Kiinteistöihin upotettu rahasta iso osa menee tyypillisesti vauraimmalle kansanosalle, jonka tuottavuus ja kulutus on huono. Saadut rahat käytetään lisärahan hankkimiseen ja päivät kuluvat Golfia pelaillessa. Tietysti tälläkin on positiivinen vaikutus kansantalouteen mutta paras tulos saataisiin sillä että kiinteistöjen arvot vähintään puolittuisivat, sillä tästä eniten hyötyvä keskiluokka käyttäisi todennäköisemmin säästyneet rahat suoraan kulutukseen, ja ehkä vielä hommaisivat mukulan tai pari lisää. Tämä olisi nannaa kansantaloudelle.
Ehkä tämä skenaario joskus vielä toteutuukin. Teollinen talotuotanto on vasta kehittymässä ja elää jatkuvaa tehostumisen aikaa. Modulaarisuudella saadaan aikaan erilaisia variaatioita ja laadun kehittämisessä on mahdollisuus päästä paljon pidemmälle kuin paikan päällä rakentamisessa. Ennemmin tai myöhemmin isoimmat talotehtaat alkavat siirtää tuotantoaan halvemman kustannuksen maihin, jolloin suomalaiselle työläiselle jää paikallepystyttäjän rooli. Tässä vaiheessa moni alkaa miettimään että kannattaakohan teettää putkiremonttia 30 vuotta vanhaan taloon vai jyrätä nurin koko höskä ja rakentaa uusi.
Kun valtio on ottanut kaavoittamisen haltuunsa saamattomilta kunnilta, saadaan omakotitonteillekin tarjontaa kasvukeskusten vierestä. Eiköhän "Trabant-ilmiö" ala olla viimeistään sitten historiaa.
Sama pätee nykyään kiinteistöihin. Jostain aikansa eläneestä rintamamiestalosta pyydetään ihan älyttömiä hintoja. Yleisesti kiinteistöjen arvot eivät ole missään suhteessa niiden valmistuskustannuksiin.
Verrataanpa auton ja kiinteistön arvonkehitystä nykyisessä taloudessa. Kun ostaa upouuden auton, sen arvo notkahtaa ensin rajusti ja sitten se vähenee tasaisemmin. Ajan myötä auto kuluu ja sitä joutuu korjailemaan ja huoltamaan yhä enemmän. 20 vuoden päästä autosta on jäljellä toimivana enää enimmäkseen käyttöarvo, jolloin rahallinen arvo on tyypillisesti alle 500 €. Kun käyttöarvoa ei enää ole, autolla on enää materiaalin arvo.
Mutta kun ostaa uuden kiinteistön, arvo ei notkahda ostohetken jälkeen mihinkään. Ajan myötä kiinteistö tarvitsee yhä enemmän huolenpitoa, mutta arvo sen kuin nousee.
Miksi kiinteistöihin ei voi päteä sama kuin autoihin? Miksi kiinteistö on sijoitus eikä kulutushyödyke? Loogisempaa olisi jos arvo alenisi samaan tapaan kuin autojenkin, eli esim. 40 vuoden kuluttua kiinteistöllä olisi enää käyttöarvo, ja sen jälkeen vain tontilla olisi enää arvoa.
Kiinteistöissä seisoo uskomaton määrä varallisuutta. Jos ajatellaan että keskiluokkainen henkilö A tienaa keskimäärin 2500 € kuussa koko 40 vuoden työikänsä ajan. Tämä tekee 1,2 miljoonaa euroa. Tästä neljännes menee veroina, jolloin jäljelle jää 900 000 euroa. Jos henkilö A ostaa kiinteistön joka korkoineen tulee maksamaan 150 000 euroa, koko työelämän aikana tienatuista rahoista yhteensä 16,7 % menee kiinteistön hankintaan ja velanhoitokuluihin!
Entä minkälainen vaikutus tällä on kansantalouteen? Aika hitonmoinen. Keskiluokka on se porukka joka tätä maata pyörittää, sekä tuotantopanoksellaan että kulutuksellaan. Kiinteistöihin upotettu rahasta iso osa menee tyypillisesti vauraimmalle kansanosalle, jonka tuottavuus ja kulutus on huono. Saadut rahat käytetään lisärahan hankkimiseen ja päivät kuluvat Golfia pelaillessa. Tietysti tälläkin on positiivinen vaikutus kansantalouteen mutta paras tulos saataisiin sillä että kiinteistöjen arvot vähintään puolittuisivat, sillä tästä eniten hyötyvä keskiluokka käyttäisi todennäköisemmin säästyneet rahat suoraan kulutukseen, ja ehkä vielä hommaisivat mukulan tai pari lisää. Tämä olisi nannaa kansantaloudelle.
Ehkä tämä skenaario joskus vielä toteutuukin. Teollinen talotuotanto on vasta kehittymässä ja elää jatkuvaa tehostumisen aikaa. Modulaarisuudella saadaan aikaan erilaisia variaatioita ja laadun kehittämisessä on mahdollisuus päästä paljon pidemmälle kuin paikan päällä rakentamisessa. Ennemmin tai myöhemmin isoimmat talotehtaat alkavat siirtää tuotantoaan halvemman kustannuksen maihin, jolloin suomalaiselle työläiselle jää paikallepystyttäjän rooli. Tässä vaiheessa moni alkaa miettimään että kannattaakohan teettää putkiremonttia 30 vuotta vanhaan taloon vai jyrätä nurin koko höskä ja rakentaa uusi.
Kun valtio on ottanut kaavoittamisen haltuunsa saamattomilta kunnilta, saadaan omakotitonteillekin tarjontaa kasvukeskusten vierestä. Eiköhän "Trabant-ilmiö" ala olla viimeistään sitten historiaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Saksassa 90-luvulla asuneena tiedän,että Saksojen yhdistymisen jälkeen kaikki halusivat sitten päästä noista Trabanteista samaan aikaan eroon ja ostaa länsiauton. Mitähän tämä tarkoitti Trabantien hinnoille? Nämä autot,joita aikaisemmin oli jonotettu 10 vuotta,muuttuivat hetkessä arvottomaksi romuraudaksi-ja pahviksi.
Aivan, juuri näin saattaa käydä kiinteistöille jos kuvaamani skenaario toteutuu. Suuri osa suomalaisista haluaa asua omakotitalossa. Jos omakotitaloja alkaa saada halvalla, betonilähiöiden rotanloukkuasuntojen arvo tietysti romahtaa.