Kirjoitin tuonne alas, mutta teen aloitteen nyt vielä uusiksi, jotta enemmän lukijoita huomaa kirjoitukseni. Paljon on ollut keskustelua siitä, että jos käy yksityisellä lapsettomuushoidossa, niin se "rokottaa" hoitokertoja julkisella.
Tämä systeemi ei perustu mihinkään lakiin ja tätä asiaa on selvitetty lakitaholta, joten asiasta kannattaa taistella ja etenkin ottaa selvää ennen kuin tyytyy kohtaloonsa.
Suomen terveyden- ja sairaanhoitoa määrittelee kuitenkin laki ja tällainen potilaiden epätasa-arvoistaminen on täysin lainvastaista. Jos tarkkoja ollaan, on lainvastaista myös rajoittaa hoitoja 3 krt/pariskunta/iui/pas/ivf jne. Tämä nyt ehkä jollain tasolla on perusteltavissa, eli jos ei tällä ajalla hoidot tuota vastetta, voidaan ne katsoa tarpeettomiksi jatkaa. Tosin, lain rajamailla ollaan, koska suomen kansalaisella on oikeus saada tarvitsemansa hoito. Järjellä ajatellen, jos sairastaa esim. endoa, on lapsettomuus sairauden aiheuttamaa.
Jos ei jaksa valittaa, kannattaa vaan kylmästi käydä yksityisellä klinikalla julkisen sektorin hoidon ohella ja pitää turpansa kiinni. Ajatelkaapas itse, olisiko korrektia ihmisen hakeutuessa terkkariin vatsavaivoista sanoa, että "ai, oot käynyt jo yksityisellä tästä vaivasta, no, et sä tänne sitten tule" Kyllä tästäkin metakka nousisi, joten TAISTELKAA HYVÄT IHMISET OIKEUKSISTANNE!! Potilasasiamieheen yhteys heti! Olisi kiva nähdä ennakkotapausasiasta, koska laki on vääjäämättä potilaan puolella tässä. Ihmisellä on oikeus hoitoon julkisella ja on oikeus käydä hoidossa yksityisellä.
Ajatelkaapa asiaa muunkin järjestelmän kautta. Kunta takaa lapsille perusopetuksen. Entä jos joku ottaa lapselleen yksityisiä musiikkitunteja, niin syökö se lapsen oikeutta osallistua kunnan tarjoamaan musiikinopetukseen? Niimpä
Tämä systeemi ei perustu mihinkään lakiin ja tätä asiaa on selvitetty lakitaholta, joten asiasta kannattaa taistella ja etenkin ottaa selvää ennen kuin tyytyy kohtaloonsa.
Suomen terveyden- ja sairaanhoitoa määrittelee kuitenkin laki ja tällainen potilaiden epätasa-arvoistaminen on täysin lainvastaista. Jos tarkkoja ollaan, on lainvastaista myös rajoittaa hoitoja 3 krt/pariskunta/iui/pas/ivf jne. Tämä nyt ehkä jollain tasolla on perusteltavissa, eli jos ei tällä ajalla hoidot tuota vastetta, voidaan ne katsoa tarpeettomiksi jatkaa. Tosin, lain rajamailla ollaan, koska suomen kansalaisella on oikeus saada tarvitsemansa hoito. Järjellä ajatellen, jos sairastaa esim. endoa, on lapsettomuus sairauden aiheuttamaa.
Jos ei jaksa valittaa, kannattaa vaan kylmästi käydä yksityisellä klinikalla julkisen sektorin hoidon ohella ja pitää turpansa kiinni. Ajatelkaapas itse, olisiko korrektia ihmisen hakeutuessa terkkariin vatsavaivoista sanoa, että "ai, oot käynyt jo yksityisellä tästä vaivasta, no, et sä tänne sitten tule" Kyllä tästäkin metakka nousisi, joten TAISTELKAA HYVÄT IHMISET OIKEUKSISTANNE!! Potilasasiamieheen yhteys heti! Olisi kiva nähdä ennakkotapausasiasta, koska laki on vääjäämättä potilaan puolella tässä. Ihmisellä on oikeus hoitoon julkisella ja on oikeus käydä hoidossa yksityisellä.
Ajatelkaapa asiaa muunkin järjestelmän kautta. Kunta takaa lapsille perusopetuksen. Entä jos joku ottaa lapselleen yksityisiä musiikkitunteja, niin syökö se lapsen oikeutta osallistua kunnan tarjoamaan musiikinopetukseen? Niimpä
Vastaukset 10
Vanhimmat
että lapsen saaminen ei ole ihmisoikeus. Paljon lähempänä ihmisoikeuksia on se, että jos maha on kipeä, siihen saa hoidon. Minusta hedelmällisyyshoidot vievät jo nyt liikaa varoja elintärkeästä lääkehoidosta. Mahakivun tulee aina _aina_ mennä jonkun lapsentekotarpeen edelle.
Kuolemaan asti johtavan kipeää pakkoa saada lapsi seurattuani parikymmentä vuotta ymmärrän yhä vähemmän teitä, joiden on pakko päästä vanhemmiksi. Tuosta asenteesta ei kasva hyviä vanhempia.
Sinunkin kirjoituksesi viittaa enemmän psyykkisen kuin hormonaalisen hoidon tarpeeseen. Et muuten arvaakaan, kuinka monta sinunlaistasi sinne päätyy! Sisareni kirjoitti juuri niin kuin sinä vähän ennen kun joutui sairaalaan.
Kuulostan varmasti julmalta, mutta kun elämässä ei aina saa sitä mitä haluaa. Eikä siitä voi syyttää toisia, jos luonto ei auta. Eikä sillä perusteella voi mitätöidä toisten ihmisten fyysistä hoidontarvetta. Toivon toki, että teillä tärppää, mutta sitä ennen teidän olisi hyvä kasvaa aikuisiksi.
ja sairautta hoidetaan lapsettomuushoidolla???
Sairauden hoitoahan sekin siis on?? Useimmat lapsettomat ovat miettineet lapsen saamista monelta kantilta pitempää kuin ne jotka vaan hyppäävät petiin ja hups tuli vahingossa lapsi.
Harvemmin myös lapsettomat vanhemmat viimein lapsen saatuaan syyllistyvät lastensa pahoinpitelyihin tms. lasta alentaviin tekoihin kuin ne joille on itsestään selvyys vaan tehdä niitä aina kun huvittaa.
Ei voida siis yleistää kumminkaan puolin,mutta monesti kuitenkin lapsettomat ihmiset ovat miettineet vanhemmutta syvemmin ja ovat loistavia vanhempia jos vain saavat tilaisuuden vanhemmaksi tulla.
Asioita voidaan miettiä monelta kantilta asiassa kun asiassa.Ja perusterveydenhuolto on yhtä hyvä lapsettomuuden hoitojen aloittaja kuin yksityinenkin,vain monesti hitaampaa koska muitakin sairauksia on hoidettavana yleisellä sektorilla.
Ja mitä ihmisoikeuksiin tulee,niin jokaisella lapsella on ihmisoikeuksiin kuuluva velvollisuus saada hyvät ja rakastavat vanhemmat. Sellaiset vanhemmat myös ehkäisevät paljon niitä muita sairauksia,kuten lasten masentuneisuutta,psykosomaattisia oireita ja muita psyykkisiä sekä fyysisiä sairauksia ja oireita,joita perusterveyden hoidossakin hoidetaan,koska vanhemmuus on joillekin toisarvoinen asia.
Joka kolikolla on kääntöpuolensa.
En kärsi lapsettomuudesta itse, odotan kolmatta lastani. Työskentelen terv.hoitoalalla lakipuolella ja tätä asiaa olen selvittänyt
Hei. Lääkärinä olen samaa mieltä tuosta kiintiöasiasta; En hyväksy sitä, että julkinen sektori vähentää vaativissa lapsettomuushoidoissa yksityisellä tehtyjen vastaavien toimenpiteiden määrän. Tämä aihe jakaa mielipiteitä, usein kärkkäimmät keskustelijat ovat niitä, jotka vähiten asiasta tietävät. En kannusta valehteluun, mutta haluan, että asiakas on tietoinen mahdollisuudestaan olla kertomatta julkisella puolella koko hoitohistoriaansa. Sen sijaan asiakkaan on kerrottava rehellisesti sairaus- ym. taustansa mahdollisimman tehokkaan hoidon saamiseksi.
minkä alan lääkäri olet ja oletko julkisella vaiko/ja yksityisellä puolella?
nyt unohtunut mielestäni yks pääpointti koko jutussa... Jos parit ovat molemmissa paikoissa hoidoissa eli ne jotka ovat käyneet jo/käyvät yksityisellä puolella,ovat myöskin julkisella puolella hoidoissa/jonoissa ja vievät paikkoja sellaisilta, jotka jonottavat julkiselle puolelle ja joilla ei ole toivoakaan (= rahaa)hakeutua yksityiselle puolelle!! Ajatusmallinne on mielestäni aika itsekäs. Toiseksi minusta on järkevää, että hoito keskitetään joko yksityiselle tai julkiselle, että homma kokonaisuudessaan pysyy ns. hanskassa. Kyllä hoitavalla taholla, lääkäreillä (julkisella tai yksityisellä puolella) pitää olla täydelliset tiedot annetuista hoidoista ym. Tietojen salailu voi koitua esim. terveydellenne vaaralliseksi. Vai kuvitteletteko olevanne niin suuria asiantuntijoita hoidoissa että tuosta vaan sompailette eri puolien välillä hakemassa hoitoja. Järki käteen!!!
Musta pitää valita joko julkinen tai yksityinen puoli ja sillä selvä. Anteeksi vaan jos purkaukseni ärsyttää jotakuta...
Sinulta sen sijaan unohtui minun kirjoitukseni pääpointti, eli tasa-arvo. Kyllä minäkin käyn yksityisesti hammaslääkärillä, mutta minulla on silti oikeus saada palvelu halutessani missä vaiheessa tahansa julkiselta puolelta.
Tässä on nyt kyse lakiasiasta ja laki sanoo asiasta näin. Voi siis käydä yksityisellä, mutta on myös oikeus saada sama määrä hoitoja kuin muillakin verovaroilla. Täällä on sellaisia ihmisiä, jotka ovat kuluttaneet monen vuoden säästönsä yhteen hoitokertaan. Ja ovat menneet yksityiselle odottaessaan julkisen aikaa ja sitten kun viimein päässeet julkiselle, niin a) joko näytetty ovea b) todettu että olet yhden kerran kuluttanut sinulle kuuluvista hoidoista.
Kerroin siis vain juridisen puolen, olen törmännyt työssäni jo kolmesti muutaman kuukauden aikana tähän epäkohtaan. Itse odotan siis kolmatta lastani ja asia ei ole minulle mitenkään henkilökohtainen kipu, kuten joku oli päätellyt tekstistäni.
Halusin vain saattaa tämän ihmisten tietoon, mielestäni tämä on niin törkeää eriarvoistamista.
olla samaan aikaan kummassakin paikassa, mutta jos ei ole enää varaa yksityiseen niin totta kai kannattaa jättää kertomatta julkisella siitä, että on ollut yksityisellä! Hölmöähän se on kertoa, sillähän evää oman hoitonsa. Lisäksi voitte olla varmoja, että monet ei kerro, itse en kertoisi missään tapauksessa. Ja valittakaa ihmeessä ne, joilla on siihen energiaa!
Toisaalta itsekin toteat viestissäsi, että hoitojen rajoittaminen 3krt/pariskunta on (jollain tasolla) perusteltavissa, jos hoidot eivät tällä ajalla tuota vastetta. Sama kai se on MISSÄ ne 3 hoitokertaa tehdään, yksityisellä vai julkisella. Jos tutkimukset kerran näyttävät, ettei kolmen tuloksettoman hoitokerran jälkeen enää ole syytä odottaa positiivista hoitotulosta, on yhteisten resurssien tuhlaamista jatkaa hoitoja enää yhteiskunnan varoilla. Ja omien rahojen tuhlaamista jatkaa niitä yksityisellä.
Onko jollain tietoa tuosta asiasta, että jos 3 hoitokertaa (IVF/ICSI) eivät tuota yhtään alkanutta raskautta, minkälaiset mahdollisuudet on siihen, että hoitoja jatkettaessa raskaus saataisiin alkuun?
Edellä kirjottamani tosiaan koskee vain tapauksia, joissa raskaus ei kertaakaan edes ala. Minun käsittääkseni tapaukset, joissa raskaus alkaa, mutta päättyy keskenmenoon, ovat eri asia, ja niissä hoitojen jatkaminen voisi ehkä olla perusteltua.
5 hoitokertaa joista tuloksena 1 ihana tyttönen. Menossa kakkos kierros toisella hoitokerralla. Eli enpä tiedä miten on repäisty toi 3 kertaa ja on määritelty, että sillä pitäisi todeta ja varmasti tietää onko mahdollisuuksia saada lasta.
ton logiikan mukaan mullakaan ei pitäisi olla tytyä.
Mikähän se sitten on se tapaus jossa rajoittaminen on perusteltua ja missä ei???