Kuinka minun tulisi toimi tilanteissa, joissa koira tuntee olonsa selvästi epävarmaksi tai pelokkaaksi? Koira ärheltelee näissä tilanteissa toisille koirille, nyt myös aloittanut pienen hyökkäilyn, eli ei tykkää yhtään jos toinen koira liikkuu lähellämme. Käyttäytyy näin kun paikalla on paljon ihmisiä ja vilskettä. Ihmisistä ei välitä, he saavat minua lähestyä yms. mutta koirat ei.
Rodulla omistusagressiivisuus on yleistä, tätähän tämä varmasti on. Mutta kuinka tätä voisi vähentää? Tuttavilla on samaa rotua olevia koiria, yhdelläkään heistä ei tätä ongelmaa ole, heidän koiransa touhottavat eteenpäin, tevrehtivät vieraita jne. Omani kyyhöttää pelokkaana vierelläni, pitäen huolen ettei yksikään koira tule lähelleni.
Ärähdyksen jälkeen en ole varsinaisesti kieltänyt sitä, pieni "hsss" ja siirtänyt nenän pois. Ja aina ärähtämisen jälkeen painaa päänsä polvelleni, tekee tuota myös ilman koirien läsnäoloa. Selvästi pyrkii vaan lähemmäs minua, pitäisi silittää ja halata.
Olen todella tietämätön kuinka minun tulisi toimia. En tahtoisi mennä kieltämään, sillä koira selvästi näyttää epävarmalta ja pelokkaalta, yrittää minua puolustaa kun ei tiedä mitä tapahtuu. Olen pari kertaa ollut kun en huomaisikaan, en edes ottanut syliin, nyt tuntuu että tein väärin, en ollutkaan se tuki ja turva koiralleni :( Olen myös silitellyt ja ottanut syliin toisia koiria näissä tilanteissa.
Osaisiko kukaan antaa neuvoja? Koiran itseluottamuksestahan tässä taitaa olla kyse, eli sitä voisi parantaa.
Kuinka nämä tilanteet, joissa ärähtelee, mitä teen? :(
Rodulla omistusagressiivisuus on yleistä, tätähän tämä varmasti on. Mutta kuinka tätä voisi vähentää? Tuttavilla on samaa rotua olevia koiria, yhdelläkään heistä ei tätä ongelmaa ole, heidän koiransa touhottavat eteenpäin, tevrehtivät vieraita jne. Omani kyyhöttää pelokkaana vierelläni, pitäen huolen ettei yksikään koira tule lähelleni.
Ärähdyksen jälkeen en ole varsinaisesti kieltänyt sitä, pieni "hsss" ja siirtänyt nenän pois. Ja aina ärähtämisen jälkeen painaa päänsä polvelleni, tekee tuota myös ilman koirien läsnäoloa. Selvästi pyrkii vaan lähemmäs minua, pitäisi silittää ja halata.
Olen todella tietämätön kuinka minun tulisi toimia. En tahtoisi mennä kieltämään, sillä koira selvästi näyttää epävarmalta ja pelokkaalta, yrittää minua puolustaa kun ei tiedä mitä tapahtuu. Olen pari kertaa ollut kun en huomaisikaan, en edes ottanut syliin, nyt tuntuu että tein väärin, en ollutkaan se tuki ja turva koiralleni :( Olen myös silitellyt ja ottanut syliin toisia koiria näissä tilanteissa.
Osaisiko kukaan antaa neuvoja? Koiran itseluottamuksestahan tässä taitaa olla kyse, eli sitä voisi parantaa.
Kuinka nämä tilanteet, joissa ärähtelee, mitä teen? :(
Vastaukset 14
Vanhimmat
koiralle ohi- käsky, eli silloin kun tulee koira vastaan mennään nätisti ohi "ohi" sanalla. Elikä kun näät että vastaan tulee koira, yrität saada koirasi kiinnittämään huomion sinuun. Apuna on hyvä käyttää esim. nameja, lelua tai mistä koira nyt tykkääkään. Ja kehut on tärkeitä. Tai sitten ku näät että koira tulee vastaan, väisty vaikka tien sivuun reilusti, ettei koiran tarvitse kohdata ahdistavaa tilannetta.
Mun koiralla tämä ohi- juttu on toiminut hyvin, joskus jopa itse ottaa katsekontaktin heti muhun kun se näkee vastaan tulevan koiran, että "näätkös äitee kuin hyvin tässä nyt mennään" =)
Olisi kiva jos olisit kertonut koiran rodun, iän ja sukupuolen...?
Minulle pisti silmään tuo että koira tulee ja pistää päänsä polvelle ja sitten pitäisi silittää.
Ihan selvää domininointia!
Koira kun ei ole ihmislapsi joka ehkä pyrkii syliin halutessaan haleja. Koira on koira ja tuo on koiralta yksi keino näyttää että "minäpä olen sinua parempi, silitä minua"
Kannattaisi ehkä hieman miettiä sitä vaihtoehtoa että koira tuntee olevansa sinusta vastuussa ja käyttäytyy sen vuoksi niin kuin käyttäytyy. Eli ei mitään että se on arka ja pelokas.
Rupesin ihan kunnolla tutkailemaan tätä tilannetta, kysyin neuvoa myös toisaalta, siellä tämä johtajuusongelma tuli myös esille.
Ihan selvä juttuhan tämä on. Kyseessä siis cockerspanieli narttu, ikää 2v.
Koirani on ollut aina todella pehmeä ja ns. helppo, en siis ole kiinnittänyt huomiota sen kummemmin, olen vain ajatellut sen olevan ihan normaalia. Ja koska on pehmeä ja hieman pidättyväinen, olen päätellyt että sitä vaan pelottaa ja kaipaa minun turvaani o__0
Olen melkeinpä aina toiminut, kun koira vähän vinkunut.. päässyt sohvalle, saanut ruokaa ja lenkitetty. Heiluttelee myös usein lelujaan lähelläni, alan automaattisesti lässyttää ja leikkiä.
Vetää hihnassa, ei ota minkäänlaista kontaktia yrityksistäni huolimatta.. ja tapani koettaa saada veto loppumaan, on ollut todella epäjohdonmukaista, eikä lainkaan sovi minun hermoilleni..
Hävettää! :D
Tämä toisille muriseminen ei siis todellakaan johdu omistusagressiivusuudesta, vaan koira yksinkertaisesti tuntee olevansa minusta vastuussa! En ole sille selvä johtaja, joten sillä on jatkuvasti huoli minusta.
Aloitamme perushuomioimattomuuden ja kytkemme tuon hihnassa vetämisen pois, siihen sain erittäin hyvät ja napakat ohjeet:)
Hmm, täytyy myöntää että vaikka olen vuosikausia pyörinyt koirien kanssa ja koulutuksissa en ole ikinä kuullut sanaa omistusagressiivisuus.
Olisin itse "----" nimimerkin kannalla että kyse olisi enemmän siitä että koira käyttäytyy kuten käyttäytyy siksi että että se ei luota sinuun. Kuten jo itsekin arvelit.
Tuo rapsutusten kerjääminen tuolla lailla käyttäytyvällä koiralla on huolestuttavaa sillä se ei ainkaan helpota tuota käytöstä.
Kuullostaa julmalta mutta sinä et saisi vastata koiran huomionhaku yrityksiin. Sinä voit kutsua koiran luokse mutta sitä ei saisi rapsutella kun se tulee varta vasten niitä kerjäämään. Se on ihan selkeää dominointia.
Ei ehkä kaikilla koirilla mutta kun teillä on jo ongelmia niin tulkitsen kyllä sen niin.
Ohituksiin sitten ohitusharjoittelua eli yrittäisit päästä kontaktin kanssa niistä koirista ohi. Kontaktin opetuksesta löytyy paljon tietoa netistä joten vain hakusanalla etsimään.
Hyvä homma että tiedostat nyt ongelman.
Pieni varoituksen sana tosin että jos koira on pehmeä niin muista käyttää sellaista metodia siinä hihna opettelussa joka ei heikennä teidän luottamusta.
Todistin kerran kauheata tapausta jossa nuori tyttö oli palstalta lukenut että koira koulutetaan olemaan vetämättä laittamalla ketjupanta kaulaan jne Toimii varmasti kovan koiran kanssa mutta hänen koira oli niin pehmeä että tuo koulutustapa tuhosi heidän suhteensa ihan lopullisesti. Koiralle olisi riittänyt pelkkä kielto.
Ja toisaalta, itselläni on erittäin kova ja dominoiva koira ja sen kanssa tuloksia tuli ihan kontaktiharjoittelulla ja juuri tuolla perushuomiomattomuudella joka aloitettiin ihan totaalisella jääkaudella kahden viikon ajan jolla koira tiputettiin omalle paikalleen.
Kyse ei todellakaan ole omistusagressiivisuudesta :D En tiedä mistä ja kuinka olen saanut paljon kuulla että cockereilla esiintyy muka omistusagressiivisuutta paljon, kun eihän se sitä ole, vaan juuri luottamuksen puutetta ainakin meidän tapauksessamme.
Olen lällinyt koiraani ihan hirveästi, pitänyt sitä pehmeänä ja tottelevaisena koirana, jota se myös on, joten en osannut heti ajatella tuon toisille murisemisen olevan vakavampaa, vaan päättelin sen omistusagressiivisuudeksi, joka on muka ihan normaalia o__0
Sain ohjeita juuri ketjupannan käyttöön, mutta se kuulostaa turhan kovalta keinolta koiralleni, joka nimenomaan on todella pehmeä. En siis todellakaan aio ketjupantaa hommata :D
Ja uskon, että perushuomioimattomuudella pääsen jo todella pitkälle! Koira vihdoin tajuaa missä paikka on, ei tarvitse kantaa enää turhaa huolta minusta :)
Kiitos kovasti neuvoista :)
Meillä on ihan sama juttu....Olen lellinyt koiraani aivan liikaa!Olen tajunut sen nyt vasta kun koirani täytti kaksi vuotta..siis kaksi vuotta olen ollut täysin ulapalla.Elämäni ensimmäinen koira ja lellitty pilalle.Keväällä ajattelin mennä TOKOON ja aloittaa kaiken alusta.Kyseessä on kuitenkin vielä nuori koira.koirani on seropi(suomen pystykorvaa,novascotian noutajaa)Monelta tuli todella hyviä vinkkejä ohitustilanteita lenkillä.En ole vielä saanut kontaktia pidettyä koiraan koko ohitus ajan.Kun tulemme lähemmäs lähestyvää koiraa niin huomio minuun loppuu täysin....Ehkä tokossa pääsen jyvälle..
Hyvä homma että et ihan sokeasti lähde toteuttamaan saamiasi vinkkejä.
Keinoja kun on muitakin.
Itse olen huomannut että moni pääsee pitkälle ensin totaalisella parin viikon huomiomattomuudella ja sen jälkeen perushuomiomattomuudella joka tietenkään ei suinkaan tarkoita sitä että koiran kanssa eletään tylsää elämää kuten jotkut luulevat.
Siihen sitten kunnnon kontaktiopetusta niin hyvää tulee. Kontaktiopetukseen suosittelen sellaista kirjaa kuin Kontaktikoulutus, Eva jotain...löydät varmasti googlesta. Hyvä opas!
Ehkä tuo omistusagressiivisuus on jonkun ongelmista kärsivän keksimä sana. En ole ikinä ainakaan kuullut edes sitä.
Kuullostaa paremmalta sanoa että koirani on niin voimakas että se puolustaa minua kuin että katsoisi peiliin ja myöntäisi että taas kerran se vika on ollut pelkästään siellä hihnan päässä.
No, mutta nyt kun tiedostat itse mistä on kyse niin toivon että saat asian korjattua. Meillä se onnistui ja koiralla oli ikää 2,5 vuotta. PIkkusen jyvällä olin ollut aina eli se ei päässyt niin pahaksi kuin se olisi voinut mutta silti en älynnyt muutamaan juttua, eli tuota ylenpalttista rapsuttelua ja sen sellaista
Ihan tuohon kun ulkoilette nyt, kun yrität laittaa johtajuuden kuntoon, sillä aikaa...
Koirahan selvästi katsoo, että sinusta ei ole puolustamaan teitä, joten se ottaa puolustajan paikan, se yrittää pitää sinusta huolta. se hyökkäilee toisia koiria kohti ja on varmasti sinun ja toisen koiran välissä.
Ota ihan näissäkin tilantessa vain oma johtajuutesi takaisin. yksinkertaisesti teet sen niin, että siirrät koirasi selkäsi taakse, niin että sinä oletkin aina se joka on ensin kohti "uhkaa".
Voisinko veikata, että koirasi ja sinun luokse on joskus rynnännyt arvaamatta toinen koira? On tullut ehkä pieni tappelu? tai koirasi on muuten säikähtänyt tilannetta? Silloin se on ehkä nähnyt, että sinusta ei ole puolustamaan teitä ja sen on otettava ohjat käsiinsä; toiste ei kukaan yllätä teitä. Sinun tarvitsee tehdä selväksi koirallesi, että se olet kuitenkin sinä joka ensin otat sen tunkeilijan vastaan. ja jos ikinä toinen koira ryntää teitä kohden, niin sinä olet myös se joka torjuu hyökkäyksen; eli kiroilua ja muuta voiman käyttöä, että tunkeilija ei tule lähelle ja oma koirasi on silloin selkäsi takana turvassa. (Eli missä vaan kun toinen koira ryntää luo, siirrät fyysisesti hihnakädellä koirasi selkäsi taakse, älä ota syliin, sillä se on vaarallista teille molemmille.)
Tiesithän muuten, että kaikki ei usko jotajuus teorioihin? Kannattaa etsiä monipuolisesti teorioita. johtajuus teoriaa kritisoidaan sillä, että se antaa liian monesti helpon selityksen ongelmille, kun koiraa ei ole viitsitty kouluttaa. Eli hihnassa vetämisen syyt eivät ole läheskään aina johtajuudessa, vaan siinä, että koiraa ei ole koskaan opetettu kulkemaan ihmisen tahtia (koirahan liikkuu luonnostaan ravilla, siis nopeampaa kuin ihminen). se, että johtajuus on kunnossa ei automaattisesti tarkoita sitä, että koira osaa tehdä asiat oikein ilman, että sille niitä opetetaan...
Jokatapauksessa tuohon varsinaiseen ongelmaannekin liittyen johtajuudessa kannattaa kuitenkin muistaa aina, että koira tai mikään laumaeläin ei aktiivisesti alista muita johtajuuteensa, vaan johtajuus syntyy toisten alistuvuudesta. Eli laumassa ei kiivitä ylöspäin, vaan toiset näyttää heikkoutensa, joka laittaa pakonsanelemana vahvemman ottamaan asiat hanskaansa. (eli kuten jostain syytä teillä, koira kuvittelee, että sinä et handlaa muiden koirien lähestymistä.) Eli minä suosittelisin suhtautumaan varauksella noihin teorioihin, että koira alistaa laittamalla tassunsa polvellesi tai muuta vastaavaa; koira (tai muutkaan laumaeläimet) ei alista. (Esiintyvää agressiivisuutta ihmettelee ehkä joku; se on keino saada lauma tekemään niinkuin se vahvin yksilö katsoo lauman parhaaksi tehtävän, eli jostain syystä ei ole hyvä, että laitat sen kätesi nyt juuri siihen, sen mielestä jonka tehtävä mielestään on huolehtia asioiden sujumisesta, se käsi vaarantaa tämän tehtävän sujumisen..)
Mutta teorioita on miljoonia, etsi niistä omaan makuusi käypänen, älä sokeasti lähde uskomaan vain yhtä. Putkinäköisyydellä tulee juuri näitä ongelmia, että liian pehmeää koiraakin koulutetaan kovan koiran ottein ("Miten se nyt hätäpissejä alko, kun kirjassa sanottiin, että kaikki saksanpaimenet on nyrkillä koulutettavia...")
Lisää hyviä neuvoja :)
Olen ihan tosissani alkanut tutkiskella tuota koiran käytöstä, lueskellut eri keskustelupalstoja, sekä lainannut kirjoja. Ihan mielenkiinnostani, aina mukava huomata että jollain pikkujutullakin voi olla suurempi vaikutus koiran käytöksessä.
Ja paljon on vielä "tajuamatta" :D Eli en ala sokeasti uskoa vain yhtä teoriaa, meillä nuo johtajuushommat on vaan sitä, että en ole ollut koiralleni hyvä johtaja, joka siis ilmenee toisille koirille murisemisena. Muistan kertoja, jolloin ollaan oltu tilanteessa jossa vieras koira on tullut meitä tervehtimään ihan yllättäen, omani on säikähtänyt kovasti. Tappelua ei luojan kiitos ole tullut.
Ja niin kummalta kuin se kuulostaakin, en ole tajunnut tätä, että minun tulisi mennä omani ja toisen koiran väliin puolustamaan koiraani! Kiitos sinulle erittäin selkeistä lauseista:D
On myös pari kertaa käynyt niin, että lenkillä meitä kohti on rynnännyt vieras koira. Olen vain napannut hädissäni omani syliin, tiuskinut jotain tälle vieraalle ja kävellyt pois. Tarkoitatko tässä tapauksessa tällä vaarallisuudella sitä, että vieras koira saattaa hypätä vasten? Minulle tuli vain mieleeni, kun myöhemmin mietin, että aika hämmentävää omalle koiralle, kun yhtäkkiä kiskaistaan syliin :D
Tuo vetäminen ei meidän tapauksessa taida lainkaan liittyä johtajuuteen. Koiraa ei ole opetettu hihnaan sen kummemmin, lähdetty vain ronskisti liikkeelle. Ja koira on rodultaan erittäin vilkas, kaikki pitäis nuuskia ja tutkia.. siinä samalla myös katsella lintujen perään, eli unohtuuhan tuossa se että sitä ollaan hihnan päässä, ja se on ihan yksi hailee miten sitä kiskotaan ja nyitään kun ei sitä ole opetettu millään tavalla.
Vika on nimenomaan täällä hihnan toisessa päässä!! :D
Aikomukseni ei ole mennä pilaamaan pehmeäluonteista koiraani. Koirassa ei niinkään ole muutettavaa, vaan minussa itsessäni. Käyttäydy johdonmukaisemmin, ole selkeä ja luotettava johtaja, äläkä missään tapauksessa odota, että koirasi huolehtisi sinusta ;D Liian suuri vastuu..
Jos otat koirasi syliin, kun toinen tulee, niin vaarana on todellakin, että se toinen hyppää sinua vasten.
Lisäksi laitat koirasi noloon asemaan, sillä syliin otettaessa koirasi paljastaa vatsansa vastaantulevalle, eli se alistuu tahtomattaan.
Uskon myös vahvasti, että ongelmanne alkujuuret eivät ole pääsääntöisesti johtajuudessa, vaikkakin pieniä asioiden hoitamis velvollisuuksia on lipsunut koiralle. Tavallisella perhekoiralle ei ole mitään syytä alkaa pomiottamaan perhettään, vaan se on erityisen tyytyväinen asemaansa. Eri asia on sitten ongelmaiset tilanteet, mm. alkoholismin tuoma kyvyttömyys huolehtia koirastaan, jolloin koiran velvollisuus on suunnilleen etsiä ruokakin perheelleen... silloin johtajuutta voisi jo miettiä perinmäisenä ongelmana...
http://www.nekaros.com/tassutaiturit/