muistatko kokeneesi erittäin realistisia juttuja öisin, kun olit vielä aalaaste iässä, tai ehkä jopa nuorempikin.
Olet tuntenut herääväsi yöllä pilkko pimeään huoneeseen ja on tullut tunne, että huoneessa olisi oikeasti joku, esim kuullut kun joku sanoo selvästi nimesi tai kuiskailee ja vetäydyit peiton alle kysyen, onko täällä joku, onko sinulla jotain asiaa ja sitten olet saanut vastauksena, että huoneessasi on joku yms.
Toinen tyypillinen juttu jonka olet voinut kokea on että olet heränyt yöllä ja mennyt vessaan ja nähnyt jossain huoneessa jonkin istumassa tuolissa, hämärässä huoneessa ja olet ehkä säikähtänyt sitä ja uskotellut myöhemmin itsellesi että joku hallusinaatio sen täytyi olla.
Vai oletko joskus nähnyt jonkun kävelevän ohitsesi, kun olet käynyt pissillä, tai vuoteesi vierellä seisoi joku. Kukaan ei ärsyttävästi uskonut sinua ja jouduit nukkumaan yksin, ominesi pelkoinesi, vaikka kuinka yritit olla näkemättä niitä, ei vain yksinkertaisesti irvistelykään auttanut, vaan siinä se mörkö vaan oli ja tuijotti, etkä pystynyt heräämäänkään, vaikka ehkä yritit luullessasi näkeväsi vain unta. Myöhemmin kai tuli itsellesi selväksi, että ne olivat henkiä, tai nsitten et vieläkään usko vaikka kokemuksesi tuolloin olivat kovin voimakkaita.
Kerro kokemuksia, joissa olit kokenut edellä mainittua.
Olet tuntenut herääväsi yöllä pilkko pimeään huoneeseen ja on tullut tunne, että huoneessa olisi oikeasti joku, esim kuullut kun joku sanoo selvästi nimesi tai kuiskailee ja vetäydyit peiton alle kysyen, onko täällä joku, onko sinulla jotain asiaa ja sitten olet saanut vastauksena, että huoneessasi on joku yms.
Toinen tyypillinen juttu jonka olet voinut kokea on että olet heränyt yöllä ja mennyt vessaan ja nähnyt jossain huoneessa jonkin istumassa tuolissa, hämärässä huoneessa ja olet ehkä säikähtänyt sitä ja uskotellut myöhemmin itsellesi että joku hallusinaatio sen täytyi olla.
Vai oletko joskus nähnyt jonkun kävelevän ohitsesi, kun olet käynyt pissillä, tai vuoteesi vierellä seisoi joku. Kukaan ei ärsyttävästi uskonut sinua ja jouduit nukkumaan yksin, ominesi pelkoinesi, vaikka kuinka yritit olla näkemättä niitä, ei vain yksinkertaisesti irvistelykään auttanut, vaan siinä se mörkö vaan oli ja tuijotti, etkä pystynyt heräämäänkään, vaikka ehkä yritit luullessasi näkeväsi vain unta. Myöhemmin kai tuli itsellesi selväksi, että ne olivat henkiä, tai nsitten et vieläkään usko vaikka kokemuksesi tuolloin olivat kovin voimakkaita.
Kerro kokemuksia, joissa olit kokenut edellä mainittua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lapsuudestani muistan montakin omituista ja realistista tapausta. Esim. lapsena minulla oli tapana nähdä omituinen "mustapyörre" joka liikkui "juoksu" vauhtia eteenpäin, no lapsen mieli on vilkas, mutta kun saman pyörteen näki naapurin muutkin lapset, mutta ei aikuiset.
Yksi tapaus, istuin silloisen ystäväni takapihan rappusilla, ja odotin häntä kun tämä oli syömässä. Yhtäkkiä kulman takaa ilmestyi tämä pyörre, ja liiti ohitseni kadoten toisen kulman taakse, ja kohta kaverini tuli katsomaan ja sanoi luulleensa minun lähteneen juosten pois, kun oli nähnyt samanlaisen pyörteen. Mitä ne olivat? Sitä en tiedä, mutta muistan ne selvästi. Lisäksi edesmenneen tätini pihalla on selvästi huudettu nimeäni tyhjästä, ja tätini oli silloin jo valitettavasti menehtynyt, hänestä on myös kiertänyt paljon "kummitusjuttuja" suvun piirissä.
Lapsena en osannut jostain syystä pelätä näitä outoja "ilmestyksiä" että "tapauksia" johtuen varmaan siitä että en oikein niistä mitään ymmärtänyt, äiti muistaa minun usein kertoneen "mölöistä" ("möröistä") hymy huulin. Kaikkea en tietenkään muista, mutta ison osan juttuja. Näkeekö lapsen mieli paremmin kuin aikuisen "outoja" juttuja? =)
Tässä lyhyesti mun kokemuksia.
Joskus oli viikon parin taukoja, jolloin ei mitään tapahtunut. Minulle tyypillisiä olivat edesmenneiksi itseään väittävien haamujen näkeminen, usein miten öisin. Aina siloin tällöin pelotti, vaikka useat sellaiset olivat mukaviakin.
Itse uskon, että lapset ovat herkempiä näkemään ("outoja")kuin useinmiten vanhemmat ihmiset.
lääkkeet unohtunu. pitää taas muistuttaa et kannattaa ottaa ne ajoissa ni ei sit näy noit outouksii , pään sisällä tapahtuvia ikåäviä asioita. hmy
mitä mä lääkkeillä tekisin, ku en oo enää aaveita nähnykkää. Rauhottavat ois ehkä joskus ollu mieltä rauhoittamaan, mutta ei ne aaveet mihinkään ois hävinny kuiteskaa.
näin eteisessä semmosen noin kaksmetrisen Vapaudenpatsaan näkösen jutun. Kello oli joku viis aamulla, mä olin menossa hakemaan vettä. Se patsas tuli piinaamaan mua unissa kauan.
Olin tarhaikäinen ja nukuin kerrossängyssä(ylhäällä). Heräsin yöllä ja en pelännyt aluksi, kunnes katsoin huoneen ovelle(parin metrin päässä sängystä).
Siinä sitten seisoi luuranko, joka osoitti avonaista huoneen ovea. Samoihin aikoihin äitini heräsi, koska pikkusiskoni oli mennyt nukkumaan taas heidän sänkyynsä. Taisin silloin sanoa "äiti, tossa seisoo luuranko"
Isäkin heräsi, eivätkä he nähneet mitään. Osoitin siihen, missä luuranko seisoi ja äiti aukaisi valot ja luuranko hävisi silmistäni. Valojen sammutua se ilmestyi taas.
Äitini luuli varmaan, että minäkin halusin heidän viereen nukkumaan ja menin sinne. Kun valot taas sammuivat, näkyi luurangosta ihan vähän vain; pääkallo oli hävinnyt, mutta lähes loput oli vielä jäljellä, kunnes nekin rupesivat haihtumaan pois.