Huumaa..
huumaa se on joka kerta kun sinut näen.
Tulet ja astelet..
kuin unessa on hetki paikallaan..
hymyilen.
sisälläni palaa.
en voi kääntää katsettani.
En pysy paikoillani.
katselen alaspäin koska se on helpompaa..
helpompaa etten sanoisi mitään tyhmää..
helpompaa olla katsomatta silmiäsi liian pitkään.
liian makeaa....
koruton aika välillämme.
sattuuko se sinuun?
ei paljon, mutta kuitenkin.
kysyn sittenkin jotain, tai ehdit sanoa ensin.
tuntuu kuin hämmentyisit..
kuvittelenko..
Vaivaako sinua Minä..
Näetkö lävitseni.
Näetkö hehkun..
pelottavaa ehkä. itse pelkään enemmän.
kuin haavoittuva lintu,
et voi kuvitellakkaan kuinka hauras olenkaan.
Voi sinua.. Niin ihana.
Miten uskalsinkaan pyytää sinua silloin.....
tulit.
onnentunne ja säteily..
Hävisi heti kun lähdit..
silloinkaan en voinut sinua liian pitkään silmiin katsoa..
pelkään että näen sielusi kokonaisuudessaan.
kai tunsit sen itsekin..
vai pelkäätkö sinäkin??
harhaako jälleen tuokin kuvitelma..
Sinulla on vastuu..
tiedän sen..
silti en voi olla ajattelematta..
ihania hetkiä, voisiko koskaan tapahtua...
olenko itse valmis..?
jatkuuko tämä....
huumaa se on joka kerta kun sinut näen.
Tulet ja astelet..
kuin unessa on hetki paikallaan..
hymyilen.
sisälläni palaa.
en voi kääntää katsettani.
En pysy paikoillani.
katselen alaspäin koska se on helpompaa..
helpompaa etten sanoisi mitään tyhmää..
helpompaa olla katsomatta silmiäsi liian pitkään.
liian makeaa....
koruton aika välillämme.
sattuuko se sinuun?
ei paljon, mutta kuitenkin.
kysyn sittenkin jotain, tai ehdit sanoa ensin.
tuntuu kuin hämmentyisit..
kuvittelenko..
Vaivaako sinua Minä..
Näetkö lävitseni.
Näetkö hehkun..
pelottavaa ehkä. itse pelkään enemmän.
kuin haavoittuva lintu,
et voi kuvitellakkaan kuinka hauras olenkaan.
Voi sinua.. Niin ihana.
Miten uskalsinkaan pyytää sinua silloin.....
tulit.
onnentunne ja säteily..
Hävisi heti kun lähdit..
silloinkaan en voinut sinua liian pitkään silmiin katsoa..
pelkään että näen sielusi kokonaisuudessaan.
kai tunsit sen itsekin..
vai pelkäätkö sinäkin??
harhaako jälleen tuokin kuvitelma..
Sinulla on vastuu..
tiedän sen..
silti en voi olla ajattelematta..
ihania hetkiä, voisiko koskaan tapahtua...
olenko itse valmis..?
jatkuuko tämä....
Vastaukset 3
Vanhimmat
odottelen jatko-osaa.
kuin olisit sielusi avannut lukijoille.
Todella kaunista ja myös surullista.
Otsikko ei kyllä vastannut runon tasoa.
en edes aikonut lukea tuon otsikon takia.
mutta runo on hyvä.