Tarkoitus ei ole olla provoisoiva, mutta kun en ymmärrä mikä tässä hengittävyydessä on se hyvä asia niin päätin kysyä. Hyödyistä en tiedä, mutta haittana ainakin se että kosteus kulkee sisältä ulos ja näin kuivattaa sisäilmaa. Sisäilma kun tuppaa kuivumaan muutenkin talvella. Toinen haitta on tietenkin se että rakenteisiin tulee kosteutta ja voihan talvella kastepiste jopa jäätyä. Ilmanvaihtoon hengittävyys ei vaikuta ja se nykyään hoidetaan koneellisesti.
Hengittävyyden hyödyt ja haitat
Panu kailan lukenut
244896
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
...hyödyt realisoituu kesäkaudella. Yli 60 % suhteellinen ilmankosteus on harvinaisempaa hengittävärakenteisessa talossa. DI Erkki Kokon laskelmien mukaan hengittävärakenteisessa talossa ihmisten kokema "laatuaika" on kesäkaudella 8-12 viikkoa pidempi kuin eihengittävärakenteisessa. Talvikaudella tuo hyöty kääntyykin sitten haitaksi, kun hengittävärakenteisessa talossa sisäilman kosteus painuu alemmaksi kuin eihengittävärakenteisessa.
Oikein suunniteltu ja rakennettu hengittävä rakenne ei ole kosteusteknisesti sen riskaabelimpi kuin eihengittävä rakennekaan.
Veikkaan, että tästä "suo siellä vetelä täällä" -aiheesta saadaan aikaiseksi vilkas keskustelu - keskustelun laadusta sitävastoin ei ole takeita ;-D
Mutta jos asunto on hyvin tuuletettu niin eikö käy niin että sisäilma on vain lämmitettyä ulkoilmaa. Lämmitettäessä ei kosteutta tulee lisää mistään ja ulko ja sisätilojen välillä vallitsee kosteustasapaino eikä vesihöyry kulje hengittävienkään materiaalien lävitse.
Katsoin että tällähetkellä kotipaikkakunnallani ilmatieteenlaitoksen mukaan kosteus 90% ja lämpö -20. Tämähän on myös seinän tai seinän eristeen ulkopinnassa vallitseva tila ainakin likimäärin, jos ei seinä hengitä. Jos on hengittävä materiaali niin sisältä tulee kosteutta. ja sitä ei paljoa tarvitse tulla että ylitetään 100%suhteellinen kosteus, koska ulkoilman kosteus on jo 90%. Kun Lämpötila jossa 100%kosteus saavutetaan riippuu tulevan kosteuden määrästä. Kun tämä 100%kosteus ylitetään tulee rakenteisiin vettä ja tuskin kenenkään mielestä hyvä asia. Ehkä se vesi sieltä sitten keväällä vähitellen lähtee, mutta aina on riski homeelle isompi.
Kesällähän sisäilma saadaan helposti ulkoilman kaltaiseksi tehokkaalla tuuletuksella. Niin ei hengittämättömyys haittaa
Itse asun vanhassa hirsitalossa ja aion laittaa höyrynsulun sisäpuolelle lisätessäni Ulkopuolelle lisäeristys.
...hengittävärakenteisen hyödyt onkin juuri siinä, että ilman suhteellinen kosteus saadaan hetkellisesti alenemaan alle ulkoilman tason.
Erityisesti loppukesällä ja iltaisin nousee ulkoilman suhteellinen kosteus reilusti yli 60 % ja vaikka kuinka tuuletat, ei sisäilmassa päästä 60 % tai sen alle, koska sitä ilmaa ei "kestä" yhtään lämmittää. Päivällä kosteuden oltua hieman alempana hengittävät materiaalit luovuttavat osan kosteudestaan pois ja ovat illalla valmiina leikkaamaan nuo huippuarvot pois "ihmisiä kiusaamasta".
Asiasta kiinnostuneille pari linkkiä:
http://www.woodfocus.fi/data.php/200508/012564200508221208_hengittavapuuk_sisus.pdf
http://www.talotori.net/ouudiskosteus.php
...rakentella, missä höyrysulun sisäpuolella on ohut kerros puukuitueristettä tms. kosteutta absorboivaa materiaalia. Seinärakenteesta ei kuitenkaan kerkiä kuin parin sentin pintakerros osallistua vuorokauden sykleissä tapahtuviin muutoksiin.
Muutenkin nuo höyrysuluttoman rakenteen "suunnattomat edut" on luotu yleistämällä sopivasti valittu simulointitulos periaatteella sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.
Samaa periaatetta on toki sovellettu ennenkin, esim. kevyiden/raskaiden rakenteiden energiankulutusväännöissä yms.
Pidän jokatapauksessa isompana ongelmana ilman liiallista kuivumista talvisin. Vaikka onhan se niin että aika merkityksetön tekiä seinän hengittävyys tässäkin jos tehokas ilmanvaihto.
Paras ratkaisuhan olisi täystiiliseinä missä höyrynsulku tiilen ja eristeen välissä. Tiili on puutakin huokoisempaa ja näin olisi paras materiaali tasamaan kosteuseroja. Höyrynsululla kuitenkin estettäisiin kosteuden pääsy eristeisiin.
se vanha hirsitalosi jollekin, joka osaa sitä arvostaa. Lisäeristyksen hintaa et ikinä saa takaisin lämmityskuluissa, ja vanhaan taloon ei muoveja tarvitse. Rakenna sellainen mukava pakettitalo, siihen voit laittaa niin paljon höyrynsulkua kuin sielu sietää.
kannattaa unohtaa. Rakenna talosi pitkästä tai määrämittaisesta. Omalle työllesi saat palkan tekemällä mahdollisimman paljon itse ja käyttämällä aikaa siihen, ilman kiirettä.
koneellinen poisto ja esilämmitetty tuloilma pilaa hirsitalon lämmöneristävyyden ja mukavuuden. hirsi kuivuu=ilma kuivuu, lattialämmitys pilaa taas puulattian.
Kun painovoimaisella toimiva hirsitalo on jatkuvasti lämmin, niin kosteus pysyttelee mukavasti 40-70%suht. tienoilla.
mukavuus tulee siitä ettei ilma kuivu liikaa talvella, lämmitetään puulla ja huolehditaan kunnollinen tuloilma hyvin eristävien lasien yhteyteen. lisälämmittimenä käy hyvin vaikkapa vesikiertoinen patterilämmitys.
tuo puulämmitys, se nimittäin tuo sopivasti kosteutta sisäilmaan talvella. Sähköpattereilla lämmitettäessä kuivuus on varmasti suurimmillaan.
Pakkasilma sisältää hyvin vähän kosteutta, vaikka suhteellinen kosteus lähentelisi sataa.
Puulämmitys taa kuluttaa rutkasti ilmaa, joka korvautuu ulkoa otetulla ilmalla. Kun miinusasteinen ulkoilma lämpenee huoneenlämpöiseksi, sen suhteellinen kosteus tippuu.
Eli minun väitteeni on, että puulämmitys kuivattaa pakkasella sisäilmaa (aivan samalla tapaa kuin koneellinen ilmanvaihto). Tokihan lämmitettäessä sisään tule tuore, puhdas ulkoilma saa sisäilman tuntumaan raittiilta, mutta ei se kyllä sisäilmaa kostuta.
Kesällä tilanne olisi toinen. Kun vaikkapa 20 asteista ulkoilmaa, jonka suhteellinen kosteus on 80%, otetaan korvausilmaksi, niin sisäilman kosteuskin kasvaa. Rakenteisiinhan se ylimääräinen kosteus sitten imeytyy ja ilman kosteusprosentti tipahtaa siedettävälle tasolla. Vaan harvoinpa sitä kesäkeleillä uunia lämmitetään, joten tästä ei koidu ongelmaa.
Polttopuun kosteuden pitäisi olla siinä alle 20%. Siis hyvä, kuiva polttopuu sisältää kuitenkin jonkin verran vettä, ja poltettaessa tämä vesi höyrystyy kosteuttaen samalla sisäilmaa.
"Polttopuun kosteuden pitäisi olla siinä alle 20%. Siis hyvä, kuiva polttopuu sisältää kuitenkin jonkin verran vettä, ja poltettaessa tämä vesi höyrystyy kosteuttaen samalla sisäilmaa."
Eikö teillä ole savupiippua?
Kiva, kiva!! Yleensä nämä leukailut näillä palstoilla on typeriä, mutta tuo "eikö teillä ole savupiippua?" oli kyllä niin nasevasti sanottu, että oikein hekottelin. Ihmettelin näet itsekin sitä puun kosteusjutun logiikkaa ja heittosi osui tosi hyvin. Huumori on kivaa!
Kun omaansa tekee niin kannattaa tehdä niinkuin itse parhaaksi näkee. Jos nykyaikainen höyrynsulku ja hallittu koneellinen ilmanvaihto tuntuu omalta jutulta niin silloin niin kannattaa tehdä. Ja niinhän minäkin olen monasti tehnyt kun semmoista on haluttu. Ei siinä mitään väärää ole.Päinvastoin systeemi on sopusoinnussa määräyksien kanssa.
Tosin jos itelleni teen niin en takuulla laita höyrynsulkuja tai jatkuvaa koneellista ilmanvaihtoa. Ihan turhaa ja joutavan hajoavaa ja lisäriskejä aiheuttavaa kotkottamista. Ihan täysin rakenteen omaa itse itseään kiihdyttävää varustelukierrettä. Ensin laitetaan mineraalivillaa sen vuoksi sitoudutaan ilman/höyrynsulkuihin ja sen jälkeen ilmanvaihtokysymykset kärjistyy ja yleensä päädytään koneelliseen versioon lämmöntalteenotoilla jne. Josta taas helposti päästään sisäilman kuivumiskysymyksiin. Ja siihenhän löytyy lääke koneellisesta kosteuttamisesta. Sen lisäksi pitää toki vielä olla ilmankuivain stabilisoimaan jos kosteutta pääsee tulemaan liikaa. Ja ei pidä myöskään unohtaa mikroprosessoria joka tsiljoonan anturin avulla valvoo ja kontrolloi huoneilman optimiolosuhteita ihmiselämälle kelpaavaksi.
Tämähän on vain yksi tapa nähdä asiaa.
Yksi on myös iskeä hirret seinään ja selluvilla kattoon ja lattiaan. Talotuuletin katolle pyörimään jota saa säädettyä. Kylpytiloihin omat ilmanvaihtosysteeminsä. Veikkaan melko suurilla prosenteilla jotta ei yksinkertaisuudestaan huolimatta ole ainakaan riskialttiimpi rakenne odottamattomille kosteusfunktioille kuin tuo muoviperustainen.
No kuten sanottu. Kukin tekee niinkuin hyväksi näkee.
...järjestelmä sopeutuu nykyisiin lämmöneristysmääräyksiin?
Taitaa minimivaatimustaso edellyttää koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa 30 % lämmöntalteenotolla.
pyöriväkennoinen palauttaa osan kosteudesta takaisin .
Toiseksi sain käsityksen kirjoituksestasi että hengittävä rakenne pitäisi kosteutta talossasi. Sehän tekee juuri päinvastoin normaalisti eli kuivattaa sisäilmaa Lukuunottamatta noita kesän hetkellisiä kosteutta lisääviä vaikutuksia
Hengittävä rakenne on testattu toimivaksi jo vuosisatoja. Ratkaisut ja materiaalit toimivat ja tiedetään mitenkä ne toimivat.
Monella tämä on varmaa tärkeä syy valita hengittävä rakenne. Uusissa ratkaisuissa otetaan aina "riski", koska niitä ei ole testattu.
Uudet konelliset ilmaistoinnit ja materiaalit on ollut käytössä kymmeniä tai muutamia vuosia, jotkut ovat täysin uusia. Ne eivät ole käynyt lävitse ajan testiä. Seuraavat vuosikymmenet tulevat näyttämään mikä oli hyvää.
Hengittävä rakenne hoitaa vanhalla tekniikalla, sen mikä vaihtoehtoisesti hoidetaan nykytekniikalla. Toki eroja on hyvässä ja huonossa. Esim tuo ilmankosteuden tasaisuus. Koneellinen ilmanvaihto muuttaa ilman ionikosstumusta (ks. panu kaila) Uuden ja vanhan tekniikan yhdistäminen tuntuu olevan ainakin ns. haastavaa.
Tämä on mielestäni yksi varteenotettava filosofinen näkökulma hengittävyyteen eli perinteisen vanhan vuosisatoja testatun tekniikan puolesta.
Kukin taplaa tavallaan. Näihin asioihin liitetään kaikennäköisiä uskomuksia ja kaivaudutaan poteroihin, mutta tietoa kyllä löytyy jos sitä haluaa.
> Hengittävä rakenne on testattu toimivaksi jo vuosisatoja. Ratkaisut ja materiaalit toimivat ja tiedetään mitenkä ne toimivat.
Materiaalit on testattu, mutta talot ovat nykyään erilaisia. Ei ole kaakeliuunia joka huoneessa eikä pesutiloja erillisessä rakennuksessa. Vahat ratkaisut eivät välttämättä toimikaan, jos/kun talossa on enemmän kosteuskuormitusta - sauna ja pyykin kuivaus sisällä - ja nykyiset lämmöneristysvaatimukset edellyttävät huomattavasti suurempia eristepaksuuksia - kerkiääkö rakenne enää kuivumaan?
> Monella tämä on varmaa tärkeä syy valita hengittävä rakenne.
Siis nostalgia.
> Uusissa ratkaisuissa otetaan aina "riski", koska niitä ei ole testattu.
Enemmän näitä "uusia" ratkaisuja, siis villaa höyrysulkua seinässä, on testattattu kuin "hengittäviä" nostalgiahömpötyksiä.
> Uudet konelliset ilmaistoinnit ja materiaalit on ollut käytössä kymmeniä tai muutamia vuosia, jotkut ovat täysin uusia. Ne eivät ole käynyt lävitse ajan testiä. Seuraavat vuosikymmenet tulevat näyttämään mikä oli hyvää.
Ja montako vuotta on kokemusta hengittävistä rakenteista? Umpihirsi ja täystiiliseinä tiedetään toimiviksi (sekä teoriassa että käytännössä), mutta mitä suunnatonta etu saavutetaan puurunkoisessa talossa jättämällä höyrysulku ja ilmanvaihto pois? Tällaisessa rakenteessa kun on kerroksia, joiden vesihöyryn- ja lämmönvastukset poikkeavat toisistaan, joten riski kosteuden tiivistymiselle on olemassa - kannattaako ihan ehdoin tahdoin tinkiä turvamarginaaleista?
> Hengittävä rakenne hoitaa vanhalla tekniikalla, sen mikä vaihtoehtoisesti hoidetaan nykytekniikalla.
Vanhaa tekniikkaa edustavat umpihirsi (ei siis mikään pystykoolauksen varaan ripustettu hirsipaneeli = lämpöhirsi), muut ratkaisut muistuttavat kovasti tavanomaista, modernia, seinärakennetta miinus höyrysulku.
> Esim tuo ilmankosteuden tasaisuus.
Riippuu pintarakenteiden ominaisuuksista eikä siitä, onko seinässä höyrysulkua.
> koneellinen ilmanvaihto muuttaa ilman ionikosstumusta (ks. panu kaila) Uuden ja vanhan tekniikan yhdistäminen tuntuu olevan ainakin ns. haastavaa.
Löytyykö muita "todisteita" kuin puolihullun arkkitehdin ilmestykset? Mites maasäteily, säteileeko hengittävässä talossa paremmin?
koneellisesti ilmastoidusta hyvin rakennetusta täsmällisen ilmankosteuden höyrysulullisesta materiaalit tarkasti testatusta talosta voi ylipäänsä tulla ulos lämpötilaltaan ja kosteudeltaan vaihtelevaan ulkoilmaan? Siinähän sairastuu!
Nyt alkaa tekstisi olla sitä tasoa, että tunnut kärsivän pahasta hapen puutteesta - ei olisi kannattanut uskoa niitä satuja seinistä, jotka hengittävät puolestasi. Astupa siis hetkeksi ulos ja vedä vähän happea.
"Ja montako vuotta on kokemusta hengittävistä rakenteista? Umpihirsi ja täystiiliseinä tiedetään toimiviksi (sekä teoriassa että käytännössä)"
Poistaisin tuosta sinun listastasi täystiiliseinän, koska siitä ei ole kokemusta kuin ehkä 10vuotta eikä teoreettisestikaan voida varmuudella sanoa että onko se nyt täysin varma vaiko ei. Täystiiliseinän toki voi toteuttaa vanhalla tavalla ja niin jopa tehdään, mutta se tapahtuu paksulla seinällä jossa ei villoja. Kuitenkin listaan lisäisi ainakin siporexin, koska siitä on kokemusta viime vuosisadan alusta saakka ja on hyvinkin hengittävä materiaali.
maalit pintaan niin saattaa olla hengittävyyden kanssa vähän niin ja näin.
Kas kummaa yli satavuotias talomme voi hyvin ilman minkään sortin muoveja!?
Sisä puolella hirttä vasten on puukuitulevy, paperitapetteja. Hirren raot on tilkitty pellavariveellä ja osin myös sammaleella.
Ulkopuolella on hirsiä vasten on tervepahvi ja sen päällä höylätty, paksu, vanha ulkoverholaudotus, joka on maalattu aidolla pellavaöljymaalilla.
Yllätys, yllätys talo on lämmin ja talvellakin on helppo hengittää. Astmaisena tiedän mitä on hyvä hengitys ilma!
Rakenteet ovat täysin kunnossa edelleenkin yli sadan vuoden jälkeen.
Kaikissa pinnoitteissa maaleja, tapetteja liistereitä myöten on huomioitu "muovittomuus"
Uskoisin, että hyvässä kunnossa oleva vanha talo puhuu puolestaan!
Siis ehdottomasti sellainen jota ei ole saneerattu piloille.
Sama kokemus.
Ei mitään mekaanisia ilmavaihtoja.
Ja hyvin voidaan.