Yhdysvallat ei ole mikään kehitysmaa, kuten joku saattaisi kuvitella. Kyllä se lasten isä välittää lapsista yhtä paljon kuin äitinsäkin. Pojat ennemmin isälle kuin äidille. Ei minun isänikään ole nähnyt pikkusiskopuoltaan, eikä isäni velikään. Oikeutta käydään yhdysvalloissa länsimaiseen tapaan, eikä kuten elokuvissa. lapsikaappareita vaan kohdellaan kovalla kädellä. LASTEN PARHAAKSI pitää päätös tehdä eikä minkään valtion hyväksi. Suomen kielen kiellolla halutaan ehkäistä sekokielen kehittyminen, koska lapsille ei kukaan aikuinen ole opettamassa, tai puhumassa suomea, niin lapsen oma kehittymätön suomenkieli vaan sotkee heidän toisen äidinkielensä. Eivät opi silloin täydellisesti kumpaakaan kieltä. Amerikkalaisten englannin kielitaito on muutenkin hyvin heikko.
Jos lapset tuomittaisiin äidille pieneen mökkiin asumaan, niin vanhempana pojat saattaisivat ajatella että miksi me asumme tällaisessa pienessä mökissä kun voisimme asua isän kanssa "kuninkaan linnassa" ja harrastaa kaikkia MIEHISIÄ harrastuksia. ISÄN KANSSA. Lisäksi eivät pikkupojat kauheasti välitä jostakin pikkusiskopuolesta. Äiti vaan sitä hösöttää. Jos lapsille ei siitä puhu, niin lapset eivät sillä stressaa itseään. Sellainen mistä ei tiedä, niin sellaista ei kaipaa.
Ei ole iltapäivälehdissä oikein uutisia, niin niitä hiotaan sitten pikkaisen värittämällä. Ei se Outi kuitenkaan mihinkään kuolemanselliin siitä lapsikaappauksesta joudu, vaan sakot siitä todennäköisesti tulee ja nainen karkoitetaan yhdysvalloista sekä ei saa enää ikinä kyseiseen maahan viisumia. Aluksi lapsilla oli muistaakseni yhteishuoltajuus, mutta lasten äiti syyllistyi lapsikaappaukseen.
Molemmat vanhemmat ovat itseisarvona samanarvoisia. Eikö?
Sitten tuleekin vanhempien taloudellinen asema sekä tulevaisuuden mahdollisuudet. Lapsilla on huomattavasti paremmat näkymät tulevaisuuteen toisen vanhemman "ikkunasta katsoen" ja siihen on päätöksen perustuttava.
Jos lapset tuomittaisiin äidille pieneen mökkiin asumaan, niin vanhempana pojat saattaisivat ajatella että miksi me asumme tällaisessa pienessä mökissä kun voisimme asua isän kanssa "kuninkaan linnassa" ja harrastaa kaikkia MIEHISIÄ harrastuksia. ISÄN KANSSA. Lisäksi eivät pikkupojat kauheasti välitä jostakin pikkusiskopuolesta. Äiti vaan sitä hösöttää. Jos lapsille ei siitä puhu, niin lapset eivät sillä stressaa itseään. Sellainen mistä ei tiedä, niin sellaista ei kaipaa.
Ei ole iltapäivälehdissä oikein uutisia, niin niitä hiotaan sitten pikkaisen värittämällä. Ei se Outi kuitenkaan mihinkään kuolemanselliin siitä lapsikaappauksesta joudu, vaan sakot siitä todennäköisesti tulee ja nainen karkoitetaan yhdysvalloista sekä ei saa enää ikinä kyseiseen maahan viisumia. Aluksi lapsilla oli muistaakseni yhteishuoltajuus, mutta lasten äiti syyllistyi lapsikaappaukseen.
Molemmat vanhemmat ovat itseisarvona samanarvoisia. Eikö?
Sitten tuleekin vanhempien taloudellinen asema sekä tulevaisuuden mahdollisuudet. Lapsilla on huomattavasti paremmat näkymät tulevaisuuteen toisen vanhemman "ikkunasta katsoen" ja siihen on päätöksen perustuttava.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ei OK:n poikien tarvitse tutustua toisen vanhempansa sukuun ollenkaan?
Jos tuollaisessa asiassa haluaisi todellisen oikeuden tapahtuvan, ei se saisi olla valtioiden tai sukupuolten välinen kysymys, mutta esim. tässä tapauksessa se taitaa olla mahdotonta. Kyllä kai se jenkkioikeus tulee olemaan, jonka mukaan asiat ratkaistaan. Vai onko olemassa jotain kansainvälistä tuomioistuinta, joka ratkaisisi tällaisia asioita? Tuskinpa USA on sellaista sopimusta allekirjoittanut, vaikka olisikin. Hehän puolustavat omia kansalaisiaan henkeen ja vereen, toisin kuin meidän valtiomme suomalaisia. Suomi kumartaa aina sinne suuntaan, joka määrää taloudelliset tai sotilaalliset intressit ja jos siinä samalla sattuu pyllistämään jonkun perheen lasten oikeuksille, niin väkisinhän sitä aina joku heikompi joutuu kärsimään kun vahvempien etuja toteutetaan (vapaasti siteerattu Lipposta).
Erossa lapselle pitäisi aina turvata suhteen samanlainen jatkuvuus molempiin vanhempiin ja heidän sukuihin. Ja koska Suomen viranomaiset eivät takaa lapsille kansainvälisen mittapuun mukaisia oikeuksia edes rajojemme sisällä, niin kyllä heidän näkökulmastaan on tällainen tilanne aika voimavarojen ulkopuolella, kun toinen vanhempi kaappaa lapset maasta toiseen ja toinen vanhempi kipittää perässä tekemään oman kaappauksensa. Ja jenkithän tässä voittavat joka tapauksessa, ei Suomi varmaan edes yritä nokan koputusta missään suhteessa.
Yksityiskoulut Yhdysvalloissa pystyvät antamaan sellaista englanninkielen opetusta, että oppilaat kykenevät lukemaan esim. tieteellistä ja kaunokirjallista tekstiä omalla kielellään, joten heidän kielitaitonsa arvostelu on siinä mielessä aiheetonta. Mutta se, että lapsilta riistetään heidän toinen äidinkielensä, on anteeksiantamatonta.
Eivätkä taloudelliset mittapuut saa vaikuttaa siihen, että se muka oikeuttaisi suhteen katkaisemista toiseen vanhempaan. Mutta Suomen lainsäädännön vastaista on jättää lasten mielipide huomioimatta. Lastensuojelulakimme mukaan lasta on kuunneltava aina ja 12-vuotiaan mielipide on otettava huomioon hänen sijoituksestaan päätettäessä. On lapselta tämän oikeuden kieltämistä, jos aikuinen katsoo olevansa viisaampi arvioimaan, mikä on lapselle parempi tulevaisuudessa. Se on vähän samaa ennustajaeukkona leikkimistä, mitä lastensuojelumme harrastaa huostaanottoasioissa. Ja entä se näkökulma, että lapsen tulevaan elämänlaatuun vaikuttaa hyvin paljon se, miten vakaat olot hänelle varhaisvuosina voidaan tarjota. Rakkaudettomassa ilmapiirissä suurten rahojen keskellä kasvaminen ei sitä automaattisesti tarjoa. Jos meidän lastensuojelumme pääsisi arvioimaan Rogersin kykyä hyvään vanhemmuuteen, tulisi melkoisia miinuspisteitä siitä turvavideosta, joka on kuvattu isän tekemän kaappausmatkan aikana. Eikä lapsilta oman äidinkielen kieltäminen vaikuta hyvälle sekään. Ja miksi pojat halusivat äidin luo Suomeen? Ei kai Suomen viranomaisilla ole mitään mahdollisuutta selvittää sellaista asiaa, kuten en usko olevan halua/mahdollisuutta puuttua koko asiaan muutenkaan merkittävässä määrin.
niin lapset heikompina joutuvat kärsimään, sitäko tarkotit?
edelle.
Jos ajatellaan tapauksia, joissa venäläissyntyinen äiti on häipynyt itärajan taakse suomalaisen isän lapsi mukanaan, eikä heihin ole saatu mitään yhteyttä sen jälkeen, niin onko Suomen valtio koskaan mitenkään aktiivisesti yrittänyt korjata tilannetta Venäjän viranomaisia painostamalla?
Suomen rauhanomaiset suhteet varsinkin suurvaltoihin ajavat siis lapsen oikeuksien edelle. Vai mille kuulostaisi oikeudenkäynti Suomi vastaan Yhdysvallat? Tai Suomi vastaan Venäjä? Onko olemassa edes mitään lakia, mihin Suomi voisi vedota vaatimuksissaan?
Tämä asia ei kuulu tälle palstalle, enkä itse ole näihin paneutunut, ei ole ollut tällaisia edes tuttavapiirissäni. Pohdinta lähti inhimillisestä ajattelusta lasten oikeudesta kumpaankin vanhempaansa ja kummankin vanhempansa puoleiseen sukuun.
Toisaalta ihmettelen, miten lasten tasapuolinen oikeus koskaan voi toteutua silloin kun toinen vanhemmista asuu maapallon toisella puolella? Eihän yhteishuoltajuus voi onnistua muuta kuin silloin kun vanhemmat asuvat suht lähellä toisiaan.
Suomalaisvanhempien riitaisiin eroihin olen ehdottanut sovittelu- tai perhetuomioistuinta. Nykyisellään viranomaismielivalta rehottaa ja lähihuoltajaksi voidaan määrätä kumpi tahansa vanhempi, jopa se vanhempi joka vierestä asiaa arvioiden vaikuttaa ehdottomasti huonommalle vaihtoehdolle lähihuoltajaksi.
Laiha sopu on lapsen kannalta aina parempi kuin lihava riita, ja siksi riitavanhemmat pitäisi vaatia sovitteluun. Jos ei siksi, että voisivat jatkaa yhteiselämää, vaan siksi, että voisivat sopia eron jälkeen lapsen huoltoon liittyvät käytännön asiat riitelemättä.
Kun lapsen oikeus jää monesti toteutumatta suomalaisvanhempien erossa, niin miten se nyt Kosken poikien kohdalla toteutuisi? Kun adressilla vaaditaan puolueetonta oikeudenkäyntiä, niin mikä, missä se puolueeton oikeudenkäynti tarkkaan ottaen olisi?
Suomessa lapset ovat pelkkää materiaalia. Venäjällä avioliiton arvon säilymisen tähden ei haluta hyväksyä homoliittoa. Sama yhdysvalloissa monessa osavaltiossa joissa perhelaki suojelee avioliiton arvoa, eli sitä liittoa mikä on lapselle kaikkein arvokkain, sillä lapshan se tarvitsee molemmat vanhemmat. Yksi suýy miksi suomessa niin moni liitto menee rikki, kun se perustuu vaan seksuaaliseen haluun. Miehet haluaa naida ja naiset ei anna ja sitten mennään vieraisiin ja erotaan koska seksittömästä avioliitosta puuttuu avioliiton peruste, eli seksi. Ennen mentiin naimisiin jos nainen tuli raskaaksi. Puhuttiin että tehtiin naisesta kunniallinen. Se kunnia oli sitä että solmi avioliiton joka turvasi lapselle molemmat vanhemmat. Jos lapsi ei joudu kurjuuteen venäjällä, niin ihan hyvä hänen on sielläkin. Yhdysvalloissakin on lapsen hyvä olla. Ei kyse ole mistää valtioiden välisestä taistelusta. Yhdysaltojen presidentillä ei olisi aikaa sanoa juuta eikä jaata kyseisen asian vuoksi ja sama juttu on Putinillakin. Kylläkai venäjälläkin mieluummin lapsi suomeen annettaisi jos lapsella olisi mahdollisesti venäjällä huonommin asiat kuin suomessa. Annetaanhan sietä orpokodeistakin lapsia suomeen adoptoitaviksi. Suomesta taas ei anneta orpoja venäjälle, eivätkä venäläiset edes haluaisi suomalaisia orpoja.
Se ei hyödytä lasta hevon p:tä näkeekö kumminkaimankälyn vai minkä. Vanhempana saattaa ajatella tuollaisia asioita ja vanhemmat niitä ajattelee, mutta ne kaksi poikaa eivät takuulla ajattele siskopuoltaan. varsinkin vartuttuaan isä muuttuu tärkeämmäksi poikalapsille kuin äiti, mutta sitä harva ymmärtää. Siis sellainen isä joka kuluttaa aikaa poikalapsiensa kanssa, eikä sellainen isä joka lähtee kotoa pubiin eikä koskaan palaa.