Tutkimusten mukaan maatalous on pahin vesistöjen kuormittaja suomessa. Kuitenkin maatalouteen syydetään rahaa, tukea ympäristönsuojelun nimissä ympäristötuen nimellä. Tuolla rahalla joka ympäristötukena on maksettu olisi kaikki suomen pellot ostettu käypään hintaan valtiolle ja metsitetty. Nyt kuitenkin ympäristötuella hankitaan lisää lannotteita ja rehuja joilla vesien pilaantuminen vain kiihtyy. Mittavasta tuesta huolimatta maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47119&lan=fi
ravinnepäästöt!!
levälautalta
442349
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Ettätuota kun lannoitemäärät on pudotettu huomattavan alas, karjanlanta on muuttunut ympäristöongelmaksi, fosfori, joka on yksi pääravinteista on muuttunut ympäristömyrkyksi, ja sen käyttö on minimoitu, alkaa olemaan eläinten ruhuissa niin vähän fosforia että elukoossa alkaa ilmenemään fosforin puutetta, ja sitten sitä annetaan kivennäisrehussa suurempia määriä. Ennenvanhaan lannoiteet oli huomattavan erilaisia, typpeä oli jotain 15%, fosforia 20% ja kalia 15%, tänä päivänä tuollaista ei saisi kyl peltoon laittaa.. Peltojen salaojitus lienee yksi ravinnehuuhtoumien lisääjä, kun kuivuminen tapahtuu huomattavan nopeasti, eikä sulamisvedet imeydy maahan. Suorakylvö ja kevytmuokkaus vähentävät omalta osaltaan tuota huuhtoumaa.
Mutta minkä sille mahtaa että yksikökoot kasvaa ja tehokkuutta tavoitellaan..
Salaojitus on paras ympäristöteko minkä pellolla voi tehdä. Kun pelloille satanut vesi kulkeutuu salaojien kautta pois, sen sisältämät ravinteetn pidättyvät maahan, ennekuin vesi ehtii salaojaan. Tämä on helppo tutkimuksista todeta.
Ympäristötuki ohjaa viljelyä siihen, että peltoon laitettaisiin suurinpiirtein samat ravinteet k uin mitä sadon mukana otetaan pois. Sääolojen vuoksi tässä ei aina onnistuta, koska lannoitus tehdään "normaalikesää" varten ja joskus sitten on näintä kuivia kesiä.
Uudessa ympäristötuessa on mmm lisätoimenpide, jossa viljelijä velvoitetaan tekemään ravinnetaselaskelmat siitä mitä peltoon on laitettu ja mitä ravinteita poistunut.
Maatalouden syyttäminen vesistöjen kuormittamisesta on aika spekulatiivinen syytös, koska kukaan ei voi tutkimuksillakaan varmasti sanoa mistä ravinteet loppujen lopuksi ovat peräisin. Osa on pellolta, mutta vesistöön kulkeutuvat jätevedet, mutta myös luonnon luontaiset ravinnepäästöt ovat siinä mukana.
Nykyaikainen maatalous ei ole enää ravinteiden syytäjä vesistöön, kaikki tiedossa oleva on pyritty tekemään jotta päästöt minimoituisivat. Eikä peltojen jättäminen viljelemättä ole ratkaisu, koska silloin maassa olevat ravinteet vasta lähtevät liikkeelle, kun niitä ei käytetä ja korjata sadon mukana pois.
Jos tästä maasta halutaan löytää selviä ylilannoituskohteita, ne löytyvät golfkentiltä ja pihanurmikoilta.
"Tuolla rahalla joka ympäristötukena on maksettu olisi kaikki suomen pellot ostettu käypään hintaan valtiolle ja metsitetty."
Ympäristötukea saa semmoisen 200eur/ha vuosittain. pellon keskihinta pyörii siinä 3000-8000 eur/ha riippuen alueesta. Eli halvimmalta alueelta voitaisiin alkaa ostamaan peltoa tuossa 2010 ja tuolta kalleimmalta alueelta joskus sitten vuoden 2050 tietämissä. Näitä vuosilukuja vielä nostaa metsityksen kulut muutamalla vuodella. Ja kaikki tämä olettaen että pellon hinta pysyisi samana, todellisuudessa näin ei ole.
"Nyt kuitenkin ympäristötuella hankitaan lisää lannotteita ja rehuja joilla vesien pilaantuminen vain kiihtyy."
Tukea maksetaan, että viljelijä käyttäisi vähemmän lannotteita/ha. Lannoitusmääriä on pudotettu radsikaalisti EU-aikana, joten vesistöjen "kiihtyvään" pilaantumiseen ei voi enää olla syynä maatalous.
Perusysteemi, miten viljelyn oletetaan toimivan: Maahan laitetaan siemen ja lannotteita. Sieman kasvaa lannoitteen turvin ja ylimääräinen lannoite huuhtoutuu vesistöihin tai jää maahan.
Ongelmana tässä on kuitenkin se, että kukaan ei osaa snoa sitä rajaa, millä siemen kasvaa mutta käyttää kaiken lannoitteen hyväksi. Mieluusti lopettaisin saastuttamisen jos joku osaisi sanoa tämän rajan. Raja ei voi olla lannoittamattomuus, tällöin vilja ei kasvaisi.
Lopetetaan viljely ja laitetaan golf-kenttä joka niemen notkoon. Paljonkohan lannoitteita niihin uppoaa ja paljonkohan ne saastuttavat ympärillä olevia vesistöjä?
Eipä mene läpi täällä, turhaan tyrkytät tuota potaskaraporttia.
Vähän tuosta raportista:
Raportti on ympäristöministeriön byrokraatin kirjoituspöytätyönä
kyhäämä tekele,josta paistaa läpi lievimmillään "olen vain töissä
täällä" henki, taikka cityvihreä kompostiuskovaisuus.
Pahimmillaan saattaa olla kyseessä syntipukin etsintä epäonnistuneen
ja paljon rahaa nielleen vesiensuojelupolitiikan virheiden
peittelemiseksi. Paljon on tehty ohjeiden mukaan, missä nakyy tulos?
En syyttäisi arvon tutkijoita, joiden tutkimuksiä on käytetty raportin
tilkkeinä.
Veikkaampa että raportin lukeminen on aiheuttanut heissä erinäistä
tuolissa kiemurtelua ja poskien punehtumista.
Mutta esitäppä protesti, niin saat sanoa hyvästit tutkijanurallesi.
Kaikkein vakavin asia on kuitenkin selän kääntäminen fosforin
loppusijoituksen puutteille.
Ympäristörikosko kyseessä? -rikos jonka viranomaiset siunaavat
antaessaan alla olevassa erinomaisessa kirjoituksessa selvitetyn
sikamaisuuden jatkua.
Kokonaista 6000 kiloa fosforia on sallittu käyttää hehtaarille näissä
kompostiuskovaisten viherrakennusprojekteissa,kun samaan aikaan
kuurnitaan hyttysiä maatalouden puolella, kuten tuon onnettoman
tokostuksen eräässä puristenesteitä koskevassa kohdassa tehdään.
Alla "fosforiketjusta" pelastettu kirjoitus, liian kuumaa tavaraako?
Minne
Kirjoittanut: puhdistamoitten 17.2.2006 klo 21.07
ravinteet päätyvät???
Puhdistamolietekin kuormittaa vesistöjä
Ihminen tuottaa jätöksissään vuodessa keskimäärin typpeä 4,7–5,4 kiloa, fosforia 0,8–1 kiloa, kalia noin 1,2 kiloa
sekä vähäisiä määriä kymmeniä muita aineita. Viisi miljoonaa suomalaista tuottaa vuodessa 25 miljoonaa kiloa typpeä,
noin 5 miljoonaa kiloa fosforia ja 6 miljoonaa kiloa kaliumia.
Jos tätä ravinnemäärää vertaa Kemiran valmistamiin maatalouden lannoitteisiin, yleisimmin käytettyä 20 prosenttia typpeä
sisältävää seoslannoitetta tulisi 125 miljoonaa kiloa, eli yli 4 000 rekka-autokuormaa. Sillä lannoittaisi
250 000 hehtaarin viljapellon joka vuosi ja tuottaisi suomalaisten vuosittain tarvitseman leipäviljan.
Puhdistamojen kautta kulkee neljä viidennestä jätevesistä. Puhdistamolle tulleesta typestä on 62 prosenttia nitraattina
ja 38 ammoniumtyppenä.
Viime keväänä tiedustelin Ympäristökeskukselta, mihin jätevesien ravinteet joutuvat puhdistamolta. Jossain niiden
täytyy olla.
Ympäristökeskuksen mukaan suomalaisten ruuansyönnistä syntyy jätevettä, jonka mukana puhdistuslaitoksiin
siirtyy 20 miljoonaa kiloa typpeä ja 4 miljoonaa fosforia. Lisäksi kulutuksen kautta syntyy kiinteässä muodossa
olevassa jätteessä 5 miljoonaa kiloa typpeä ja miljoona fosforia. Prosessien seurauksena vesistöihin
joutuu typestä 68 prosenttia ja fosforista vain 7,5. Typestä ilmaan karkaa 21 prosenttia. Typestä siis vain
3,2 miljoonaa kiloa sitoutuu lietteeseen, fosforista 3,5 miljoonaa.
Fosforin hyvä tulos saadaan saostamalla voimakkailla hapoilla vesiliukoista fosforia lietteeksi.
Typen ilmaan haihtuva osuus on ammoniakkia, ylös noustessaan ja lämpötilan laskiessa se yhtyy vesihiukkasiin
ja sataa alas.
Lietteeseen lisätään turvetta ja kalkkia, turve kuivattaa ja tekee massan ilmaa läpäiseväksi, kalkki nostaa pH:ta
ja mahdollistaa biologisen palamisen (muuttumisen mullaksi). Samalla se muuttaa saostetut fosforit vesiliukoisiksi.
Valmistunut multa on erittäin ravinteikasta.
Asiantuntijan mukaan multaa käytetään viherrakentamiseen.
Ympäristömääräysten mukaan lannoituksessa saa fosforia käyttää pelloille, joista korjataan satoa.
Viljelijät on määrätty pitämään lannoitustasetta sekä viiden vuoden välein tutkituttamaan pellon ravinnetilan.
Jos tämä jätevesilietteestä saadun mullan 3,5 miljoonaa kiloa fosforia käytetään samojen määräysten mukaan,
se tulisi levittää 233 000 hehtaarin alueelle. Epäilen, ettei uusia viheralueita vuosittain rakenneta näin paljon.
Se olisi 12 prosenttia Suomen viljelykäytössä olevasta pellosta. MT (12.8.2005) kertoi Helsingin Viikinmäen puhdistamon
esittelyssä, että multaa valmistuu vuodessa 100 000 kuutiometriä, ja siinä on 592 000 kiloa fosforia.
Ympäristömääräysten mukaan (15 kg/ha) se tulisi levittää 39 466 hehtaarille.
Samassa Helsingin kaupungin puistorakennuksen vastaava mestari Matti Hiltunen kertoo, että puistoja rakennettaessa
puhdistamomultaa käytetään 1 000 kuutiometriä hehtaarille. Tällöin hehtaarille tulee fosforia 6 000 kiloa,
kun sitä on multakuutiossa 6 kiloa. Määräykset ylittyvät 400-kertaisesti. Viheralueilta satoa ei yleensä korjata hyödyksi,
joten 15 kiloakin olisi jo liikaa. Jätemultaa ajetaan myös kaatopaikoille ja meluvalleihin, joista ravinteet huuhtoutuvat
pinta- ja pohjavesiin.
Puhdistamomulta on kasveista peräisin olevaa jätettä, joka lahoaa muutamassa vuodessa.
Ravinteet vapautuvat ja häipyvät sadevesien mukana omille teilleen.
Määräysten mukaan käytettynä typpi pitäisi levittää 260 000 hehtaarin alueelle ja fosfori 330 000 hehtaarin alueelle
uusiokäyttöön, esimerkiksi viljapeltoon. Silloin ravinnekierto olisi ehjä ja tuotanto todellista luomutuotantoa.
Pelloilta vesistöihin tuleva fosfori on ainoastaan puolet jätevesien fosforista. Siitäkin ainoastaan 15 prosenttia
on vesiliukoista. Loppu on maahiukkasiin sitoutunutta ja lietekaivoihin sekä altaisiin laskeutuvaa lietettä,
josta ne palautetaan takaisin pellolle.
Karjatalouden jäte on aina kuljetettu pellolle uusiokäyttöön.
Karjatalouden harjoittamiseen vaaditaan nykyisin ympäristölupa. Vastaavanlaisia lupaehtoja suosittelisin
myös puhdistamoille.
"Raportti on ympäristöministeriön byrokraatin kirjoituspöytätyönä
kyhäämä tekele"
Tietääkseni tuon raportin ovat laatineet ympäristöhallinnon tutkijat, eivätkö he osaa työtään ja maksetaanko heille palkkaa aivan turhasta?
Tämä raportin laatija Jorma Leivonen on
koulutukseltaan diplomi-insinööri.
Diplomi insinööreiltä minä menisin viimeiseksi
kysymään mitään fosforin käyttäytymisestä
maaperässä.
Raportista paistaa selvästi tietämättömyys
fosforin kemiasta maaperähiukkasten kidepinnoilla.
Tutkijoitakin näytetään siteeratun merkillisen
tarkoitushakuisesti,ja jättäen pois tutkimusmenetelmien
ja luonnontoiminnan erot.
Luonto ei esimerkiksi kurmuuta voimakkailla hapoilla
maahiukkasia saadakseen fosforin irti viimeistä
ionia myöten.
Ja kuten jo tällä keskustelupalstalla on moneen
otteeseen todettu, raportista on kokonaan jätetty
pois jätevesistä erotetun fosforin dumppaaminen
teiden luiskiin ym.
Ruotsissa ollaan jo herätty, ja tavoitteena on
fosforin erottaminen puhtaana fosforihappona
jätelietteistä ja sen palauttaminen maatalouteen
lannoitemuodossa,-tällöin ratkeaa myös jätelietteitä
vaivaava raskasmetalli-ongelma.
Meneillään oleva vastuuton sikailu tulee aivan
varmasti laukeamaan ympäristöviranomaisten silmille.
Ja artisti maksaa.
jotenkin vaan tuo ympäristöhallinto tuntuu luotettavammalta lähteeltä kuin suomi24 sivulla kirjoitteleva trolli...
Iskit asian ytimeen.
Kun toisella puolella on vain muutama ituniska
juntti, jotka muka luulevat pystyvänsä neuvomaan
miten tutkimustulosten lukusarakkeet ja todellisuus
kohtaavat, ja toisella puolella ympäristöministeriön
pönäkät täinpesät, joilla on takanaan titteleiden
ja virka-aseman tuottama arvovalta, lopputulema
on juuri se jonka kerroit.
Pieni ilkeä kysymys kuitenkin:
Mitä kertoo puheena olevan raportin luotettavuudesta
se että siitä on jätetty pois olennainen päästölähde,
siis nämä teiden luiskiin dumpatut fosforitonnit.
Oikein loistava selvitys vai?
Muualla euroopassa asiasta kannetaan huolta, ja asiaan
ollaan puuttumassa.
Suomessa taas tunnutaan uskovan että kunnon kompostointi
pesee "veriruskeat synnit lumivalkoisiksi"
Muutama ituniska pitäisi vaientaa talouskasvun nimissä. Ympäristötuki on välttämätön maataloudelle, tukia tuskin maksettaisiin jos todettaisiin että peltoviljely on melko merkityksetön päästölähde teollisuuden ja yhdyskuntien rinnalla.
Kompostointia jätteen "poistamiseen" käytetään paljon kaupunkien lisäksi teollisuudessa ja maataloudessakin, joten parempi olla tästä fosfori-ketjusta hyshys ja nostaa ne tuet mitkä jaossa on.
Nytpä täytyy metsäläisen todeta:
Vaunun täyttää hiljaisuus
ajatus on outo,uus
golfkentiltä ei valumia tapahdu, sillä ne ovat hyvin hoidettuja ja siistejä. On hyvä asia että yhdyskuntajätettä ei levitellä enään pelloille. Ennen lakimuutosta golfkennttien rakentaminen oli paljon kalliimpaa ja golf osakkeiden hinnat siten hurjia. Nykyään kun hyvää multaa on tarjolla ekologisia golfalueita on tullut lisää.
http://www.golf.fi/portal/golfliitto/liitto/organisaatio/toimikunnat/
Golfkentillä pätee ilmeisesti eri luonnonlait kuin pelloilla?
Ymp.tuki järjestelmän kustannus on 450 miljoonaa vuodessa joten vuosittain saataisiin lunastettua korkeintaan 100-120 000 hehtaaria viljelykäytöstä. Tällähetkellä olisi lunastettu puolet ja kaikkki peltoala olisi valtion omistuksessa 2016 , jos ymp.tuki käytettäisiin peltojen lunastamiseen. Lisäksi vuoden ymp.tuki menisi metsitys kustannuksiin.
Nykyinen ymp.tuki systeemi on hyvä eli maksetaan tuki ympäristönsuojelusta viljelijälle. Todellisuudessa vesien tila on maatalouden ansiosta parantunut todella paljon ja siksipä ymp.tuki olisi tuplattava mahdollisimman pian jolloin vesistöt puhdistuisivat vieläkin nopeammin.
tutkimuksen mukaan maatalouden ympäristötuella ei ole ollut vaikutusta vesistöjentilaan. Maatalous on vesistöjen suurin kuormittaja, mutta päästöt eivät ole vähentyneet valtavasta rahallisesta tuesta huolimatta. Ehkäpä ympäristötuki olisi syytä ottaa uudelleen harkintaan ja miettiä tehokkaampia keinoja vesistöjen suojelemiseksi. Lannoitus kielto, syysmuokkauksen kieltäminen ja suojavyöhykkeiden leventäminen sekä valumaherkimpien peltojen poistaminen viljelyksestä olisivat parempia keinoja.
vielä elintarviketuotannossakaan. Eli jos halutaan tuottaa tehokkaasti (=halvalla), niin jossakin täytyy tinkiä. Elintarvikkeissa se ei voi olla laatu, olkoon sitten lisää päästöjä.
Peltojen metsittäminen ei ratkaise ongelmaa, se vaan siirtää ne muualle, mikäli samalla ei oteta kaasukammioita käyttöön. Mielestäni kuitenkin nuo 5 milj. ihmisen eväät kuitenkin tuotetaan suht. vähäisillä päästöillä, kun otetaan reunaehdot huomioon. Itämeren tila olisi jotakin aivan muuta, jos täällä olisi pellot metsitetty ja ruoka tuotettaisiin Itämeren eteläpuolella sikäläisellä tekniikalla ja asenteilla!
jo ennen sotia suomen elintarvikkeet tuotettiin ilman keinolannotteita ja lähes kokonaan ilman tuontia. Nykyään käytetään miljoonia kiloja lannoitteita ja siltikin tuodaan paljon elintarvikkeita ulkoa. Tehotonta ja taidotonta touhua nykyään. Keskimääräinen viljasato on tippunut keinolannotteiden aikana, sillä nyt lannoitetaan vesikasveja.
"Keskimääräinen viljasato on tippunut keinolannotteiden aikana,"
ai että noin. :):)
olivatkin lähes kaikki kynnelle kykenevät mukana elintarvikkeiden tuotannossa. Nyt sen tekee muutama vaivainen prosentti kansasta.
Ennen sotia oli sekä tavanomainen tuotanto että luomu kuten nykyäänkin. Tuolloin oli tarkoituksena kotimaan omavarainen maatalous, nykyään enemmän vientiin kuin kotimaisille markkinoille. Vanha viisaus on unohdettu. Nyt uhataan vielä tuoda GMO-siemenet kaikkiin kasveihin, jolloin luomu loppuu kokonaan Suomesta siitepölysaastunnan seurauksena, ja samalla maa-aineksen pieneliöt kärsivät enemmän kuin tähän mennessä.
Jotainhan päästöistä on syytettävä! Ja maajussi tuntuu aina olevan se "sylkykuppi" olkoon sitten kyse mistä tahansa. Meitä on niin helppo syyttää!!
Menkääpäs sossut taas sinne suomenlahden toiselle puolelle teidän niin iki ihanan ystävänne IIVANAN luo ja avatkaa silmänne!!!!!! Ja kysykää sitten hiljaa itseltänne mistä se kaikki paska tulee ja mistä johtuu että vesistömme saastuu!!!!!
luo, nää meiän läpimädäntyneet sossut on sakemannihörhön (Bernsteiniläisiä) opetuslapsosia.
Miksi viisaita täynnä olevat maajussien tutkimuslaitokset eivät kiistä ympäristöhallinnon tutkimuksia ja esitä omia tilalle?
Ei maajusseilla ole mitään omia tutkimuslaitoksia.
Ja lisäksi asiasta on jo niin saatanasti tutkimuksia,
kun vain saisi nämä komposti-idiootit ahdistetuksi
johonkin nurkkaan opetettavaksi.
Lisäksi suomessa tutkijat ovat paljolti apurahojen
varassa toimivia,joten eipä ole ihme ettei paljon
kritiikkiä kuulu.
Tutkijan itsesuojeluvaisto jo panee sordiinon
päälle. Jos pullikoit se on sitten "arbeiten macht frei"
Ympäristöministeriö voi suomessa tehdä rangaistuksetta
mitä tahansa. Sehän on jo tehnyt.
Muisteleppa vaikka natura-ohjelman laittomuuksia.
Kolmannen valtakunnan propagandaministeri Göppelskin
olisi ylpeä tuosta raportista jota tällekin palstalle
yhtenään tyrkytetään.
Voit todeta sen itse,lue raportti ja löydät ainoastaan
vaatimattoman maininnan kaupunkien hulevesistä
ilman mitään linkkiä fosforipäästöihin.
Kuitenkin kaupungit saavat levittää maataloudelle
sallittuihin verrattuna 400 kertaisia fosforimääriä
viherrakennuskohteisiin.
Eikö "raksuta"? Ei ilmeisesti.
vedettävä. Pysy elätti ihan hiljaisena.
ei ei ei, kyllä maatalous rehevöittää eniten, ei ympäristötukia pidä millekkään golfkentän hoitajille maksaa eikä puistomestareille.....
Ravinteidenkäsittelyn ammattitaito siirtyi maaseudulta kaupunkeihin suurten ikäluokkien mukana. Kun suuretikäluokat siirtyivät kaupunkeihin ja pahnanpohjimmaiset jäivät maalle myllertämään, kaupunkien päästöt alkoivat vähentyä jätevesien käsittelyn tehostuessa. Samaan aikaan maatalouden päästöt kääntyivät hurjaan kasvuun ja pilaten vesistöt parissa vuosikymmenessä käyttökelvottomiksi.
Onkin oletettavaa että lähivuosina paluumuuttajien toimesta myös tietotaito ravinteiden oikeaoppisesta käsittelystä palautuu myös maaseudulle ja vesistöjen tila kohentuu.
"Samaan aikaan maatalouden päästöt kääntyivät hurjaan kasvuun ja pilaten vesistöt parissa vuosikymmenessä käyttökelvottomiksi"
Tieto tuntuu olevan todella hallussa kun ei edesmuista muutaman vuosikymmen takaisia aikoja jollon yhteskunnat ja suuret tehtaat laittoivat jätevetensä ns. puuhtaana vesiin ja tälläkin hetkellä komissio kovistelee Suomea kun ei ole kaupunkien typpipäästöjä laitettu puhdistuksiin. No tuota päästöä perustellaan sillä että se häviää niikuni itsestään siellä vesistössä.
Tietotaidoa on vaikea uskoa kun ehdotetaan viljelyä tehtäväksi ilman ravinteita.
jep se vaati suurta tietoa laittaa putken päähän suodatin, miten se laitetaan pelon hiukkasille? osaatko valaista.
Anteeksi vain mutta kirjoituksesi ei oikein osoitanut että sitä titetotaitoa löytyy, eihän edes perustiedot näytä olevan hallussa.
Nim.green rock
tuhansia vuosia on viljelty ilman säkkisontaa
vei Suomesta miljoona ihmistä nälkää pakoon mm. Amerikkaan.
SITÄKÖ HALUAT? Kolmen miljoonan asukalukua.
kovassa huudossa ja niilin tulvat.
yksinkertainen.
Kun ei saa rakentaa biokaasulaitoksia. Kaikki tuet tähän liittyen kielletään, niin ei ole kannattavaa rakentaa. Samaan aikaan esim. VTT:n tutkimuksiin syydetään 9 milj. euroa rahaa.
Biokaasulaitoksissa liete hygienisoituu (bakteerien puolesta jopa puhtaampaa kuin jauheliha) ja ravinteet säilyy muuttuen kasvien kannalta paremmin hyödynnettävään muotoon jolloin ravinnepäästöt pienenee. Keinolannoitteita ei tarvitse tällöin oikeastaan käyttää ollenkaan.
ei tietenkään pidä maksaa tukea maatila kaasuttamoille, silloinhan jokainen isäntä tuentoivossa rakentelisi metaaninkehittäjiä. Biokaasulaitos on niin yksinkertainen laitos että sen rakentaisi jokainen maatila ilman tukea jos siitä todella saisi merkittävää hyötyä. Jo vuosia on höyrytty tuesta biokaasulaitteille maatiloilla ja sen ansiosta laitteiden hinnat ovat nousseet. Säiliön hinta kymmenkertaistuu kun kylkeen kirjoitetaan: tuettu mädätys pönttö.
Ainoastaan isoaja laitoksia, joista irtoaa useita megawatteja energiaa, pitäisi tukea.
Nimenomaan pitää maksaa tukea rakentaa biokaasulämpökeskus maatilalle. Saatavat hyödyt ovat isot, esim.
maidontuotannossa lehmien utareterveys kohenee kun taudinaiheuttajien kiertokulku pysähtyy bioreaktorissa eikä kulkeudu pellolle.
Mädätetyn lietteen peltolevityksessä ravinteet eivät valu vesistöihin.
Apulannan tarve pienenee murto-osaan.
Hajuhaitat pienenee.
Maatilojen metaanipäästöt vähenee jyrkästi.
Hajautettu energiantuotanto on kestävää, maatilat voivat ottaa vastaan lähistöltä esim.elintarviketehtaiden biojätteet, jolloin ne eivät joudu kaatopaikoille.
Nimenomaan maatilojen yhteyteen perustettavat biokaasulaitokset voivat myydä puhdistettua biokaasua autojen polttoaineeksi.
Biokaasun hajautettu tuotanto tuo jopa yli 100000 pysyvää työpaikkaa.
Ilman tukea ei rakenneta, "ylimääräistä" rahaa ei ole riittävästi maatiloilla.
Hyvä, jos rakennusluvan saa biokaasulaitokselle.
Laitoksen ja säiliön hinnat riippuu täysin siitä tekeekö kaiken ihan uudesta "raudasta" vai käytetystä.
Me tehtiin oma laitos alussa mahdollisimman halvasti, hintaa tuli noin 34000 euroa. Ja kaikki maksettiin maitotilillä, avustusta ei saatu yhtään. Tuolloin laitoksessa kaikki toimi hyvin alkeellisesti.
Nyt on suunnitteilla rakentaa isompi reaktori, jos vain tukea saadaan mutta ei niin ei. On laskettu että isommalla reaktorilla saadaan biokaasua niin paljon että se riittää hyvin lämmön ja sähkön tuotantoon sekä myytäväksi liikenteen tarpeisiin. Tällöin voisi vaikka luopua karjanpidosta koska elinkeino tulisi biokaasun puolelta.
Ei siinä mitään, kyllä isojakin biokaasulaitoksia pitää rakentaa lisää järkeviin paikkoihin, joissa biokaasun raaka-aineen ja mädätetyn lietteen kuljetusetäisyydet eivät kasva useisiin kilometreihin. Kannattavuus laskee silloin, sama koskee myös pienempiä laitoksia.
maatiloilla on yleensä valmiina rehunkorjuukoneet, niin voivat kerätä pelloilta energiasatoa. Ruoan tuotannosta ei tarvitse tinkiä, koska eiköhän ruoan tuotannossa jää tähteitä jotka ovat erinomaisia biokaasun raaka-aineita. Ja vaikka kesantopelloilla viljelee energiasatoa.
Miksi pitää maksaa tukea jos viljelijän saama hyöty on muutenkin suuri. Itsekin rakensit pytyn ilman tukea, sehän on osoitus siitä että rakentaminen ilman tukea on mahdolista. Tuella tuetaan ainoastaan kannattamatonta ja järjetöntä toimintaa, hyötyjinä ovat aivan muut kuin tuettava, ns. yhteistyökumppanit.
Onhan se mahdollista rakentaa ilman tukea mutta silloin pitää karsia kaikki vähänkin automatiikkaan viittaava. Jos halutaan vaikka että pumppaukset tapahtuu automaattisesti ja ruudulta näkee kaasuntulon ja kulutuksen sekä voidaan vastaanottaa ulkopuolelta jätettä. Niin silloin ei rakennetakkaan ilman tukea. Ja juuri näin laitoksen toiminta kannattaa.
ei kiinnosta viljelijöitä. Maataloustuottajat eivät kannata EU:n komission esitystä maaperän suojelun puitelaista ja nykyiset suojakaistat/ vyöhykkeet ovat vapaaehtoisia. Lopputulos näkyy vesistöissä, levät, vesikasvet, happikato.
Niin no tämä on vähän sama asia kun kaikki puhuu et jotain pitäs tehdä ilmaston muutokselle mut silti kukaan ei ole valmis luopumaan mistään ilmaston hyväksi. Omalla autolla ajetaan muutaman sadan metrin kauppamatkat...
Suojakaistat/vyöhkkeet eivät ole millään tavalla vapaehtoisia...
otsikko demarissa: kuin vesistöjä pilaisit maatalouden päästöillä
missäs se fosfori on joka miljoonilta peltohehtaareilta on vuosikymmenten aikana korjattu ravinnoksi. Golfkentän kautta mereen...
kun on sitä hyvää fosforia, joka haihtuu jäljettömiin ja jota eräs puolue käyttää.
Ja sitten on sitä pahaa fosforia, jota maajussit käyttää.
Ennen oli paha neutronipommi eräällä valtiolla.
Toisella valtiolla oli hyvä pommi. Se tappoi vain talossa ja puutarhassa ja antoi kauniin rusketuksen.
että Suomessa ei tarvitse kaupunkien poistaa kaikkea typpeä jätevesistä koska järvet ja joet hidastavat typen kulkeutumista Itämereen pidättämällä typpeä
luonnonmukaisesti.
http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/06/1769&format=HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en
Herää kysymys että onko typissä eroja
Vesistöjen levälautat johtuvat nimenomaan fosforista, ei typestä. Fosforin aiheuttamat levät pysyvät poissa, kun vesistöistä poistetaan kalastuksella särki ym. rehevien kasvustojen kalat. Näin mm. Pyhäjärvi pysyi viime vuonna täysin levättömänä, kun edeltäneenä talvena paikalliset kalastajat olivat aktiivisia! Maaseutuelinkeinoja ei saa rajoittaa maatalouteen!
Maatalous ei ole ainoa vesistöjen saastuttaja. Kyllä typpi- ja fosforipäästöjä tulee ilmakehästäkin, mm. teollisuudesta. Ei auta, vaikka EU tiukentaa jatkuvasti päästörajoituksia, koska Venäjä ei ole Kioton sopimuksessa mukana. Kaikki Venäjän päästöt tulevat Suomeen tuulen mukana.