Olen nyt ollut syyskuun alusta lähtien sairaslomalla työuupumuksen ja vaikean masennuksen takia. Olemme tulleet työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan kanssa siihen tulokseen, että en todennäköisesti voi enää palata entiseen työhöni. Suhteet työnantajaan ovat umpisolmussa eikä minulla kestä pää niin ahdistavaa ilmapiiriä. En kyllä ole vielä siinä kunnossa että voisin mennä mihinkään muuhunkaan työpaikkaan. Kumpikin haluaa eroon toisesta, mutta kun työsuhde on määräaikainen niin kumpikaan ei voi yksipuolisesti tösuhdetta irtisanoa. Yhteistuumin voimme sen purkaa, mutta se tarkoittaa käytännössä 3 kk:n karenssia työvoimatoimistosta. Työnantaja selvitti, että jos lääkäri kirjoittaa minun olevan kyvytön nykyiseen työhöni niin työsuhde voidaan purkaa ilman karenssia. Erton sivulla työsuhdeoppaassa kuitenkin sanotaan, että vastaavassa tilanteessa pitää pysyä työsuhteessa ja sairaslomalla niin kauan kunnes uusi työpaikka löytyy. Eli kyvyttömyys nykyiseen työhön ei kelpaa työvoimatoimistolle irtisanomisen perusteeksi vaan siitä tulee karenssi.
Onko muilla kokemuksia vastaavista tilanteista? Roikunko vaan työpaikassa kiinni ja olen sairaslomalla kunnes saan uuden työpaikan tai nykyinen työsuhde loppuu?
Onko muilla kokemuksia vastaavista tilanteista? Roikunko vaan työpaikassa kiinni ja olen sairaslomalla kunnes saan uuden työpaikan tai nykyinen työsuhde loppuu?
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja kun määräaikainen työsopimus loppuu niin se loppuu. Jos olet silloin työkykyinen menet tietysti työhön ja jos et olet sairauslomalla. Jos sinulla ei ole työpaikkaa niin ilmottaudut työttömäksi työnhakijaksi ja saat sen normaalin seitsemän päivän karenssin.
Miksi sitä karenssia pelkäät?
Niin, olet tietysti sairaslomalla niin kauan kun olet sairas. Ei kannata lähteä purkamaan työsopimusta tuossa tilanteessa.
Jos puratte työsopimuksen ja olet edelleen sairauslomalla, voit saada Kelalta sairauspäivärahaa, joka on kuitenkin melko pieni verrattuna palkkaan - tai riippuu tietysti tilanteesta.
Jos puratte työsuhteen ja tunnet itsesi työkykyiseksi, niin sitten tietysti olisi hyvä olla se uusi työpaikka valmiina olemassa. Kolme kuukautta on pitkä aika olla ilman rahaa.
Nyt kun olet sairauslomalla, jos työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, Kela maksaa sinun sairauspäivärahasi suoraan työnantajalle.
Jos välit työnantajaan ovat täysin tulehtuneet, ehdotan, että et pidä mitään yhteyttä sinne päin, vaan olet ihan kaikessa rauhassa sairaana kotona, etkä mieti koko työpaikkaa. Määräaikaisuus loppuu sitten kyllä aikanaan..
Eipä kai tuo nyt niin ihmeellinen asia ole miksi ei halua karenssia. 3kk ilman mitään tuloja on pitkä aika etenkin talous on jo nyt tiukalla.
Työnantajahan ei enää maksa palkkaa vaan saan kelalta sairauspäivärahaa, joka sekin on onneksi yhtä suuri kuin peruspalkkani olisi (kiitos runsaiden ylityötuntien).
Lähinnä hain vastausta siihen, tulisiko siitä auttamatta se kolmen kuukauden karenssi jos puramme työsopimuksen? Tulee kai. Eli fiksuinta on roikkua työsuhteessa vaikka se iso stressin aiheuttaja onkin. Onneksi työterveydessä aletaan vihdoin ymmärtää asian vakavuus, joten sieltä ei enää kait patisteta takaisin tuohon työpaikkaan. Jospa sieltä setä kirjottaisi sairaslomaa joulukuuhun asti niin ei tarvitsisi ottaa stressiä jatkuvasta sairasloman loppumisenuhasta.
Mitä väliä on sillä että saa karenssia työttömyyskorvauksen maksamisesta, jos kuitenkin saa sairaspäivärahaa? Eikös ne ole kaksi ihan eri asiaa, vaikka Kela ne sulle maksaa?
Iänkaiken on tehty niin, että jahka iskee joku ikävä kurssi taikka työpaikka työttömälle kohalle, niin sairsloma rapsahtaa myös samoin tein. Ja mieluusti ainakin sen 3 kuukautta kestävä saikku.Jos se pitää hakea pätkissä, niin kait se sen vaivan maksaa.
Tarkoitan sitä, että vaikka itse lopetat kestämättömässä työpaikassasi (mitä en todellakaan voi kuitenkaan suositella tehtäväksi), niin karenssinhan määrää työvoimatoimsto työttömyyskorvauksesta.
Sitten taas lääkäri kirjoittaa omalla asiantuntemuksellaan sulle sairaslomaa, ja sitä ei karenssi koske. Rahallisesti siis ihan sama.
Sitten taas pitkässä juoksussa ei missän nimessä pidä luopua mistään työpaikasta ja siitä suojasta, mitä sen kautta voi saada, vaikka ite työ olisikin ihan syvältä. Sitä varten sulla on työterveyshoito,lääkärit, lähetteet ja määrärahat. Työttömänä vähemmän.
Oma suositukseni: hae sairaslomaa aina ja niin usein kuin sitä pyydetään. Harvoin kirjoittavat laakista helmikuusta suoraan joulukuulle sairaslomaa, eikä se voi mitenkään järkevää ollakaan. Ota asia kerrallaan. Asioilla on tosiaankin taipumus selkiintyä ajan kanssa, niin myös sinun kohdallassi.
Jos määräaikaisuutesi kestää joulukuuhun asti ja saat sairauslomaa siihen asti, niin tuskin mitään karenssia tulisi purkutilanteessakaan. Sinunhan ei tarvitse ilmoittautua työkkärissä ennen kuin sairauslomasi loppuu, sillä sairaus on pätevä syy olla poissa työmarkkinoilta.
Toinen juttu on sitten se, että jos sairauslomasi lopetetaan samaan aikaan tai pian työsuhteen purun jälkeen, niin sitten luultavasti karenssi tulisi. Mutta kaikkihan olisi työvoimatoimikunnan harkittavissa. Se vain yleensä kallistuu karenssin puolelle aina kun mahdollista ja vaikka ei olisikaan...
Kyllähän tuo olikin tiedossa että se karenssi tulee ainoastaan työttömyyskorvauksesta ja se kuluu samaan aikaan sairasloman kanssa. Vaan entäpä jos lääkäri päättääkin kuukauden kuluttua että nyt olet työkykyinen. Sitten ihmetellään kun karenssia onkin vielä kaksi kuukautta jäljellä ja sairauspäivärahaa ei tule.
Ja kyse ei todellakaan ole siitä että en vaan haluaisi olla nykyisessä työpaikassani. On kyse ihan oikeasta ja vakavasta masennuksesta. Jopa työterveyshoitajani sanoi, ettei usko minun koskaan voivan palata nykyiseen työhöni ja jopa suositteli työsuhteen purkamista jos vaan mahdollista. Ei kuulemma ole kenellekkään ennen sanonut moista.
Sinänsä varsinainen hoitosuhdehan tuossa ei katkeaisi koska sen hoitaa mielenterveyskeskus ja siellä käyntihän on ilmaista. Sen puoleen en siis menettäisi paljoakaan. Oma vakuutukseni taas kattaa kaikki muut sairaudet ilman omavastuuta.
Näyttää siis siltä että en suostu purkamaan työsopimusta. En voi ottaa riskiä, että sen aiheuttaman stressin takia ajaudun uudelleen masennuksen ja ahdistuksen syövereihin. Tässä tapauksessa työsuhde takaa kuitenkin jatkuvat tulot vaikka en työssä käykään.