Kun esim. Erkki Lähde kaataa 100v vanhan kuusen, hän odottaa noin 100 vuotta kaataakseen samasta paikasta saman kokoisen puun. Siis 200 vuotta tuottaa 2 tukkia. Mutta tehoviljelijä saa samassa ajassa 4 tukkia.
Miten tuo Lähteen koulukunta voi väittää "yläharsinnan" olevan omistajan kannlta edullisempaa. Puun korjuu Lähteen tyylillä on lisäksi kallista ja vahingoittaa jätettyä puustoa. Tosin uudituskuluja ei synny, mutta eipä synny uutta metsääkään.
Miten tuo Lähteen koulukunta voi väittää "yläharsinnan" olevan omistajan kannlta edullisempaa. Puun korjuu Lähteen tyylillä on lisäksi kallista ja vahingoittaa jätettyä puustoa. Tosin uudituskuluja ei synny, mutta eipä synny uutta metsääkään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä olen vasta 65v,mutta kyllä minulla tuollaisia kahden tukin runkoja on runsaasti omissakin istutuksissani,tosin silloin 60 luvulla kun luonnontaimia ei saanut jättää,minulta ne "unohtuivat" raivaamatta,niistä saa jo kolme tukkia, en ymmärrä että mikä se jarruttaisi sitä luontaisesti syntyneen puun kasvua samanlaisella kasvualustalla.Omissa "kokeissani"olen yläharvennusella päässyt huomattavasti parempaan sahapuun laatuun,mutta kun laadusta ei makseta niin sillä ei ainakaan vielä ole merkitystä.Mitä tähän puun nopeaan kasvatukseen tulee,mielestäni Suomi pitäisi "siirtää"eteläisemmille vyöhykkeille siellä puu kasvaa todella nopeasti,Maapallon huomattavaa lämpenemistä Suomen kasvunopeuden parantamiseksi en toivo.Erkki Lähde on ollut metsänhoidon kirosana vuosikymmeniä,mielestäni ns.ainut oikea metsänhoito on kummallisesti "hiipien"lähestynyt näitä Lähteen oppeja.
Siis otetaampa uusiksi, jos ympärillä esim. 4-5 kehitys kelpoista puuta niin ilman muuta kannattaa poistaa keskeltä se niin sanottu valtapuu koska tekee tilaa ja antaa valoa niille kasvaville pienemmille puille.
Myös nykyiset harvennus ohjeet suosittelee näin miksi kasvattaa sitä yhtä isoa?? vaan 4-5 kehittyvää puuta mieluummin.
Toinen asia sitten jos yksinäinen iso puu niin miksi "reikää" tekemään vaan antaa kasvaa puun isommaksi kun tilaa on.
Siis harsinta jossain tapauksessa ihan järkevä vaihto ehto.
Ajatteppa asiaa tarkemmin. 100 vuotias kuusi voi olla hyvin monen kokoinen, riippuen kasvupaikasta. Täällä tuonikäisestä kuusesta voi saada kolmekin hyvää tukkia. Sen satavuotiaaksi kasvatettavan kuusen rinnalla on kasvanut useita pienempiä kuusia ja kun iso puu kaadetaan, pienemmät pääsevät valoon ja kiihdyttävät kasvuaan, niistä isoimmat eniten. Tämän näkee isojen puiden kaatoleikkauksista.
Pienempiä puita vahingoittuu, mutta taitavalla tekniikalla niitä voi säästää. Järeän puun korjuu ei ole niin kallista, kuin luullaan.
Tehoviljellystä männystä on vasta n. 50 vuoden kokemus nähtävillä, kuusta on istutettu 10-20 vuotta. Kuinka joku voi kehua tehoviljelyä näillä näytöillä?
Ketään ei ole pakotettu Lähteen mallin käyttöön, sensijaan tehoviljelyä tuputetaan ainoana oikeana menetelmänä.
Ketään ei ole pakotettu käyttämään Lähteen mallia. Ei ole tarvinnut pakottaa kun metsänomistajat ovat itse todenneet sen taloudellisesti huonompana. Järeän puun korjuu ei todellakaan ole kallista, kunhan sitä ei toteuta Lähteen mallilla.
Täällä voi alikasvuskuusi,joka on joulukuusen kokoinen olla sen 100v. ei sellasia kannata ruveta kasvattamaan isoksi puuksi, kun se iso viedään vierestä.
kasvanut liian karulla maapohjalla. Omat metsäni ovat Etelä-Suomessa, ja olen harsintaa tehnyt aika pitkään. Hyvin ovat rehevällä maapohjalla pienetkin kuuset toipuneet ja pitkää latvaa tekevät joka vuosi. On ollut vielä sekin etu, että ei ole isommin ollut haittaa hirmuisesta risukosta, vatukosta ja horsmikosta, joka kasvaa jokaiseen aukkoon tukahduttaen istutetut taimet.