sisällä se vielä hiertää,
raapii ja raivoisasti viiltää,
tuska, jonka saat mut tuntemaan.
tahdon sen ulos minusta,
en tahdo edes pitää sinusta,
tapasi välittää on pelkkää valetta.
se olen vieläkin minä itse,
ikuisesti väännän tätä terää,
omin sormin käännän tätä kehää,
enkä anna itselleni aikaa parantua.
enkä tahdo ajatella sinua.
en koskaan pitänyt tavoistasi toimia,
en kaikista niistä sanoista
jotka jätät sanomatta,
en tahdo muistaa,
että olet olemassa,
silti rakastan sinua.
en pidä näistä tunteista
jotka liian usein minut valtaa,
kuumien kyynelten purosta,
surusta jota en jaksaisi kantaa,
en tahdo edes pitää sinusta,
silti kannan sua mukana.
liian paljon sulle itsestäni annoin,
niin voimattomaksi sait mut itseni tuntemaan,
ja vaikka yritän sut unohtaa,
muistan sinut yhä uudestaan,
enkä tahdo sua rakastaa,
en muistaa enää milloinkaan.
ja silti sisälläni sielu itkee,
tätä ikuista ikävää,
sydän huutaa tuskaa,
jota et silmistäni nää,
enkä koskaan voi sua unohtaa.
ja silti sisälläni tuli palaa,
sitä en voi sammuttaa,
vielä rakastan sua salaa,
vaikka en sitä enää tule kertomaan,
kuinka paljon sua tahdoin rakastaa.
en pidä itsestäni yhtään sen enempää,
miksi vajosin näin alas,
miksen valoakaan nää?
enkä jaksa enää yhtään
tätä ikävää.
raapii ja raivoisasti viiltää,
tuska, jonka saat mut tuntemaan.
tahdon sen ulos minusta,
en tahdo edes pitää sinusta,
tapasi välittää on pelkkää valetta.
se olen vieläkin minä itse,
ikuisesti väännän tätä terää,
omin sormin käännän tätä kehää,
enkä anna itselleni aikaa parantua.
enkä tahdo ajatella sinua.
en koskaan pitänyt tavoistasi toimia,
en kaikista niistä sanoista
jotka jätät sanomatta,
en tahdo muistaa,
että olet olemassa,
silti rakastan sinua.
en pidä näistä tunteista
jotka liian usein minut valtaa,
kuumien kyynelten purosta,
surusta jota en jaksaisi kantaa,
en tahdo edes pitää sinusta,
silti kannan sua mukana.
liian paljon sulle itsestäni annoin,
niin voimattomaksi sait mut itseni tuntemaan,
ja vaikka yritän sut unohtaa,
muistan sinut yhä uudestaan,
enkä tahdo sua rakastaa,
en muistaa enää milloinkaan.
ja silti sisälläni sielu itkee,
tätä ikuista ikävää,
sydän huutaa tuskaa,
jota et silmistäni nää,
enkä koskaan voi sua unohtaa.
ja silti sisälläni tuli palaa,
sitä en voi sammuttaa,
vielä rakastan sua salaa,
vaikka en sitä enää tule kertomaan,
kuinka paljon sua tahdoin rakastaa.
en pidä itsestäni yhtään sen enempää,
miksi vajosin näin alas,
miksen valoakaan nää?
enkä jaksa enää yhtään
tätä ikävää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minäkin rakastan Sinua.
.........
ihan hyvä rytmi.
jos sanaksi
taiten näin
osaisin
pukea
Rakkaus viiltää
syvältä,
onko rakkaus
syvältä
;(