Oisko kommentteja talvipyöräilystä. mm siintä mikä pyörä on sopiva vai onko sillä sit merkitystä.
Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, muutakin, kun liukkaus.
Kiitoksia etukäteen mahdollisista kommenteista.
(niistä v:llä alkavistakin)
Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, muutakin, kun liukkaus.
Kiitoksia etukäteen mahdollisista kommenteista.
(niistä v:llä alkavistakin)
Vastaukset 7
Vanhimmat
kevyt ja ketterä pyörä, jonka vanteille saa reilunkokoisin nappuloin varustettuja kumeja, on otollisin talviajoon. Jäälle nastoitettua rengasta, mutta kannattaa konsultoida hieman, minkälaisia nastoja ja kuinka paljon minnekin kohti mitäkin rengasta. Ulkonemaa ei saa olla paljon, koska jäällä ihan killeripitävät nastat ei taas pidä paljaalla asfaltilla mitään, ja kuluvat silmänräpäyksessä entisiksi.
Ajoasun valinta on myös hieman suvipyöräilyä haasteellisempaa; onneksi jos aikomuksena vain hieman "pyöriä nurkissa" niin normaalit goreteksit ja paksut kintaat vielä menee. Jos kauemmaksi suuntaa, sitten kantsii harkita mm. sähkövastusliivejä, -hansikkaita ym. Kypärässä olisi hyvä olla samantapainen lippa kuin crossipipoissa, lumisateella nimittäin et näe mitään, jos ajolasit/visiiri on heti täynnä lunta.
Säätiedotuksia seuraamalla voi koettaa hahmottaa, milloin on semmoinen keli, ettei ihan välttämättä ole tarvis ängetä ladulle.. esim. kova lumipyry on myrkkyä 2-pyöräisellä. Harva rengas on niin nappulainen, ettei menisi samantien lumesta tukkoon, ja sitten se on aivan pulkkailua. Kesärenkaillakin yleensä pärjää lyhyitä matkoja, kun vaan on perillä kelistä ja sen muutoksista.
Itse ajelin joskus talviajoa 750cc africatwinillä, mutta jos nyt lähtisin, etsisin puolta kevyemmän pyörän.
tänäkin talvena joka päivä kouluun mopolla. Tänäänkään ei näkynyt ketään muuta mopomiestä liikenteessä, vaikka pakkasta oli aamulla vain 28 astetta. Mikähän siinä on syynä, täällähän on ainakin näitten kirjoitelmien mukaan mopomiehiä joka lähtöön. Taidatte olla vain niitä mansikanpoimijoita koko lössi !
Joko teillä on mansikat kypsyny?
Kaveri oli kuullut kun oli joskus 90-luvun lopulla ajellu jossain pohjoisessa ruotsinpuolella, että oli keväällä löytynyt tunturitien varresta jostain matkapyöräilijä oman moottoripyöränsä alta, eli ei ollut saanu raskasta pyöräänsä pois siirrettyä päältänsä ja oli menehtynyt sitten siihen. Liekö loukkaantunut tarina ei kerro mutta oli ollut jonkin aikaa siinä kun oli syönykkin tankkilaukusta kaiken mitä oli eväitä siinä ollut! Pientä nuotiotakij oli siinä pitänyt ku oli polttanut käsineensä ja karttoja sekä visiirin kypärästä. Eli kylmäkin se varmasti siinä lopulta tulee se on varmaa tuo. Että jos kaatuu iso pyörä päälle niin pitäisi olla aina kaveri tai jotain että saa hälytettyä apua. Isot pyörät on varmaa vakaita ajella matkaa mutta ei ole helppoa siirtää päältä pois ! Itse en lähtisi koskaan yksin matkaan, enkä varsinkaan korpeen.
Eipä tullut riskianalyysiä miettiessä tuota mieleen. Täytynee varata mukaan nykyrunoutta, jota voi lukea pyörän alta ympärillä pörrääville hyttysille ja mäkäröille. Toimii varmaan paremmin kuin hyttyskarkotteet.
mitään riskianalysointeja. Ei muuta kun mopo tulille ja tielle. Ei täällä näköjään ole yhtään motoristia, ei edes tämä muuan pelle, inkerituro vai mikä irmeli se oli joka tällä palstalla huseeraa lähes joka ketjussa. Eikö riitä rahkeet talvella ajeluun vai onko planeettapyörästö jäässä vai eikö äitee päästä tielle ?
huvita ajaa talvella. Moottoripyörä on lämpimien kelien (tai sanotaanko plus-asteiden) kulkuneuvo.
Ajoin silloin eteläsuomesta Lappiin ja takaisin täysin talvisissa olosuhteissa, ja treenailin reissua varten jo kuukauden päivät ennen lähtöä.
Ihan kiva retki ja hauska kokemus, mutten aio lähteä uudelleen. Maltan hyvin odottaa, kunnes tiet on sulat, siihenkään ei enää mene kauan.