Puolikkaana voin sanoa että ei ole helppoa esimerkiksi kaajeitten seassa itsestään riippumattomista syistä elänyt tulla kaaleitten sekaan. Asuin kaajeitten seassa ja tunsin olevani eriporukkaa. Joko puhetaidoin tai väkivalloin sieltä selvisin. Kyllähän minäkin ihan ihmisten tavat olen oppinut ja ymmärtänyt jo nuorena mutta paljon kumminkin sitten tietämyksestä/ymmärryksestä puuttu. Näin ehkä sitten vieroksun hieman vanhempia ihmisiä kun ajattelen että en osaa käytäytyä tai päästelen suustani sammakoita. Epävarmuus monesti vaivaa.
Yleensä olenkin mielummin suu kiinni. Noh ehkä olenkin jo päässyt moisista yli mutta moni moni muukin vielä tälläisten kysymysten ja epävarmuuden kanssa kulkee.
Kirjottelempa lisää kuhan kerkeen.
Noh sanokaapa muutkin jotain....
Yleensä olenkin mielummin suu kiinni. Noh ehkä olenkin jo päässyt moisista yli mutta moni moni muukin vielä tälläisten kysymysten ja epävarmuuden kanssa kulkee.
Kirjottelempa lisää kuhan kerkeen.
Noh sanokaapa muutkin jotain....
Vastaukset 5
Vanhimmat
onhan aihetta täällä jo monen monta kertaa puitu yms. mutta aattelinpa tuoda esille omaa kokemusta.
Olenhan oppinut elämään kaajeitten kuin kaaleitenkin kanssa ja ehkä se on ollut onni minulle että täällä suomenmaalla asuessa osaan ymmärtää ja tulla toimeen kaikkien kanssa. Otan ihmiset ihmisinä en puolikkaina en mustalaisena enkä valkolaisena tai mustana. Kukin omalla tavallaan tietenkin elää ja on elänyt mutta pitää jossain vaiheessa huomata oma arvonsa ja näin myös huomata muitten arvo sellaisena kun he ovat. Jos minua ei mielytä joku kaaje pysyn erossa jos ei mielytä joku kaale pysyn erossa ja näin edes päin. Kohteliashan aina voi olla vaikka eriävät mielipiteet asioista olisinkin, se vain pitää tunnustaa ja hyväksyä.
Hmm jätänpä nyt tämän aiheen tähän. Tarpeeksi puitu asia tällä palstalla. Ottakaas kommentia tuonne MUSIIKKIin kanssa.
Parempi jutella mukavia kuin riidellä, eikö ;)
Joo samanlaisia tuntemuksia täälläkin,eli pelkää että mokailee jotain vaikka paljon tavoista tietääkin ja käyttäytyy niiden mukaisesti. Joidenkin ihmisten (kokonaisten) ylimieliset katseet tms ei tee oloa ainakaan yhtään sen kotoisammaksi.
itse oon puoliksi kaaleita mutta oon elänyt mustalaiselämää ja elän jatkossakin mulla on kaaleen hameet päällä jne. itse tunnen sydämmesäni olevan kaaleita ja sitä pitää olla mitä sydän tuntee. itse en oo saanut kaaleilta huonoja katseita tai mitään muutakaan vaan mut on ihan samasta ovesta laskettu kun täysnäisetkin. mun kohdalla se on toisinpäin.. olen saanut huonoja kokemuksia valtaväestöltä pikku lapsesta saakka, ei jaksa alkaa enää edes muistelemaan ja luettelemaan sitä kaikkea hermot menee samantien! mutta itse tunnen olevani kaaleita ja tulen heidän kanssa paremmin toimeen kun kaajeitten. että näin...
Ja eläny aina kaaleitten parissa.En ole kokenut olevani omasta mielestä ikinä puolikas, mutta tosi asia on, että muut sitä pohtii enemmän kuin itse. No mutta hyvä on muistaa, että viisas ja oikeanlaisen itsetunnon omaava ihminen ei ikinä alannu katsomaan toista alemmas, kuin itseään.
Sellainen ihminen arvostelee toista, joka on saanut itse osakseen ivanauruja ja arvostelua.
Onnekseni minulla oli hyvät vanhemmat, jotka rakastivat lastaan. Sain näin ollen hyvän itsetunnon,kasvoin hyväksyvässä ilmapiirissä.On hyvä muistaa, että ihmisen pitää uskoa ja luottaa itseensä. Aina löytyy niitä, jotka sitä itsetuntoa haluaa toiselta syödä, ei saa antaa periksi.
Ne on heikkoja raukkoja, jotka toista arvostelee ja pilkaa.. Säälikää heitä, he eivät ole elämässään saaneet hyväksyntää saatika oikeanlaista rakkautta.
He ovat kulttuurimme häpeä pilkkuja, mätäpaiseita jotka yrittävät mädännytää arvokasta ja kaunista ympäriltään.Se on vain kateutta.....
T:Puolikas nainen
Ei tuohon ole paljoa lisäämistä, Mirkku kirjoitit todella hyvin xD