Hei.
Olen 23v tyttönen. Ensimmäistä kertaa elämässäni raskaana. Poikaystäväni, jonka kanssa takana vaikea 3v suhde, oli aluksi täysillä mukana, mutta nyt syyttää että olen tahallani tekeytynyt raskaaksi, mikä ei pidä paikkaansa. Söin pillereitä ja tää tuli mullekkin tosi yllätyksenä. Päätin pitää lapsen, mutta mielessä kummittelee kaikki se mitä mieheni ehti sanoa "olisi kaikille parasta jos saisin keskenmenon ja sen lapsen ei tarvitsisi syntyä tähän maailmaan", "mä kyllä maksan sen abortin" ja muuta. Tiedän että päätös on vaikea, vanhempani eivät hyväksy ex-miestäni, joka ei vanhempiensa kanssa halua edes nähdä lasta koskaan, onko väärin jos haluan jotain omaa, enkä suostu siihen että joku pakottaa minut päättämään niin kun hän itse haluaa?
Kommentteja, yh:t, odottavat ja muut yksin jätetyt...
L
Olen 23v tyttönen. Ensimmäistä kertaa elämässäni raskaana. Poikaystäväni, jonka kanssa takana vaikea 3v suhde, oli aluksi täysillä mukana, mutta nyt syyttää että olen tahallani tekeytynyt raskaaksi, mikä ei pidä paikkaansa. Söin pillereitä ja tää tuli mullekkin tosi yllätyksenä. Päätin pitää lapsen, mutta mielessä kummittelee kaikki se mitä mieheni ehti sanoa "olisi kaikille parasta jos saisin keskenmenon ja sen lapsen ei tarvitsisi syntyä tähän maailmaan", "mä kyllä maksan sen abortin" ja muuta. Tiedän että päätös on vaikea, vanhempani eivät hyväksy ex-miestäni, joka ei vanhempiensa kanssa halua edes nähdä lasta koskaan, onko väärin jos haluan jotain omaa, enkä suostu siihen että joku pakottaa minut päättämään niin kun hän itse haluaa?
Kommentteja, yh:t, odottavat ja muut yksin jätetyt...
L
Vastaukset 2
Vanhimmat
anna muiden päättää sinun elämästä jos haluut pitää lapsen pidä se ehdottomasti.Ja kaiken lisäksi siitä abortista jää ainakin minulle todella huonot muistot kun olin ihan nuori ja samoin oli likka jonka kanssa olin tuli hän raskaaksi ja ei ollut silloin muuta vaihtoehtoa oli pakko tehdä hänen abortti niin se asia palaa vieläkin minun mieleen että nyt olisi minullakin aikuinen lapsi,mutta silloin kun tää tapahtui olimme itsekkin lapsia eli voi olla että oli parempi että se meni noin :=(
Jos jaksat lapsen kanssa kahdestaan niin ihmeessä pidä se pieni ihme joka sisälläsi kasvaa.
en tiedä tilannettasi mutta monet asiat muuttuvat kun vauva on "ulkoilmoilla".
Mielipiteet saattaa muuttua ja kukaties lapsi saa kuin saakin rakastavan isän. Koita jaksaa ja muista että jokainen lapsi on pieni ihme!