Aviopuolisoni kuoli lapsettomana vuonna 2004. Meillä oli keskinäinen avioehtosopimus, jossa olimme sopineet, että kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Puoli vuotta ennen puolisoni kuolemaa puolisoni isä kuoli. Häneltä jäi leski sekä kaksi lasta, joista toinen oli puolisoni sekä testamentti, jonka mukaan perinnönsaajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta häneltä perintönä saatuun omaisuuteen.
Koska puolisollani ei ollut testamenttia perin aviopuolisoni. Sain siis omistusoikeuden kaikkeen puolisoni omaisuuteen. Hän oli minua huomattavasti varakkaampi, mm nykyinen asuntoni on saatu perintönä häneltä.
Nyt kysyn: Jos avioidun uudelleen eikä meillä olisi avioehtosopimusta, onko puolisollani avio-oikeus puolisoltani perimääni omaisuuteen ?
KOska varallisuuteni on pääasiassa puolisoltani perittyä omaisuutta, onko uudella puolisollani hänen mahdollisesti leskeksi jäätyään oikeus vedota lesken hallintaoikeuteen saada pitää puolisoiden yhteisenä kotina oleva asunto ja tavanomainen asuinirtaimisto.
Koska puolisollani ei ollut testamenttia perin aviopuolisoni. Sain siis omistusoikeuden kaikkeen puolisoni omaisuuteen. Hän oli minua huomattavasti varakkaampi, mm nykyinen asuntoni on saatu perintönä häneltä.
Nyt kysyn: Jos avioidun uudelleen eikä meillä olisi avioehtosopimusta, onko puolisollani avio-oikeus puolisoltani perimääni omaisuuteen ?
KOska varallisuuteni on pääasiassa puolisoltani perittyä omaisuutta, onko uudella puolisollani hänen mahdollisesti leskeksi jäätyään oikeus vedota lesken hallintaoikeuteen saada pitää puolisoiden yhteisenä kotina oleva asunto ja tavanomainen asuinirtaimisto.
Vastaukset 6
Vanhimmat
saamaan kuolleen puolisosi omaisuuden perintönä, vaikka teillä oli avioehtosopimus joka poissulkee avio-oikeuden toisen omaisuuteen ja lisäksi puolisosi vanhemmilla testamentti, joka poissulkee puolison avio-oikeuden niin kaikki on mahdollista !
En ymmärrä miten olet onnistunut perimään puolisosi vaikka nuo paperit olivat olemassa. Selitätkö minulle ?
ei tullut avioikeuden perusteella vaan perintönä. Lapsettomassa avioliitossa leski perii ja lesken kuoleman jälkeen perivät ensin kuolleen toissijaiset perilliset hänen osuutensa lesken jäämistöstä.
Leski on saanut omaisuuden perintönä puolisoltaan. Lesken perintöoikeus toteutuu avioehtosopimuksesta huolimatta. Vain testamentilla voidaan muuttaa lesken oikeutta perintöön.
Uudessa avioliitossa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen toisinsanoen lesken perinnöksi saama omaisuus on avio-oikeuden alaista omaisuutta ja näin siitä voidaan maksaa tasinkoa vähemmän varakkaalle.
Jos kävisi niin, kysyjä kuolee puolisoista ensin, niin onko hänen leskellään PK 3:1 a:ssa määritetty oikeus puolisoiden yhteisenä kotina olevaan asuntoon.
Asunto on perinnönjättäjän omistama asunto, johon perinnönjättäjän leskellä on asumisoikeus.
nimim. "johtopäätös":
//lesken perinnöksi saama omaisuus on avio-oikeuden alaista omaisuutta ja näin siitä voidaan maksaa tasinkoa vähemmän varakkaalle.//
Näin ei asia ole.
Lesken B kuoltua hänen pesässään on ensin toimitettava jako ensiksi kuolleen puolison A:n toissijaisten perillisten ja viimeksi eläneen puolison B:n oikeudenomistajien kesken. B:n leski C kuuluu jälkimmäisiin. Se, mitä tässä jaossa tulee B:n oikeudenomistajien osalle, vasta on sellaista omaisuutta, johon C:llä on avio-oikeus ja joka otetaan huomioon B:n ja C:n välisessä omaisuuden osituksessa.
PK 3:1.2
"Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."
B:n pesän jako tapahtuu pääsääntöisesti samassa suhteessa kuin A:n varallisuus suhtautui B:n varallisuuteen A:n kuolinhetkellä. Kun siis A oli huomattavasti varakkaampi kuin B, niin myös huomattavasti suurempi osa B:n pesän varoista kuuluu A:n toissijaisille perillisille.
PK 3:2
"Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolisen kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä."
Kun siis edellä mainittu jako on toimitettu, B:n jäljelle jäänyt omaisuus on se, joka otetaan huomioon B:n ja C:n välisessä osituksessa. Jos B:n tämä varallisuus on suurempi kuin C:n, C saa B:ltä tasinkoa. Päinvastaisessa tilanteessa C voi kieltäytyä tasingon antamisesta.
nimim. "puolisonsa perinyt":
//Jos kävisi niin, kysyjä kuolee puolisoista ensin, niin onko hänen leskellään PK 3:1 a:ssa määritetty oikeus puolisoiden yhteisenä kotina olevaan asuntoon.//
Jos asunto sen jälkeen, kun B:n pesästä on erotettu A:n toissijaisille perillisille kuuluva varallisuus, edelleen kuuluu B:n pesään, C:llä on siihen leskelle kuuluva hallintaoikeus. Mutta jos asunto kokonaan tai osaksi on tullut A:n toissijaisten perillisten omistukseen, leskellä ei mainittua oikeutta ole.
Lämmin kiitos perusteellisesta ja selkeästä vastauksesta.
Kiitokset myös muille vastanneille.
hänen pesänsä omaisuus erotellaan niin, että kaikki aloittajan ensinkuolleelta puolisolta tullut omaisuus menee aloittajan ensinkuolleen puolison oikeudenomistajille, mutta hallintaoikeus jää tälle aloittajan leskelle.