kokemuksia kurituksesta

Hei!

Kertokaa kokemuksianne, jos olette saaneet piiskaa tai muuta ruumiillista kuritusta lapsena. Kysely kohdistuu erityisesti niihin, jotka ovat eläneet lapsuutensa 80- tai 90-luvulla, jolloin lasten kurittaminen oli jo laissa kielletty.

Kaivataan totuudenmukaisia kuvauksia lapsuudesta tai teini-iästä, EI iänikuista väittelyä siitä, onko kuritus lapselle hyväksi vai ei, EIKÄ lapsuusmuistoiksi naamioituja sadomasokistisia fantasioita. Olisi esimerkiksi toivottavaa, ettei keskusteluun osallistuisi se tyyppi, joka on kymmenissä viestiketjuissa tarinoinut "aikuisen miehen äänellä parkumisesta".

Kiitos vastauksista!
63312
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Pienempänä minua on tukistettu tosi paljon. Muistan se ihan elävästi, kun sai olla varuillaan ettei vaan sano tai tee mitään väärää ettei taas tukisteta, mutta eihän pieni lapsi sitä osaa aina erotella.
Onneksi ei näin tapahdu enää, tämä toinen osapuoli vanhemmistani on tullut sikäli järkiinsä, päästää sitten ilmoille vihansa huutamalla. En tiedä onko tämä edes kovin paha juttu verrattuna siihen, että joitakin on saatettu ihan kunnolla lyödä ja piiskatakin vielä 90-luvulla, mutta kyllä tukistaminenkin sattuu ja kovaa. Ihme, että niskahiukseni kasvavat edes vielä.

Äänestä

Ensin mainittakoon, että olen syntynyt lakimuutoksen jälkeen, joten koko elinaikani on ruumiillinen kuritus kaikissa muodoissaan ollut kielletty.

Muistan saaneeni oikeasti selkääni kahdesti. En tiedä, onko ollut useampia kertoja. Näillä kahdella kerralla koin kuitenkin rangaistuksen 100% väärin perustein annetuksi. Ensimmäisen sain, koska veljeni väitti minun tehneen tahallani erään asian, joka oli silkka vahinko. Olin jotain 3 ja 5 ikävuoden väliltä, ennen koulua siis. Jälkimmäisen kerran syy on hieman unohtunut. Olin kuitenkin jo yläasteella ja tiesin, että olisin voinut antaa takaisin. Mieleni olisi kovasti tehnytkin, mutta omatunto ei sallinut. Olisin kuitenkin vain rikkonut tämän ruumiillisesti hauraan kurittajani, enkä oikeasti tahtonut hänelle mitään pahaa.

Uhkailuja on tullut varsin monesti: "jollet käyttäydy, niin...", "...tahdotkos selkääsi, kun et käyttäydy?","kyllä minä sinut vielä kuriin laitan...". Monesti kaikki kuitenkin jäi pelkkään uhkailuun. Samaan syssyyn mainittakoon, että kyseessä oleva henkilö on myös vihastuksissaan uhannut tappaa lähes jokaisen seinänaapurin/yläkerran/alakerran, joita on vain koskaan ollut. Vielä ei ole tullut murhatilastoja kasvattaneeksi. Tällainen käytös sai minut kuitenkin pelkäämään kaiken aikaa oman ja muiden hengen puolesta. En osaa olla rennosti. En, ellei ympärilläni ole suuri joukko hyvin tuttuja kavereita. Pienenä en edes halunnut kavereita koskaan kylään, jotten olisi joutunut pelkäämään heidänkin vuokseen.

Tajusin vasta ala-asteen viimeisten luokkien aikana, ettei ruumiillinen kuritus ole luvallista. Siksi en pitänyt pahana, jos vaikka olisinkin useamminkin saanut selkääni, sehän olisi ollut täysin normaalia. Ensimmäisellä luokalla aloin tosin hieman ihmetellä joidenkin lasten ja vanhempien välisiä lempeitä suhteita. Myöhemmin olen katkeroitunut, mutta yrittänyt ymmärtää. En pysty ymmärtämään, vaikka kuritus olikin ko. henkilön nuoruudessa yleistä. En.

Ennen kuin joku tulee ja lässyttää, että voi voi, on sitä pahempaakin, niin sanon vain: vastasin esitettyyn kysymykseen. En kuvittele kokeneeni mitenkään erityisen kamalia. Piste.

Äänestä

Itse olen saanut selkääni, jos olen erehtynyt tekemään vakavia temppuja. Kuten esimerkiksi se, etten tullut esikoulusta suoraan kotia vaan notkuin kylillä suht myöhään ilmoittamatta. Tällaisesta tuli usein tukkapöllyä. Vanhempana tietysti tajusin, miksi se oli niin vakava asia.

Sen sijaan jos varastin rahaa tai muuta tavaraa sain remmiä, mutta en ole yhtään pahoillani tai katkeroitunut siitä koska se todella tehosi.

Äänestä
  • Profiilisi perusteella olet 16-vuotias, eli syntynyt ruumiillisen kurituksen kriminalisoimisen jälkeen. Ovatko vanhempasi koskaan kommentoineet sitä, että remmittivät sinua lain vastaisesti?

    Äänestä

  • Suomen laki kirjoitti:

    Profiilisi perusteella olet 16-vuotias, eli syntynyt ruumiillisen kurituksen kriminalisoimisen jälkeen. Ovatko vanhempasi koskaan kommentoineet sitä, että remmittivät sinua lain vastaisesti?

    Niinhän tuota olen syntynyt tähän "cs- ja pullasukupolveen", mutta silti hyväksyn lapsen ruumillisen rangaistuksen. Laista, joka kieltää kurittamisen voin todeta, että oliskohan tuossa taas yhdenlainen Lex Naurunaihe, ja vielä oikein tekemällä tehty. Omat vanhempani eivät ole kommentoineet tuosta laista, tuskin edes tietävät sen olemassa olon.

    Itse puolestani hyväksyn ruumiillisen kurituksen niissä teoissa, jotka lapsen ikään ja kehitykseen nähden ovat ankaria: Eli 6 vuotiaalla juuri sääntöjen noudattamatta jättäminen ja yli 10 vuotialla juuri varastaminen, sillä niiden kautta lapsi oppii tietämään, miksi sääntöjä ja lakeja pitää noudattaa. Sitä, että isänkädestä tulee jokaisesta pikkurikkeesta ja kovaa, en hyväksy alkuunkaan, koska se menee jo yksinkertaisesti mielivallan puolelle.

    Sen sijaan ne omat kerrat kun sain kurinpalautusta todella olivat paikallansa. Jälkeenpäin kun olen ajatellut asiaa järkevästi, niin olen tullut itse siihen tulokseen, että kurinpalautus, toisin sanoen tukkapölly ja remmi, todellakin auttavat tajuamaan sen miksi säännöt ovat.

    Mutta vielä kerran siis, en hyväksy sitä, että isä pieksää perseen verille, jos myöhästyt viisi minuuttia kotiintuloajasta. Vaan jos kyseessä on joku vakava asia, esimerkiksi varastaminen, on tehokkaampaa iskostaa oppi kalloon juuri luunapilla ja halvempaa se on siksi, koska lapsen jäädessä kiinni saattaapi tulla sakkoja. Näin minun mielestäni.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


asiallisia vastauksia kerra... kirjoitti:

Hei!

Kertokaa kokemuksianne, jos olette saaneet piiskaa tai muuta ruumiillista kuritusta lapsena. Kysely kohdistuu erityisesti niihin, jotka ovat eläneet lapsuutensa 80- tai 90-luvulla, jolloin lasten kurittaminen oli jo laissa kielletty.

Kaivataan totuudenmukaisia kuvauksia lapsuudesta tai teini-iästä, EI iänikuista väittelyä siitä, onko kuritus lapselle hyväksi vai ei, EIKÄ lapsuusmuistoiksi naamioituja sadomasokistisia fantasioita. Olisi esimerkiksi toivottavaa, ettei keskusteluun osallistuisi se tyyppi, joka on kymmenissä viestiketjuissa tarinoinut "aikuisen miehen äänellä parkumisesta".

Kiitos vastauksista!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu