Luojani
minussa tapahtuu jotain,
jotain käsittämätöntä.
Tuntuu kuin murenisin
rankaisetko minua jostain ?
Olet varustanut minut käsillä kirjoittavilla
mutta olen kadottanut taidon kirjoittaa,
tai sitten olet kuolettanut sisimpäni.
Mihin minun vielä pitää varautua ?
Rakkauden aakkoset tänään
ovat yhtä vieraita minulle
kuin kyriliset merkit.
Pisteinkö minun pitää opetella kirjoittamaan
ja lukemaan ?
Anna minun ymmärtää
koko suuren luomisesi työ ja merkitys !
Ja nämä merien myrskyt
joille minut olet eksyttänyt.
minussa tapahtuu jotain,
jotain käsittämätöntä.
Tuntuu kuin murenisin
rankaisetko minua jostain ?
Olet varustanut minut käsillä kirjoittavilla
mutta olen kadottanut taidon kirjoittaa,
tai sitten olet kuolettanut sisimpäni.
Mihin minun vielä pitää varautua ?
Rakkauden aakkoset tänään
ovat yhtä vieraita minulle
kuin kyriliset merkit.
Pisteinkö minun pitää opetella kirjoittamaan
ja lukemaan ?
Anna minun ymmärtää
koko suuren luomisesi työ ja merkitys !
Ja nämä merien myrskyt
joille minut olet eksyttänyt.
Vastaukset 14
Vanhimmat
suuri sydän
ja lämpimät
ymmärryksen sanat
empä tiedä sydämen suuruudesta, ja tuntuu joskus
kuin ymmärryskin olisi kateissa kaikkeen, Luojan
työhönkin jopa.
Kiitoksia vierailusta.
tämän runon perusteella et ole kadottanut kirjoitustaitoasi, runosi oli ehdottomasti taitavasti ja puhuttelevasti kirjoitettu!
tänä aamuna tuntuu, että olen kadottanut niin
kirjoitustaidon kuin puheenkin. Elämä pitäisi
olla elämistä varten, mutta joskus tuntuu siltä,
että miksi minä täällä olen. Synkeä aamu.
Kiitos sanoistasi ja pakkasen puremaa aamua.
Odottaa vaan tilaisuutta murtaa väylä,jolloin saat taas virtaamaan runosuonesi niin ihanan.
Odota.
Älä ole malttamaton.
Kaikella aikansa.
Jokaisella paikkansa.
Sinulla runouden sivuilla.
Ihanaa iltaa sinne, tähtikirkaalle hangelle.
Hymy ystävälle.
Sinä olet Margitta niin sydämellinen ja ihana
ystävä. Malttamattomuus on kyllä yksi monista
paheistani, myönnetään. Mutta, joskus näitä
hetkiä vaan elämässä tulee ...
Kiitos, parempaa päivää sinulle.
Joskus tuntuu siltä kuin ei olisi
mitään mistä jatkaa.. se luo noita
kysymyksiä ja mielialaa... jokseenkin
tuttua :/ ei kuitenkaan niin toivottua!
Kestetään...hyvää illatsua; Rellu !
Niin tuntuu niin. Tämä runo ei syntynyt kovinkaan
synkissä tunnelmissa, vaan innoittajana oli taas
eräs biisi/sen sanat. Mutta rehellisyyden
nimissä, tämän aamun tunnelmaan sopii itselleni
paremmin kuin hyvin, näin se menee.
Ei ole toivottua ei, vaan milläpä näitä elämän
kiemuroita pieni ihminen aina pystyisi
ymmärtämään, Korkeimman tielle asettamia esteitä.
En ole uskovainen, mutta tämäntyyppiset runot
vain jotenkin kiehtovat, tykkään lukea niitä
ja kirjoittaa aiheesta vaihtelevalla
menestyksellä.
Koitetaan vaan kestää kaikki.
Kiitos Muru, julmetun kylmää -28 näyttää mittari.
Runosi oli puhutteleva olematta liian dundeellinen :)
asia on niin, etten tykkää siirappirunoista, tun-
teellisista, elämää koskettavista sitäkin
enemmän. On joskus hyvä poiketa totutusta
kaavasta ihan vain vaihtelunkin vuoksi.
Omissani pyrin aina tapahtumiin/tunteisiin mutten
paksuun siirappiin, se ei vaan ole mun juttu -
joillekkin se sopii.
Kiitosta huomiosta.
paljastua kuka on takana arvostellen "siirappirunoja"?
Mikä on sitten siirappiruno? kerrotko?
siis allekirjoittanut ei todellakaan lähde
arvostelemaan siirappirunoja. Kyllä sen huomaa
runon alkumetreiltä jo, mitä jatkossa seuraa.
Ja toisekseen, minulla on myös antipatioita
rekkaamattomia kirjottajia kohtaan. En silti
tarkoita nyt sinua, vaan runojen kirjoittajia.
Mielestäni se, että kirjoittaa rekatulla
kertoo ihmisestä sen, että uskaltaa olla oma
itsensä.
Ja jos nyt olet, kuten " niccisi " kertoo, mies
ja aikuinen, niin ei kyllä tarvitse silloin
selittää, mikä on siirappinen runo.
Näin.
Mutta kiitos, että vaivauduit - vaikka et
kommentoinutkaan runoani, vaan takerruit
epäolennaiseen asiaan, moi.
Elämä on.
Kaikki suuret luulot ,
ne matkalla riisutaan.
Sitä syvintä ydintä ,
rakkainta esiin kaivetaan.
Tuli ei säästä mitää ,
senkin se polttaa ,
mit sydän salaa.
Nöyryyttä .sen edessä ,
anoo ,ymmärrystä .
Eikä sittenkää kaikesta
saa selvää.
Salaisuus verhoaa,
siihen on tyytyminen.
Rellutar. pohdiskelua ,
sitä tiemme eteemme tuo.Liisa
pohdiskelua ja Luojan tekemiä ihmeitä, pienen
ihmisen sisikuntaa heilutellen, ravistellen.
Ja kuten sanoit, sittenkään ei kaikesta saa
selvää. Ja rakkaus on aina yhtä ihmeellistä, kuin
Luojan tekemät työt.
Kiitos Liisa kun piipahdit ja lempeää iltaa.