Ostin kirjan "Debian GNU/Linux 3.1 Bible"
ISBN: 9780764576447
linkki:
http://bookplus.fi/product.php?isbn=9780764576447
En suosittele !
Kirjassa ei juuri mitään asiaa laiteajureista, niiden asennuksesta ja asetuksista. Mitä jos on vaikka sekä äänikortti että emolle integroitu äänipiiri,eikä kumpaakaan ole tarkoitus disabloida.
Entä useampi IR -portti samassa koneessa.
Pari kpl 4 portin sarjaporttikortteja.
Netistä löytyy ohjeita, mutta usein v äärälle versiolle / vanhentuneita, ja kun avaa niissä neuvotuntiedoston tekstieditorilla, niin siellä onkin kommenttina varoitus, jossa kehotetaan muokkaamaan jotain toista tiedostoa,ja sen toisen tiedoston man -sivu ei sit kerrokaan mitään eli puuttuu.
Olisko sitten pitäny valita RedHat? Ja onks siellä toi dokumentointi yhtään paremmin tehty?
Miksi hyvä käyttöjärjestelmä pilataan luokattoman huonolla dokumentoinnilla ?
ISBN: 9780764576447
linkki:
http://bookplus.fi/product.php?isbn=9780764576447
En suosittele !
Kirjassa ei juuri mitään asiaa laiteajureista, niiden asennuksesta ja asetuksista. Mitä jos on vaikka sekä äänikortti että emolle integroitu äänipiiri,eikä kumpaakaan ole tarkoitus disabloida.
Entä useampi IR -portti samassa koneessa.
Pari kpl 4 portin sarjaporttikortteja.
Netistä löytyy ohjeita, mutta usein v äärälle versiolle / vanhentuneita, ja kun avaa niissä neuvotuntiedoston tekstieditorilla, niin siellä onkin kommenttina varoitus, jossa kehotetaan muokkaamaan jotain toista tiedostoa,ja sen toisen tiedoston man -sivu ei sit kerrokaan mitään eli puuttuu.
Olisko sitten pitäny valita RedHat? Ja onks siellä toi dokumentointi yhtään paremmin tehty?
Miksi hyvä käyttöjärjestelmä pilataan luokattoman huonolla dokumentoinnilla ?
Vastaukset 6
Vanhimmat
No, kaikki kirjat tietotekniikasta, jotka eivät ole tietotekniikkagurujen elämänkertoja, ovat vanhentuneita jo painosta tullessaan.
Kuka ihan oikeasti ostaa kirjoja tietotekniikasta paitsi opiskelijat, joille se on pakko?
Ei siitä heillekään muuta hyötyä ole kuin pääsevät niillä tiedoilla läpi tutkinnoista. Tosi tarina alkaa siitä mihin kirjat loppuvat.
"No, kaikki kirjat tietotekniikasta, jotka eivät ole tietotekniikkagurujen elämänkertoja, ovat vanhentuneita jo painosta tullessaan"
Jos kirjan nimi olisi vaikkapa "kaikki Debian Sargesta" , ei se vanhennu. Niin kauan kuin käytän nimenomaan Sargea enkä jotain tulevaa Debianin versiota, mihin se muka vanhentuisi?
Eivätkä kaikki käyttäjät edes halua aina uusinta versiota.
1. Mieluummin käytän vaikka 5 vuotta kutakin linuxin versiota ennen vaihtoa uudempaan, jos sen vastapainoksi vaan saisi kunnolla ja oikein tehdyn dokumentoinnin kyseiseen versioon. Ei minulla ole tarvetta päivittää uudempaan 6kk välein, kuten joissain linuxjakeluissa tehdään. Osittain Debianin valitsin juuri sen muita huomattavasti hitaamman päivitystahdin takia.
2. Käytän Borland Kylix3:a. Debian Sarge on uusimpia linuxeja, joissa tuo toimii edes jotenkuten kunnolla. Siksi aion käyttää Sargea ainakin 10-20 vuotta.
Tämä johtuu siitä, että avoimen lähdekoodin fanaatikot tekevät tahallaan kiusaa ohjelmille, jotka julkaistaan vain binäärinä. Itse en pidä ajatusmallista, jossa sovellusohjelmat on käännettävä uudelleen aina kun käyttöjärjestelmästä tehdään uusi versio.
Esim Delphi 1.0 (tehty Windows 3.1/3.11 -versioille 1995) toimii hyvin windows2000:ssa, ehkä XP:ssäkin. Niinkauan kuin windowsissa on mukana "16-bit subsystem" niin tulee varmasti toimimaan tulevissakin windowseissa. En tosin tiedä, onko esim. Vistassa enää tuota.
Sensijaan uskoisin Delphi2:n (vuodelta 1996, tehty Win95:lle) toimivan hyvin niin XP:ssä kuin Vistassakin, sillä 32-bittisenä win32 -ohjelmana Delphi 2.0 ei tuota 16-bit subsystemiä tarvitse.
Windowsissa asiat toimivat yhteensopivasti, vaikka sovellusohjelmalla ja käyttöjärjestelmällä olisi 10 vuotta ikäeroa. Mutta linuxkehittäjät eivät halua samaa linuxiin, koska pitävät tahallista epäyhteensopivuutta painostuskeinona kannustamaan lähdekoodin julkaisuun.
Valitettavasti tilanne on se, että tekijänoikeus/patentti/lisenssi/kilpailu- yms, syistä monet yritykset haluavat julkaista "binary only" -ohjelmia. Tuo painostus ei siis kuitenkaan johda siihen, että kaikki linuxohjelmat olisivat avointa lähdekoodia. Ainoa, mitä fanaatikot tuolla saavat aikaan, on vähentää parhaan koskaan tehdyn linux -sovelluskehitystyövälineen (Kylix3) arvoa.
Eikä minusta ainakaan ole ollenkaan mukavaa, että googlettamalla löytää kasapäin vanhentuneita ohjeita, ja debianin omatkin ohjeet (siis konfigurointitiedostot ja man -sivut) ovat keskenään ristiriitaisia, ja viittaavat olemattomiin ohjeisiin.
Mistäköhän oikeaa tietoa löytäisi?
Ainakin debianin omat sivut ovat lähinnä vitsi surkeiden hakuominaisuuksiensa takia.
Vai löytyykö apua sen paremmin googlettamalla lisämääreellä site:*.debian.org ?
Mutta hankalaa on linuxin tiedonhaku.
Eikä windows Vistakaan houkuttele, syitä miksei, löytyy täältä:
http://www.cs.auckland.ac.nz/~pgut001/pubs/vista_cost.html
tai välimuistikopiosta:
http://66.102.9.104/search?q=cache:dU1lF0ao8cMJ:www.cs.auckland.ac.nz/~pgut001/pubs/vista_cost.html gutmann vista&hl=fi&ct=clnk&cd=2&gl=fi
Tolla asenteella olisi parempi kun pysysit Windowsissa. Koko sun postauksesi kuuluisi kyllä sodat alueelle, koska se on ihan tajutonta roskaa ja panettelua.
"Tämä johtuu siitä, että avoimen lähdekoodin fanaatikot tekevät tahallaan kiusaa ohjelmille"
Ja höpö höpö.
"Windowsissa asiat toimivat yhteensopivasti, vaikka sovellusohjelmalla ja käyttöjärjestelmällä olisi 10 vuotta ikäeroa."
Ja mikä on lopputulos? Maailman paskin kja reikäsin käyttöjärjestelmä.
"Mutta linuxkehittäjät eivät halua samaa linuxiin, koska pitävät tahallista epäyhteensopivuutta painostuskeinona kannustamaan lähdekoodin julkaisuun."
Ja paskan marjat. miten kukaan voi edes kirjottaa jotain noin idioottimaisia väitteitä? Mistään tuollaisesta ei ole kyse.
Kuten sanoit Windowsissa on raahattu mukana yhteensopivuutta jopa Windows 3.1:n kanssa. ja mitä siitä on seurannut? Se, että koko Windows on sisäiseltä toteutukseltaan ihan hirveä kaaos. Uusia Windowsversioita kehitettäessä on aina pitänyt varmistaa, että ne ikivanhatkin ohjelmat toimii. Tästä on väistämättä seurannut se, että koko systeemi on purkkaviritys johon on liimattu kerroksittain uusia ominaisuuksia vanhojen päälle. Ja mitä siitä seuraa? Se, että koko systeemi on ihan helvetin reikänen, turvaton ja koodiltaan tuskallinen ylläpidettävä. Siitä on seurannut se, että Windows on ihan helvetin huono tietoturvaan liittyvissä asioissa. Koko systeemiä ei ikinä suunniteltu monenkäyttäjän systeemiiksi tai internetin tapaiseen vihamieliseen ympäristöön kyrkettäväksi. Kun mukana raahataan yhteensopivuutta vanhimpienkin käyttisversioiden kanssa, niin systeemistä on TÄYSIN MAHDOTON tehdä turvallista. Se ei ei kertakaikkiaan ole mahdollista.
Toinen seuraus yhteensopivuuden mukana raahaamisesta on se, että se rajottaa merkittävästi systeemin kehittämistä. Vanhat rajapintayhteensopivuudet pitää säilyttää vaikka ne olisi kuinka perseelleen suunniteltu alunalkaen. Uusille ideoille ja innovaatioille ei siis ole tilaa ollenkaan niin hyvin, kuin jos taaksepäinyhteensopivuudesta luovuttaisiin.
Linuxin kehityksessä on otettu täysin toinen lähtökohta. Taaksepäinyhteensopivuudesta voidaan luopua, jos sillä saavutetaan merkittävää hyötyä. Haittapuolena on se mainitsemasi ohjelmien uudelleen kääntämistarve. Etuina on se, että mukana ei tarvitse raahata historian painolastia. Ei tarvitse elää eilisessä, vaan voi mennä eteenpäin kehityksessä. Systeemin sisäinen rakenne pysyy siistinä ja selkeänä. Lisäksi mukana ei tarvitse raahata yhteensopivuutta vanhan koodin kanss, joka voisi ola tietoturvariski. Innovaatioille ja uusille ideoille on tilaa, koska niille annetaan sitä.
Et kai sä oleta, että linuxin kehityksen pitäs pysähtyä vain, että kylix 3 toimisi ikuisesti? Etenkin kun Kylix3:n kehitys loppui jo vuosia sitten. Et sä sillä kuitenkaan enää saisi täyttä hyötyä irti, vaikka se toimisi uusimmissakin jakeluissa. Kun kehitystyökalun kehitys on loppunut, niin sulla jäisi paljon uusista käyttiksen mahdollisuuksista hyödyntämättä. Kannattas tutustua uudempiin kehitystyökaluihin, ja vaihtaa kieltä. Delphi on kielenä aika kuollut ja kuopattu nykyään.
Jos sä kerran klaupallista softaa haluat tehdä, niin eikö senkin vuoksi kannattas luopua siitä vanhasta kylixistä' ja siirtyä uudempiin työkaluihin. Sillon kohderyhmäkin kasvaa.
"ovat vanhentuneita jo painosta tullessaan."
Hyvissä Linuxia käsittelevissä kirjoissa selitetään käyttöjärjestelmän toimintaa laajemminkin kuin pelkästää Gnome/KDE:n hiirenkäyttöä. Yhä monet lähes 10 vuotta vanhatkin opukset toimivat tänäkin päivänä.
Koska Linux perustuu vain yhteiseen kerneliin, on kaikenmaailman Gnu-ohjelmien esittely ja käytönopettaminen toki vaativa tehtävä.
Koska en tunne ko. kyseistä kirjaa, en sitä suoraa voi arvioida, mutta alkuperäisen kysyjän käsitys kirjasta oli varsin pintapuolinen.
Varmasti kirjassa on kerrottu modulien lataaminen ja määrittely, joka on lähtökohta laitteiden toimintaan saamisessa.
Kirjatkin on rajallisia, ei niihin jokaista kuviteltavissa olevaa tiedonjyvää voida mahduttaa. Debianista on kyllä kirjotettu useita hyviä kirjoja, tuosta nimenomaisesta ei ole kokemusta. Lisäksi pitää muistaa, että Debian on Linux siinä missä mikä tahansa jakelu. Yleisesti linuxista kirjotetut kirjat pätee ihan yhtälailla Debianiin, vaikka jakelukohtaisia eroja onkin.
"Mitä jos on vaikka sekä äänikortti että emolle integroitu äänipiiri,eikä kumpaakaan ole tarkoitus disabloida."
Alsan asetuksissa voi määritellä useita äänikortteja useiksi äänilähteiksi, olettaen että kaikki äänikortit/-piirit on tuettuna.