Törmäsin hieman sattumalta pikkuyritykseen joka valmistaa ns, kartiolankkua vanhan tyylin mukaan, eli kartioon hölylättyä ja eri levyistä lankkua sekakuvion muotoon. Tekvät sitä kuulemma mittojen mukaan noin 25 euron neliöhintaan. Mielenkiintoinen tuttavuus ja itselleni pienoinen yllätys, tosin omat lattiani on valmiina, mutta jotain rakentajaa voi kiinnostaa. Katsele vaikka hakusanalla "kartiolankku" niin löytynee aiankin Kristiinankaupungin lähistöllä, ehkä muualtakin.
Uutta "kartiolankkuakin" löytyy
uusajattelija
96847
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kartiolankku=tuppeen sahattu
Tuo valmistaja oli alkujaan ruotsinkielinen ja käytti itse tuota "kartiolankku" nimitystä, ilmeisesti epätietoisena suomenkielisestä ammattia sanasta. En sitten alkanut korjailemaan, mutta kerron viestisi eteenpäin myös hänelle. Kiitos täsmennyksestä.
Kuinka lankku on sahattu tai mitä osaa tukista se on?
Panu Kaila talotohtorissa puhuu, että tukkia voi sahata myös siten, että sahataan aika puun keskikohtaa kohden. Tälläin jää lankkujen väliin aina kolmionmuitoinen hukkalpala, kun katsotaan poikkileikkausta. Olikan sveitsiläinen sahaustapa. Tällöin saadaan puun eläminen minimiin, joka esim lattia lankussa on aika järkvää. Tai toki puu elää, mutta tässä vältetään se tangentin ja säteen suuntainen erilainen tai erisuuri puun eläminen, joka kierouttaa lankun ja halkaiseen mm. hirren.
Niin eli onko se tuppeen sahaus mitä?
Tuppeen sahaus meinaa sitä, että puusta hyödynnetään sen leveys kokonaisuudessaan... Onpas huonosti ilmaistu, mutta siitä on suurin piirtein kyse. Tuppeensahauksessa ei siis vältellä puun ydintä vaan sahataan tukista mahdollisimman leveitä lankkuja/aihioita. Puu elää aina, enemmän tai vähemmän. Eläminen kuuluu asiaan ja sen kanssa tullaan juttuun siten, että lankku asennetaan oikein päin lattiaan eli sydän puoli ylös. Näin lankkujen "reunat eivät nouse ylös" vaan vääntyvät alas (lue: et potki varpaitasi lankun reunaan tai saa tikkuja). Eli kuperuudesta ja koveruudesta on kyse. Kun on leveästä puutavarasta kyse, niin se tuppaa yleensä halkomaan, kuten esim. hirsissä. Se taas johtuu kuivumisesta jne.
Säteis-sahausta taikka neljännes-sahausta...
ihan kumpi vaan.
Hukka on aika suurta mutta tavaran laatu on aivan ÄLYTTÖMÄN hyvä. Ei vääntyile eikä kääntyile ja eläminen on minimaalista.
Uskomattoman edullista???
Eräs tuntemani yrittäjä tekee samaa 50€/m2. Lattioista tulee kyllä todella hienot.
Tämä yrittäjä toimii länsirannikolla Skaftung Sog Ab nimellä eli Skaftungin Saha. Huolellinen ja fiksu yrittäjä ja toimittaa ympäri Suomen ja ruotsia myöten. En ole mikään myyntimies, jotenka älkää ymmärtäkö väärin, mökkini on siinä lähellä ja sympatiat sielläpäin. Tuo "tuppeensahattu" tarkoittanee juuri kanttaamatonta , eli särmäämätöntä lautaa. Lapissa kait "losoja".
Soitin tuonne Skaftung Sog Ab:lle. Sanoivat että lankku on leveämmätätä päästä tuollaista 19-20cm leveää (leveimmät voivat olla jopa 25) ja kapenee latvaa kohti. Lankku on pontattua ja pitää tilata etukäteen. Sahaavat kuusesta ja männystä.
Kiitoksia teille lankkumiehille ja naisille. Selvisi tämäkin asia viimeinkin.
Loso = esim lankku tai lauta, jossa on on pinta mukana. Losolla ei tarkoiteta siis lankun tai laudan särmäämättömiä syrjiä, vaan sitä, että alapuoli on "sahaamatta"... Onpas taas huonosti selitetty! =D Eli kun tukista sahataan ensimmäimen lankku/lauta, niin sen toinen puoli on kokonaisuudessaan losoa. Yleensä loso menee hakettimeen tai polttopuuksi.
Ihan virallisesti tuppeensahatun puutavaran syrjiä ei ole sahattu/höylätty. Yleisesti ottaen termiä "tuppeensahattu" käytetään puutavarasta, joka on tarkoituksella leveämpää toisesta päästä. Eli nuo "markkinoimasi" lankut on tuppeensahattuja, jonka jälkeen reunat on särmätty ja pontattu. Vanhoissa rakennuksissa nähtävät eri levyiset lankut ovat YLEENSÄ tuppeensahattuja, mutta ne pitää silti varata toisiinsa eli niiden syrjiä on pakko käsitellä (enemmän tai vähemmän).
Ja mitä tulee sahaustavasta johtuvaan elämiseen, niin suurta roolia näyttelee puuaines itsessään. Puun tarvii olla huippulaatuista, että se ei vetele ja vääntele, onpa se sitten miten tahansa sahattua. Tähän vaikuttaa puun sisäiset jännitykset, oksat jne.
20 sentin maksimileveyttä en pidä minään tuppeensahatussa puutavarassa. Onhan se pirusti enemmän, kuin standardoiduissa lattialaudoissa, mutta todella vähän verrattuna vanhoihin lattilankkuihin. Nykyajan sahoilla ei terät kaiketi riitä suurten tukkien tuppeensahaukseen eli niitä saa lähinnä traktorikäyttöisten kenttäsirkelien sahaamina. Kai? En ole aivan 100% varma... Mutta 20 senttiä leveydessä ei ole paljoa, itse olen mitannut parhaimmillaan lattialankun leveydeksi 60 senttiä! Se alkaa olemaan jo leveätä ja komean näköistä!