Urakkapaalausta

huonompi idea. Paalaus verkko ja käärintä muovi ovat suurinpiirtein saman hintaasta hommaa. Kun ensisijainen tarve on saada rehu tehtyä oikeaan aikaan laadukkaana, eikä kinata vuositasolla muutama sta satasesta suutaan tai toiseen. Pikainen laskutoimitus toisella tavalla ajateltuna; rehunteko viivästyy jonkinverran, kasvusto korsiintuu, sulavuus kärsii, ja siitähyvästä keskituotto putoaa 500 litraa. Mitä se maksaa? 30 lehmällä se on yli 5000€ tulonmenetyksestä kyse, lisäksi aiheutuu lisäkuluja kun pitää syöttää enemmän ja ehkäpä kalliimpaa teollista täydennysrehua.

Viimekesänä tehtiin silviissii, että toisen tilan kalustolla paalattiin käärittiin, ja minä tein sitte toisella tilalla tunnin/paali niit hommia mihinkä käskettiin. Ja tällainen järjestelymuutosidea on kaluston uusimistarpeesta lähtöösin, kun viimekesänä tapeltiin ihan tarpeeksi noiden vanhojen riepujen kanssa. Yhden paikan saa kuntoon ni toinen hajoo. Kuulostaako tutulta? Turhauttavaa ja tressaavaa, vaik viimekesänä ei tuo sade haitannu harrastuksia...

viimekesälle kirjoitti:

Viimekesänä tehtiin silviissii, että toisen tilan kalustolla paalattiin käärittiin, ja minä tein sitte toisella tilalla tunnin/paali niit hommia mihinkä käskettiin. Ja tällainen järjestelymuutosidea on kaluston uusimistarpeesta lähtöösin, kun viimekesänä tapeltiin ihan tarpeeksi noiden vanhojen riepujen kanssa. Yhden paikan saa kuntoon ni toinen hajoo. Kuulostaako tutulta? Turhauttavaa ja tressaavaa, vaik viimekesänä ei tuo sade haitannu harrastuksia...

Ideanne juuri oikea. Pääasia että kumpikaan ei aja yhteisellä koneella. Vanha sanonta, "yhteinen vene ei tervassa kestä", pitää harvinaisen hyvin paikkaansa tässä. Meillä päin jokaikinen yhteistyö, missä isännillä yhteiset koneet, päättynyt viimeistään 5 vuoden kuluessa. Toinen jättää rasvaamatta tms tai palauttaa romun koneen toiselle ja siitä se sitten lähtee. Kun kummallakin on oma kone niin työnjako on hyvin yksikäsitteinen esim remonteissa.

Mutta sen sanon että laittakaa kaikki yhteistyökuviot selvästi paperille. Nyt voi tuntua että kaikki on selvää ja ootte parhaat kaverit, mutta ikinä ei tiedä mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Teette niin, että sovitte tts:n ohjeistuslistan perusteella paljon maksaa paalin käärintä tai paalaus vuoden alussa ja sitten tällä tiedolla sovitatte vuoden päätteeksi tilit. Samoin voitte sopia hinnan sille, jos toinen joutuu tuuraamaan vaikka niitossa.

Jotenkin teidän pitää kuitenkin ehkä sovitella tuota paalaimen suurempaa hankintahintaa, Taitaa maksaa lähemmäs 2xenemmän kuin käärin. Samoin käyttö traktorille/paalaimelle tiukempaa/aikaa vievämpää.

näin... kirjoitti:

Ideanne juuri oikea. Pääasia että kumpikaan ei aja yhteisellä koneella. Vanha sanonta, "yhteinen vene ei tervassa kestä", pitää harvinaisen hyvin paikkaansa tässä. Meillä päin jokaikinen yhteistyö, missä isännillä yhteiset koneet, päättynyt viimeistään 5 vuoden kuluessa. Toinen jättää rasvaamatta tms tai palauttaa romun koneen toiselle ja siitä se sitten lähtee. Kun kummallakin on oma kone niin työnjako on hyvin yksikäsitteinen esim remonteissa.

Mutta sen sanon että laittakaa kaikki yhteistyökuviot selvästi paperille. Nyt voi tuntua että kaikki on selvää ja ootte parhaat kaverit, mutta ikinä ei tiedä mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Teette niin, että sovitte tts:n ohjeistuslistan perusteella paljon maksaa paalin käärintä tai paalaus vuoden alussa ja sitten tällä tiedolla sovitatte vuoden päätteeksi tilit. Samoin voitte sopia hinnan sille, jos toinen joutuu tuuraamaan vaikka niitossa.

Jotenkin teidän pitää kuitenkin ehkä sovitella tuota paalaimen suurempaa hankintahintaa, Taitaa maksaa lähemmäs 2xenemmän kuin käärin. Samoin käyttö traktorille/paalaimelle tiukempaa/aikaa vievämpää.

Sillä paalaimen hankintahinta on korkeampi, mutta paalaimen omistajalle ei aiheudu investoinnin jälkeen huomattavia kuluja, vain naru/verkko. Käärin on halvempi, mutta käärimen omistajan ostaa muovit. Koneiden korjauskustannukset ovat sitten taasen oma tarinansa, hajoamiset on liiketoimintaan kuuluvia riskitekiöitä. Ja rahtimiesten keskihinnoissa on eroa 8snt paalaamisen ja käärinnän välillä.

Mielestäni pahimmassa tapauksessa tällainen järjestely tulee maksamaan saman verran kuin työn teettäminen täysin ulkopuolisella.

Ja paperille tottakai, vaikka tämä systeemi onkin verrattain yksiselitteinen.

tarvitse kirjoitti:

Sillä paalaimen hankintahinta on korkeampi, mutta paalaimen omistajalle ei aiheudu investoinnin jälkeen huomattavia kuluja, vain naru/verkko. Käärin on halvempi, mutta käärimen omistajan ostaa muovit. Koneiden korjauskustannukset ovat sitten taasen oma tarinansa, hajoamiset on liiketoimintaan kuuluvia riskitekiöitä. Ja rahtimiesten keskihinnoissa on eroa 8snt paalaamisen ja käärinnän välillä.

Mielestäni pahimmassa tapauksessa tällainen järjestely tulee maksamaan saman verran kuin työn teettäminen täysin ulkopuolisella.

Ja paperille tottakai, vaikka tämä systeemi onkin verrattain yksiselitteinen.

Ei pysty ikinä kattamaan sitä lähes 20 000 eur hinnan eroa kulutetun muovin ja kulutetun verkon välisellä erolla... Ja tätä eroa vielä kaventaa esim ketjuvoitelun öljyt ja se, että paalaus vie yksinkertaisesti huomattavasti enemmän löpöä ja aikaa kuin käärintä.

Olisiko vaikka sellanen että arvioitte vuosittaisen paalimäärän ja tuon paaalausketjun "kuoletusajan" ja näiden avulla sitten mietitte paljon pitää olla paalin hinnassa tuota paalaimen erotusta. Ja sitten otatte tämän huomioon siinä vuositasauksessa.

ikinä kattamaan kirjoitti:

Ei pysty ikinä kattamaan sitä lähes 20 000 eur hinnan eroa kulutetun muovin ja kulutetun verkon välisellä erolla... Ja tätä eroa vielä kaventaa esim ketjuvoitelun öljyt ja se, että paalaus vie yksinkertaisesti huomattavasti enemmän löpöä ja aikaa kuin käärintä.

Olisiko vaikka sellanen että arvioitte vuosittaisen paalimäärän ja tuon paaalausketjun "kuoletusajan" ja näiden avulla sitten mietitte paljon pitää olla paalin hinnassa tuota paalaimen erotusta. Ja sitten otatte tämän huomioon siinä vuositasauksessa.

vuositasolla lienee noin 5000€ hintaeroa muovit-naru, ja siitä vähennetään polttoaineen kulutusero, ja noin 500€ suurempiin korjauskustannuksiin. Erotus lienee todellisuudessa 3500€ luokkaa. eli 5.7 vuotta. ja jos aikajänne olisi 7 vuotta, niin summa olisi sitten vuodessa 2800€. Todennäköinen käyttöaika lienee tasoa 10 vuotta, jolloin tuon 20.000€ jakaantuu 2000 vuodessa. Tietysti 10 vuoden aikajänteellä tapahtuu muutoksia muuttuvissa kustannuksissa... ja kuka sen tietää et onko sen verran tultu jo järkiinsä 10 vuoden aikana että lehemät olisi laitettu korkialaitaaseen...

Olisiko sitten kokonaisuutena taloudellisesti kannattavampaa että molemmilla olisi oma kalusto? vai ulkoistaminen? Ottaen huomioon tavoitteen saada laadukas lopputulos, ja marginaalisella erolla tuotantokustannuksissa ei ole mitää ihmeempää merkitystä.