Noita muistelmia paljon (kaikki lukeneena?) tämä on ehkä paras rakenteeltaan ja kielenkäytöltään onnistunein. Se oli vaikuttavinta, miten rasvakuora kertoi vesilentokoneen ilmaan-noususta.
Juuri noin se tapahtui varmaan itsekin joskus sivusta seuranneena!
---
Sain kutsun ennestään tuttuun maalaistaloon, joka sijaitsi suuren järven rannalla.-Olin käynyt siellä ennen tätä pari kertaa aikaisemmin.
-Oli määräaikaishuolto tuntimittarin mukaisesti 168 koppi-Massikalle , joka oli jo siihen aikaan suoraruiskulla ja A4 koneella
-Koska kello oli jo illalla seitsemän paikkeilla saatuani määräaikaishuollon päätökseen eri tarkastuksineen ja muine toimenpiteineen, niin isäntä ehdotti että voisin jäädä yöksi tilalle.
-Suostuin ehdotukseen koska seuraavana päivänä oli käynti naapuripitäjään klo 8, ja olisi turha ajaa kotiin yöksi yli sadan kilometrin päähän.
-Emännän laittaman illallisen jälkeen isäntä sanoi että lähtisin katsomaan vesilentokonetta, jonka lentoluvat omaava kesämökkiläinen oli hankkinut; -kesämökkiläinen, jolle hän oli myynyt siitä läheltä rantatontin muutamaa vuotta aikaisemmin.
-Mentiin isännän kanssa hienolle hirsihuvilalle ja heti tultuamme ja tervehdittyämme, vanhempi herrasmiesmäinen toimitusjohtaja kaatoi kahvia meille kuppeihin ja siihen lisäksi puolet vodkaa.
-Huh, että se meni heti päähän ja kolmannen kupin jälkeen tuntui, että en ota enään. -Muuten menee huomiset hommat mönkään, jota ei saanut missään nimessä tapahtua.
-Katselimme sitten laiturilta sitä kaunista 4-paikkaista punavalkoista lentokonetta , joka kellui köydellä kiinnitettynä noin 30 metrin päässä rannasta, uittoyhdistyksen muutamasta pohjaanpaalutetusta hirrestä pulteilla
yhtyeenpuristetusta tukkilauttojen kiinnityspollarista.-Sinne pitäisi mennä jollalla ja sitoa se sitten pollariin koneeseen noustua.
-Toimitusjohtaja ehdotti että lähtisimme hänen mukanaan lentokoneella muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan lomahotellin ravintolaan.
-Kieltäydyin ehdottomasti, koska luonnostaan pelkäsin lentämistä ja vetosin aikaiseen herätykseen (ja kaikenlisäksi pelkäsin eniten lentäjämme senhetkistä lentokoneen hallintakykyä, hmm… vodka!)
-Jäin laiturille katselemaan kun parivaljakko starttasi. Suunta oli vastatuuleen ulapalla siintävän kahden saaren väliseen väylään ja korvia repivän melun saattamana kone nousi ilmaan ehkä vajaan kilometrin vauhdinoton jälkeen ja alkoi sitten korkeutta saatuaan kaartaa jonnekin.
-Aamulla isäntä kertoi, että muuten kaikki oli mennyt hyvin, muuta takaisin palatessaan lentäjä ajoi liian lähelle pollaria satunnaisen myötätuulen puuskassa ja vielä pyörivä potkuri murskaantui pollarin hirsiin. Moottori oli myös muuttanut paikkaa ja revennyt irti kiinniketyynyistään.
-Myöhemmin käydessäni tilalla, isäntä kertoi, että asentajat olivat tulleet kuukauden kuluttua Belgiasta asti korjaamaan lentokonetta.
-Taisipa tuo lentoretki tulla kalliiksi jollekulle, mutta olin tyytyväinen etten ollut kuitenkaan silloin osallistunut siihen.
-Niin, että tällaisiakin tapauksia “se rasvakoura” on joutunut traktorihuoltojen ohella näkemään!
Juuri noin se tapahtui varmaan itsekin joskus sivusta seuranneena!
---
Sain kutsun ennestään tuttuun maalaistaloon, joka sijaitsi suuren järven rannalla.-Olin käynyt siellä ennen tätä pari kertaa aikaisemmin.
-Oli määräaikaishuolto tuntimittarin mukaisesti 168 koppi-Massikalle , joka oli jo siihen aikaan suoraruiskulla ja A4 koneella
-Koska kello oli jo illalla seitsemän paikkeilla saatuani määräaikaishuollon päätökseen eri tarkastuksineen ja muine toimenpiteineen, niin isäntä ehdotti että voisin jäädä yöksi tilalle.
-Suostuin ehdotukseen koska seuraavana päivänä oli käynti naapuripitäjään klo 8, ja olisi turha ajaa kotiin yöksi yli sadan kilometrin päähän.
-Emännän laittaman illallisen jälkeen isäntä sanoi että lähtisin katsomaan vesilentokonetta, jonka lentoluvat omaava kesämökkiläinen oli hankkinut; -kesämökkiläinen, jolle hän oli myynyt siitä läheltä rantatontin muutamaa vuotta aikaisemmin.
-Mentiin isännän kanssa hienolle hirsihuvilalle ja heti tultuamme ja tervehdittyämme, vanhempi herrasmiesmäinen toimitusjohtaja kaatoi kahvia meille kuppeihin ja siihen lisäksi puolet vodkaa.
-Huh, että se meni heti päähän ja kolmannen kupin jälkeen tuntui, että en ota enään. -Muuten menee huomiset hommat mönkään, jota ei saanut missään nimessä tapahtua.
-Katselimme sitten laiturilta sitä kaunista 4-paikkaista punavalkoista lentokonetta , joka kellui köydellä kiinnitettynä noin 30 metrin päässä rannasta, uittoyhdistyksen muutamasta pohjaanpaalutetusta hirrestä pulteilla
yhtyeenpuristetusta tukkilauttojen kiinnityspollarista.-Sinne pitäisi mennä jollalla ja sitoa se sitten pollariin koneeseen noustua.
-Toimitusjohtaja ehdotti että lähtisimme hänen mukanaan lentokoneella muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan lomahotellin ravintolaan.
-Kieltäydyin ehdottomasti, koska luonnostaan pelkäsin lentämistä ja vetosin aikaiseen herätykseen (ja kaikenlisäksi pelkäsin eniten lentäjämme senhetkistä lentokoneen hallintakykyä, hmm… vodka!)
-Jäin laiturille katselemaan kun parivaljakko starttasi. Suunta oli vastatuuleen ulapalla siintävän kahden saaren väliseen väylään ja korvia repivän melun saattamana kone nousi ilmaan ehkä vajaan kilometrin vauhdinoton jälkeen ja alkoi sitten korkeutta saatuaan kaartaa jonnekin.
-Aamulla isäntä kertoi, että muuten kaikki oli mennyt hyvin, muuta takaisin palatessaan lentäjä ajoi liian lähelle pollaria satunnaisen myötätuulen puuskassa ja vielä pyörivä potkuri murskaantui pollarin hirsiin. Moottori oli myös muuttanut paikkaa ja revennyt irti kiinniketyynyistään.
-Myöhemmin käydessäni tilalla, isäntä kertoi, että asentajat olivat tulleet kuukauden kuluttua Belgiasta asti korjaamaan lentokonetta.
-Taisipa tuo lentoretki tulla kalliiksi jollekulle, mutta olin tyytyväinen etten ollut kuitenkaan silloin osallistunut siihen.
-Niin, että tällaisiakin tapauksia “se rasvakoura” on joutunut traktorihuoltojen ohella näkemään!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tätä en ollut lukenutkaan
Siinä vaiheessa "Vastaa viestiin-Tietoja palstasta" niin näppäät "tietoja palstasta" jolloin pääset arkistoihin, jossa on kaikki.
Rasvakouran muistelut alkavat huhtikuusta 2006.
Sieltä ne kaikki löytyy vastauksineen.
Himolukija!
Muttas olen keran sinne palstan arkistoonkin osannu ja lukennu noita vanhoja tarinoita.
Reiska
Nyt odotan vain lisää.. Olen sellainen lähihistoria-addikti. Olen tullut lähelle miehen ikää, siitä se kai johtuu!
arkistoon. Sama täällä lähihistoria kiinnostaa ja on tullut vedetyksi tuota atmosfääriä sieraimiin, tuttuja fergut, fordsonit, jawat, mosset ym. ja hyviä tarinoita oon kuullut lisää.
Mulla on kotikenttä etu, että vaari puljailu jo 20-luvulla t-fordien kanssa, oli sillä muitakin letukka ja pontiakki, mut sitten alko tapahtuu kun päästiin 50-luvulle... Itte oon kunnostautunu kans kone rintamalla ja tuo lentsikka juttukaa ei ihan vieras ole, kaksi (2) kertaa olen tehnyt pakkolaskun. Rasvakouran juttuja on kyllä kiva lukea, tulee monta juttua omastakin lapsuudesta mieleen. Näitä tarinoita on monella vanhemmalla kaverilla muistissa vielä ja jonku pitäs pistää niitä kansien väliin.
Oisko joku kuus kuukautta nii ne vanhenee ja siirtyy sinne arkistoon
Oon itte kyllä löytäny sen arkiston ja välillä lueskellu noita juttuja.