Jostain vanhasta Mökkilehdestä olin lukevinani että joka kiinteistöllä on olemassa käyttöveden otto-oikeus?? Pitääkö tämä paikkansa, itse olen hankkinut mökin alueelta jonka mökit on rakennettu 60-luvulla ja naapuri kertoi että ennenvanhaan kaikki hakivat käyttöveden mökin x kaivosta mutta sitten tuli jokin riita ja nykyään tämä em kaivo on munalukittu...
Oikeus käyttöveteen?
kaivoton
51625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kantatilasta erotettavat tontit voivat ja yleensä jakavatkin kantatilan oikeuksia. Tällainen jaettava oikeus on yleisesti oikeius yhteisiin vesialueisiin. "Oikeudet yhteisiin" saanut mökkiläinen pääsee siis kalastamaan manttaalitilan oikeuksilla, vaikkakin pienemmillä pyydysyksikkömäärillä. Erotettavalle tontille annetaan myös rasiteoikeuksia kantatilaan nähden, erityisesti oikeus tieyhteyteen, tai satamapaikkaan jos uusi tila sattuu olemaan saaressa. Kuivatusvesien johtamisoikeus kaiketi annetaan, jos ei muuten niin erillisessä toimituksessa. Oikeus käyttöveden saamiseen taitaa olla näitä samoja kantatilan ja erotettavan tilan välisiä suhteita.
Sitten tullaankin tuohon vanhaan kaivoon ja mökkinaapureihin. Arvelisin, että ensin pitää selvittää voitko saada kaivon omalle tontillesi. Jos saat, niin tuskin sinulle osoitettaisiin oikeutta tuohon kaivoon, vaikka se olisi kantatilan maillakin, saati, jos se on tonttisi kaltaisen sisartontin mailla.
Edellä oleva on ei-asiantuntijan spekulaatiota eteentulleiden rasitekäsittelyiden pohjalta. Pointti on lähinnä se, että suhde voi olla erilainen kantatilan ja uuden tontin ja toisaalta kahden uuden tontin välillä. Toisaalta jos tonttisi on jo erotettu ja vesioikeudet ja tiet ja muut rasitteet jo kauppakirjaan kirjattu, niin käyttöveden oikeuden pohtiminen voi olla "hännästä jälkeen". Jos tontillesi ei kaivoa saa ja käyttöveden ottoa haet, niin siitä pitänee valmistautua korvaamaan ainakin haitat ja vähän sen ylikin?
Kyllä tuollainen pitää merkitä kauppakirjaan. Kuivaan aikaan varsinkin on hankala mennä vedenhakuun.
Näitä "muinaisia" yhteisiä juttuja on. Minukin mökkini edestä menee tie, joka on vanhoissa kartoissa merkitty yhteiseksi. Nykyään se ei kuitenkaan johda kuin pellolleni, ja jos joku sitä alkaa käyttämään vanhoihin karttoihin vedoten, on käytännössä kyseessä kotirauhan häirintä.
Jos tiesi näkyy rasitteena kiinteistörekisteriotteessa (todennäköisesti näin on), et pysty syyttämään tiellä kulkijoita kotirauhan häiritsemisestä. Sillä ei ole merkitystä, että tie kulkee mökkisi edestä pelkälle pellolle vaan sillä, onko tie merkitty em. asiakirjaan rasitteena.
Tuo yhteistiemerkintä on vain tilamme kartassa, joka on laadittu 50-luvun alussa. Sitä ei mainita, kenen kanssa yhteinen. Ilmeisesti tarkoitettiin viereistä sukulaistilaa.
Kylästämme ovat vähitellen yhteisen alueet häipyneet. Soramontun osti muuan isäntä. Joitakin yhteislaitumia tms. myös on, mutta kukaan ei niitä pian muistakaan. Toinen yhteisistä venerannoistakin on käytännössä lakannut olemasta yhteinen. Sen toisenkin kanssa on huonoa. Kylän omistamat saaret ovat eri juttu. Niitäkin on myyty pois.
Poliisit eivät vanhoista kartoista piittaa. Jos joku alkaa häiriköimään, poliisi sanoo, että pysy poissa sieltä, kun ei ole mitään tarvetta mennä.
Yhteisten alueiden ongelma on nykyään se, että kylään on muuttanut paljon uutta väkeä, joita minä en tunne.
Vaikeita asioita. Kylän toiselle laidalle rakennettiin 70-luvulla uusi silta, ja maantie oikaistiin samalla. Luulin, että vanha maantienpaikka on yleistä tietä. Viime kesänä vanhalle sillalle kävellessäni paikalliset mökkiläiset antoivat ymmärtää, että tie ei enää ole yleinen. En ryhtynyt selvittämään asiaa.
kaivuri ja osta rumpuputkea 5-6m/30cm kyllä sieltä jo vettä löytyy ,jätä 0,5 m pinnalle--tunnin työ ja rumpu 100 euroa.--ei kukaan ole perään kyselemässä ,teetä pimeällä.