Ensikertalainen asialla, kaikki palaute tervetullutta ja toivottuakin :)
====
Alyssa juoksi niin lujaa kuin jaloistaan pääsi. Tuuli kuljetti mukanaan savun hajua ja kannusti häntä juoksemaan entistä lujempaa. Hän oli ollut poimimassa yrttejä metsässä äidilleen, kun avunhuudot alkoivat kantautua kylästä. Ei mennyt kauaa ennen kuin olkikattoiset talot olivat tulessa ja metsäläisten ennalta arvaamaton isku kylään tuotti tulosta. Alyssa kuuli takaansa kavioiden kopsetta. Nopea vilkaisu paljasti hevosella ratsastavan metsäläisen, joka veti selkäviinestään nuolen jousensa jänteelle. Alyssa kirosi juurakkoa kompuroidessaan eteenpäin ja päätti suunnistaa tiheämpään metsikköön saadakseen suojaa metsäläisen nuolilta. Alyssa lähestyi metsää, mutta myös hevosen kavioiden kopse kuului nyt kovempana. Saavuttaessan metsän rajan nuoli iskeytyi puuhun hänen vieressään säikäyttäen hänet.
"Pysähdy!" Huusi mies hevosen selästä. "En halua lävistää sinua nuolella, mutta voin tehdä sen kyllä."
Alyssa pysähtyi metsän rajaan ja kääntyi katsomaan takaa-ajajaansa. Miehen yläruumiinsa oli paljas ja lihaksikas, toisessa kädessään hän piti ohjaksia ja toisessa jousta, jonka jänteellä ei ollut nuolta. Alyssa pinkaisi uudelleen juoksuun ja kuuli miehen naurahtavan ennen kuin hän kannusti hevosensa uuteen takaa-ajoon. Kivikkoinen ja vieras maasto hankaloitti pakoa ja Alyssa kompuroi vaivalloisesti eteenpäin. Metsäläisellä ei ollut vaikeuksia. Hänen hevonsensa oli tottunut metsäiseen maastoon ja eteni määrätietoisesti Alyssaa kohti metsäläisen ohjastaessa sitä rennosti.
Tarak katseli kompuroivaa tyttöä huvittuneena. Oli selvää miten tämä takaanajo päättyisi, mutta hän halusi väsyttää tyttöä, jotta hänen suunnitelmansa loppuosa sujuisi paremmin. Tyttö vilkaisi taakseen ja kiihdytti vauhtiaan. Puiden oksat raapivat hänen pohkeitaan ja kasvojaan eikä mennyt kauaa ennen kuin hän kompastui ruohikon peittämään kiveen. Tarak näki hetkensä koittaneen ja hyppäsi ketterästi alas hevosen selästä. Tyttö kompuroi ylös, mutta parilla nopealla harppauksella Tarak oli hänen luonaan, tarttui tyttöä vyötäisiltä ja kaatoi hänet vatsalleen maahan. Tyttö yritti kiemurella hänen altaan pois, mutta se vain lisäsi Tarakin saalistuksenhimoa. Yhdellä nopealla liikkeellä hän käänsi tytön selälleen kohdataakseen hänen katseensa. Hän oletti kohtaavansa pelkoa, mutta vastassa olikin tulta ja tappuraa. Tyttö ei antaisi periksi helpoksi.
"Rauhoitu!" Tarak sanoi ja yritti tarttua käsiin, joilla tyttö huitoi villisti ilmaa hänen edessään yrittäen osua häneen nyrkeillään. Tarak sai otteen tytön ranteistaan ja puristi ne toisella kädellään yhteen ottaen samalla vyöltään köyden. Nähdessään köyden tytön ilme muuttui pelokkaaksi ja hän käytti viimeiset voimansa viimeiseen pakoyritykseen ja riuhtaisuun, jonka Tarak kuitenkin taltutti painaen tytön voimakkaasti maahan. Tarak tuijotti tyttöä tuimasti silmiin ja lopulta vaikutti siltä, että tyttö antoi periksi kääntäen katseensa pois.
Tarak sitoi tytön kädet toisiinsa ja jätti köyden pään roikkumaan siten, että hän pystyi taluttamaan tyttöä siitä.
"Mikä on nimesi?" Tarak kysyi istuen edelleen hajareisin tytön päällä. Alyssa vältteli hänen katsettaan ja pysyi hiljaa. Tarak tarttui häntä leuasta pakottaen hänet katsomaan itseään. "Mikä on nimesi?" Hän kysyi uudelleen ja hieman ankarammalla äänellä kuin aiemmin. "A-Alyssa" Alyssa vastasi. Tarak nyökkäsi tyytyväisenä. "Minä olen Tarak." hän vastasi. Tarak katseli hetken mullan likaamaa tyttöä allaan ja sen jälkeen ympäröivää metsää. "Liian kivikkoista." Tarak sanoi hiljaa nousten ylös Alyssan päältä ja auttaen myös hänet ylös. Tarakin hevonen odotti lähistöllä. Tarak johdatti Alyssan sen luokse ja nousi hevosen selkään. Alyssaa köydestä taluttaen hän ratsasti hitaasti loivaa rinnettä alas jokea kohti. Alyssa kamppaili säilyttääkseen tasapainonsa huonossa maastossa kädet sidottuina. Hän oli kuullut tarinoita metsäläisistä ja siitä mitä he tekivät naisille ja ajatus nosti pienen punan hänen poskilleen. Alyssa tarkkaili vaihvihkaa vangitsijaansa. Hän oli nuori, ehkä kahdenkymmenen niin kuin hänkin. Komea ja määrätietoinen.
Tarak ratsasti ulos metsästä joen rantaan. "Oletan, että tiedät loppupäivän ohjelman". Tarak sanoi laskeutuessaan hevosen selästä. "Olisin voinut ottaa sinut jo kivikossa, mutta toivon että arvostat huomaavaisuuttani tuoda sinut mukavampaan maastoon etkä uhittele enempää." Tarak sanoi tarkastellen Alyssan hieman punehtuneita kasvoja. Alyssa oli kaunis, nuori ja viaton, hentoinen kuin metsän keiju. Tarak kosketti kämmenselällään Alyssan poskea ja Alyssa säpsähti. Tarak virnisti. "Ei, et taida tehdä tästä helppoa minulle." Tarak pudisti päätään ja veti Alyssan aukiolle, jossa kasvoi siellä täällä kituvia puita. Hän avasi köydet Alyssan käsistä pitäen samalla tiukasti kiinni hänen käsivarrestaan ja sitoi ne saman tien uudelleen, tällä kertaa selän taakse ja ohuehkon puun ympäri. Tarak katseli saalistaan, joka selkeästi koki olonsa epämukavaksi sidottuna ja tietoisena siitä mitä pian tulisi tapahtumaan. Tarak polvistui ja otti saappaan varrestaan pienen metsästysveitsen. Alyssan silmät laajenivat pelosta. Tarak pyöräytti veistä tottuneesti muutaman kerran kädessään, hymyillen hieman ja nousi ylös. Hän tuijotti Alyssaa kiinteästi silmiin ja upotti veitsen terän Alyssan mekon alle. Terä tuntui kylmältä Alyssan ihoa vasten ja miehen läheisyys, metsän tuoksu, saivat hänet painautumaan entistä tiukemmin puuta vasten. Yhdellä nopealla liikkeellä Tarak repäisin puvun etumuksen auki ja pian Alyssa seisoi hänen edessään alastomana ja voimattomana. Tarak ihaili saalistaan. Nuoren naisen kauniita muotoja, kainoutta jonka vuoksi Alyssa käänsi katseensa maahan.
Alyssa sulki silmänsä häpeästä. "Raakalainen." Hän ajatteli ja puri hampaansa yhteen. Jollain oudolla tapaa hän tunsi kuitenkin myös vetoa tätä miestä kohtaan. Alyssa tunsi jälleen Tarakin käden poskellaan, eikä vetäytynyt tällä kertaa pois. Miten hän olisi voinutkaan. Tilanne oli epätoivoinen. Alyssa avasi silmänsä ja kääntyi katsomaan vangitsijaansa. Mies tarkasteli häntä avoimen ihailevasti, häpeilemättömästi. Se katse tuntui Alyssan vatsanpohjassa asti. Hän ei halunnut olla täällä. Hän ei halunnut joutua villi-ihmisen raiskattavaksi.
Hetken mielijohteesta Tarak suuteli Alyssaa. Kokeilevasti, kiusoitellen. Hänen yllätyksekseen Alyssa ei vastustellut. Tarak painautui Alyssaa vasten hyväillen hänen rintojaan. "Juuri sopivat." Hän murahti tyytyväisenä ja suuteli Alyssaa uudelleen antaen toisen kätensä kulkea Alyssan paljasta ihoa pitkin alaspäin. Tarak siveli Alyssan reisiä. Hän oli varma, että Alyssa oli neitsyt eikä hän halunnut olla julma - kunhan hän vain sai mitä halusi. Tarak nosti katseensa Alyssan kasvoihin, hänen silmänsä olivat kiinni, hengitys nopeaa ja hänen koko ruumiinsa jännittynyt. "Älä pelkää kaunokainen, en aio satuttaa sinua, ellet anna siihen syytä." Tarak sanoi jatkaen Alyssan reisien ja rintojen hyväilyä.
Alyssa avasi silmänsä ja katsoi Tarakkia hieman pelokas ilme kasvoillaan. Kohdatessaan Alyssaan katseen Tarak työnsi sormensa Alyssan neitseelliseen vaginaan ja Alyssa päästi ilmoille pelokkaan ja hieman tuskaisenkin vaikerruksen. Tarak virnisti Alyssan järkyttyneelle ilmeelle. "Shhh.. Rentoudu..." Tarak sanoi ja jatkoi työskentelyään. Alyssa yritti repiä käsiään irti köysistä jolloin Tarak lisäsi yhden sormen hänen sisälleen saaden Alyssan vaikeroimaan enemmän. "Älä rimpuile, teet tästä vain vaikeampaa itsellesi. Otan mitän haluan, sinulta ei kysytä." Alyssa yritti vaihtaa asentoaan siten, että Tarak ei pystyisi työntämään sormiaan hänen sisälleen ja Tarak vastasi hänen estelyynsä suudellen häntä rajusti ja näykkäisten samalla hänen alahuultaan. Alyssa ymmärsi Tarakin sanattoman kiellon ja nöyrtyi tilanteensa edessä. Tarak tunsi Alyssan jännittyneen kehon rentoutuvan vähitellen ja pian tuttu kosteus tuntui hänen sormissaan.
Tarak hymyili ja jatkaen tasaisia työntöjään, toisella kädellä avasi köyden Alyssan selän takaa. Huomatessaan köyden puristuksen löystyvän käsissään, Alyssa yritti epätoivoista pakoa, mutta Tarak piti tiukasti kiinni köydestä, joka oli edelleen sidottu kiinni hänen toiseen ranteeseensa. "Melkoinen villikissa." Tarak naurahti ja nykäisi Alyssan köyden avulla lähemmäksi itseään. Köysi pureutui Alyssan ranteeseen ja nykäisyn voimasta hän kaatui maahan Tarakin jalkojen juureen. Alyssa yritti nousta ylös, mutta Tarak painoi hänet jalallaan takaisin maahan. Alyssa kuuli, kuinka Tarak avasi vyönsolkensa ja pakokauhu valtasi Alyssan mielen. Oli kuitenkin myöhäistä paeta. Tarak istui hajareisin hänen päällensä ja käänsi Alyssan selälleen pitäen kiinni Alyssan molemmista ranteista. Alyssa näki ensi kertaa Tarakin seisovan kalun ja häntä pelotti. Tarak asetti kalunsa Alyssan häpyhuulia vasten ja hyväili kalullaan hänen vaginaansa. Vähitellen Tarak työntyi sisään. Alyssa sulki silmänsä, jokainen työntö sattui, vaikka Tarak tekikin kaiken hitaasti ja selkeästi harkiten.
Tarak nautiskeli neitseellisestä saalistaan. Hänellä ei ollut kiirettä. Hitain rauhallisin työnnöin hän rakasteli vastentahtoista uhriaan, yrittäen kuitenkin olla hellä sillä hänen tarkoituksensa ei ollut tuottaa ylimääräistä kipua, ei tällä kertaa. Tuntiessaan Alyssan rentoutuvan hänen allaan, Tarak kiihdytti hieman tahtiaan ja työntyi Alyssaan rajummin. Alyssa vaikeroi, mutta Tarak kuuli vaikerruksen sävystä, että kipuun oli sekoittunut myös mielihyvää. Se rohkaisi häntä jatkamaan ja melko pian sykäyksittäinen orgasmi sai hänestä vallan.
Saatuaan tyydytyksensä Tarak irroitti otteesensa Alyssasta joka makasi voipuneena maassa. Tarak nosti hänet syliinsä ja kantoi mukanaan jokeen. Kylmä vesi sai Alyssan haukkomaan henkeään ja ripustautumaan Tarakin ruumiseen entistä tiukemmin. Tarak laski hänet vyötärönsyvyiseen kirkkaaseen jokiveteen ja kastautui Alyssan seuratessa hänen esimerkkiään.
"Olet vapaa palaamaan kotiisi nyt." Tarak sanoi Alyssalle katsellen kaunista peseytyvää naista, jonka hän hetki sitten oli ottanut itselleen. Alyssa nyökkäsi, mutta vilkuili epävarman näköisenä mekkonsa riekaleita rannalla. Tarak nousi vedestä ja pukeutui, hän viittoi Alyssaa tulemaan myös rannalle, mutta Alyssa tuntui viihtyvän paremmin vedessä, suojassa hänen katseeltaan. Tarak meni hevosensa luo ja otti satulaukusta villaviitan ja sovinnollinen ilme kasvoillaan yritti houkutella Alyssaa pois vedestä. Alyssa värisi kylmässä vedessä ja ajatus lämpimästä viitasta tuntui houkuttelevalta. Hän toivoi, että Tarak tulisi lähemmäksi tai jättäisi viitan hänelle, mutta sen sijaan Tarak kohautti harteitaan ja alkoi taitella viittaa takaisin satulalaukkuunsa.
"Ei, älä. Ole kiltti." Alyssa sanoi ja nousi joesta peittäen rintansa käsillään. Tarak lopetti viitan taittelun ja avasi sen uudelleen katsellen Alyssaa, joka käveli häntä kohti nopeasti ja suloinen puna poskillaan. Tarak kietoi viitan hytisevän tytön ympärille ja nosti hänet hevosensa selkään ratsastaen itse hänen takanaan. Kun he saapuivat kylän vievälle tielle, Tarak auttoi Alyssan alas hevonsensa selästä.
"Osaat varmaan tästä kotiisi?" Tarak kysyi. Alyssa nyökkäsi. Savun haju leijui edelleen ilmassa. "Tämän päiväinen oli vain satunnainen ryöstöretki, tapaamme varmasti jälleen." Tarak sanoi ja väläytti järkyttyneelle tytölle ilkikurisen hymyn ennen kuin katosi hevosensa kanssa hämärtyvään metsään.
====
Alyssa juoksi niin lujaa kuin jaloistaan pääsi. Tuuli kuljetti mukanaan savun hajua ja kannusti häntä juoksemaan entistä lujempaa. Hän oli ollut poimimassa yrttejä metsässä äidilleen, kun avunhuudot alkoivat kantautua kylästä. Ei mennyt kauaa ennen kuin olkikattoiset talot olivat tulessa ja metsäläisten ennalta arvaamaton isku kylään tuotti tulosta. Alyssa kuuli takaansa kavioiden kopsetta. Nopea vilkaisu paljasti hevosella ratsastavan metsäläisen, joka veti selkäviinestään nuolen jousensa jänteelle. Alyssa kirosi juurakkoa kompuroidessaan eteenpäin ja päätti suunnistaa tiheämpään metsikköön saadakseen suojaa metsäläisen nuolilta. Alyssa lähestyi metsää, mutta myös hevosen kavioiden kopse kuului nyt kovempana. Saavuttaessan metsän rajan nuoli iskeytyi puuhun hänen vieressään säikäyttäen hänet.
"Pysähdy!" Huusi mies hevosen selästä. "En halua lävistää sinua nuolella, mutta voin tehdä sen kyllä."
Alyssa pysähtyi metsän rajaan ja kääntyi katsomaan takaa-ajajaansa. Miehen yläruumiinsa oli paljas ja lihaksikas, toisessa kädessään hän piti ohjaksia ja toisessa jousta, jonka jänteellä ei ollut nuolta. Alyssa pinkaisi uudelleen juoksuun ja kuuli miehen naurahtavan ennen kuin hän kannusti hevosensa uuteen takaa-ajoon. Kivikkoinen ja vieras maasto hankaloitti pakoa ja Alyssa kompuroi vaivalloisesti eteenpäin. Metsäläisellä ei ollut vaikeuksia. Hänen hevonsensa oli tottunut metsäiseen maastoon ja eteni määrätietoisesti Alyssaa kohti metsäläisen ohjastaessa sitä rennosti.
Tarak katseli kompuroivaa tyttöä huvittuneena. Oli selvää miten tämä takaanajo päättyisi, mutta hän halusi väsyttää tyttöä, jotta hänen suunnitelmansa loppuosa sujuisi paremmin. Tyttö vilkaisi taakseen ja kiihdytti vauhtiaan. Puiden oksat raapivat hänen pohkeitaan ja kasvojaan eikä mennyt kauaa ennen kuin hän kompastui ruohikon peittämään kiveen. Tarak näki hetkensä koittaneen ja hyppäsi ketterästi alas hevosen selästä. Tyttö kompuroi ylös, mutta parilla nopealla harppauksella Tarak oli hänen luonaan, tarttui tyttöä vyötäisiltä ja kaatoi hänet vatsalleen maahan. Tyttö yritti kiemurella hänen altaan pois, mutta se vain lisäsi Tarakin saalistuksenhimoa. Yhdellä nopealla liikkeellä hän käänsi tytön selälleen kohdataakseen hänen katseensa. Hän oletti kohtaavansa pelkoa, mutta vastassa olikin tulta ja tappuraa. Tyttö ei antaisi periksi helpoksi.
"Rauhoitu!" Tarak sanoi ja yritti tarttua käsiin, joilla tyttö huitoi villisti ilmaa hänen edessään yrittäen osua häneen nyrkeillään. Tarak sai otteen tytön ranteistaan ja puristi ne toisella kädellään yhteen ottaen samalla vyöltään köyden. Nähdessään köyden tytön ilme muuttui pelokkaaksi ja hän käytti viimeiset voimansa viimeiseen pakoyritykseen ja riuhtaisuun, jonka Tarak kuitenkin taltutti painaen tytön voimakkaasti maahan. Tarak tuijotti tyttöä tuimasti silmiin ja lopulta vaikutti siltä, että tyttö antoi periksi kääntäen katseensa pois.
Tarak sitoi tytön kädet toisiinsa ja jätti köyden pään roikkumaan siten, että hän pystyi taluttamaan tyttöä siitä.
"Mikä on nimesi?" Tarak kysyi istuen edelleen hajareisin tytön päällä. Alyssa vältteli hänen katsettaan ja pysyi hiljaa. Tarak tarttui häntä leuasta pakottaen hänet katsomaan itseään. "Mikä on nimesi?" Hän kysyi uudelleen ja hieman ankarammalla äänellä kuin aiemmin. "A-Alyssa" Alyssa vastasi. Tarak nyökkäsi tyytyväisenä. "Minä olen Tarak." hän vastasi. Tarak katseli hetken mullan likaamaa tyttöä allaan ja sen jälkeen ympäröivää metsää. "Liian kivikkoista." Tarak sanoi hiljaa nousten ylös Alyssan päältä ja auttaen myös hänet ylös. Tarakin hevonen odotti lähistöllä. Tarak johdatti Alyssan sen luokse ja nousi hevosen selkään. Alyssaa köydestä taluttaen hän ratsasti hitaasti loivaa rinnettä alas jokea kohti. Alyssa kamppaili säilyttääkseen tasapainonsa huonossa maastossa kädet sidottuina. Hän oli kuullut tarinoita metsäläisistä ja siitä mitä he tekivät naisille ja ajatus nosti pienen punan hänen poskilleen. Alyssa tarkkaili vaihvihkaa vangitsijaansa. Hän oli nuori, ehkä kahdenkymmenen niin kuin hänkin. Komea ja määrätietoinen.
Tarak ratsasti ulos metsästä joen rantaan. "Oletan, että tiedät loppupäivän ohjelman". Tarak sanoi laskeutuessaan hevosen selästä. "Olisin voinut ottaa sinut jo kivikossa, mutta toivon että arvostat huomaavaisuuttani tuoda sinut mukavampaan maastoon etkä uhittele enempää." Tarak sanoi tarkastellen Alyssan hieman punehtuneita kasvoja. Alyssa oli kaunis, nuori ja viaton, hentoinen kuin metsän keiju. Tarak kosketti kämmenselällään Alyssan poskea ja Alyssa säpsähti. Tarak virnisti. "Ei, et taida tehdä tästä helppoa minulle." Tarak pudisti päätään ja veti Alyssan aukiolle, jossa kasvoi siellä täällä kituvia puita. Hän avasi köydet Alyssan käsistä pitäen samalla tiukasti kiinni hänen käsivarrestaan ja sitoi ne saman tien uudelleen, tällä kertaa selän taakse ja ohuehkon puun ympäri. Tarak katseli saalistaan, joka selkeästi koki olonsa epämukavaksi sidottuna ja tietoisena siitä mitä pian tulisi tapahtumaan. Tarak polvistui ja otti saappaan varrestaan pienen metsästysveitsen. Alyssan silmät laajenivat pelosta. Tarak pyöräytti veistä tottuneesti muutaman kerran kädessään, hymyillen hieman ja nousi ylös. Hän tuijotti Alyssaa kiinteästi silmiin ja upotti veitsen terän Alyssan mekon alle. Terä tuntui kylmältä Alyssan ihoa vasten ja miehen läheisyys, metsän tuoksu, saivat hänet painautumaan entistä tiukemmin puuta vasten. Yhdellä nopealla liikkeellä Tarak repäisin puvun etumuksen auki ja pian Alyssa seisoi hänen edessään alastomana ja voimattomana. Tarak ihaili saalistaan. Nuoren naisen kauniita muotoja, kainoutta jonka vuoksi Alyssa käänsi katseensa maahan.
Alyssa sulki silmänsä häpeästä. "Raakalainen." Hän ajatteli ja puri hampaansa yhteen. Jollain oudolla tapaa hän tunsi kuitenkin myös vetoa tätä miestä kohtaan. Alyssa tunsi jälleen Tarakin käden poskellaan, eikä vetäytynyt tällä kertaa pois. Miten hän olisi voinutkaan. Tilanne oli epätoivoinen. Alyssa avasi silmänsä ja kääntyi katsomaan vangitsijaansa. Mies tarkasteli häntä avoimen ihailevasti, häpeilemättömästi. Se katse tuntui Alyssan vatsanpohjassa asti. Hän ei halunnut olla täällä. Hän ei halunnut joutua villi-ihmisen raiskattavaksi.
Hetken mielijohteesta Tarak suuteli Alyssaa. Kokeilevasti, kiusoitellen. Hänen yllätyksekseen Alyssa ei vastustellut. Tarak painautui Alyssaa vasten hyväillen hänen rintojaan. "Juuri sopivat." Hän murahti tyytyväisenä ja suuteli Alyssaa uudelleen antaen toisen kätensä kulkea Alyssan paljasta ihoa pitkin alaspäin. Tarak siveli Alyssan reisiä. Hän oli varma, että Alyssa oli neitsyt eikä hän halunnut olla julma - kunhan hän vain sai mitä halusi. Tarak nosti katseensa Alyssan kasvoihin, hänen silmänsä olivat kiinni, hengitys nopeaa ja hänen koko ruumiinsa jännittynyt. "Älä pelkää kaunokainen, en aio satuttaa sinua, ellet anna siihen syytä." Tarak sanoi jatkaen Alyssan reisien ja rintojen hyväilyä.
Alyssa avasi silmänsä ja katsoi Tarakkia hieman pelokas ilme kasvoillaan. Kohdatessaan Alyssaan katseen Tarak työnsi sormensa Alyssan neitseelliseen vaginaan ja Alyssa päästi ilmoille pelokkaan ja hieman tuskaisenkin vaikerruksen. Tarak virnisti Alyssan järkyttyneelle ilmeelle. "Shhh.. Rentoudu..." Tarak sanoi ja jatkoi työskentelyään. Alyssa yritti repiä käsiään irti köysistä jolloin Tarak lisäsi yhden sormen hänen sisälleen saaden Alyssan vaikeroimaan enemmän. "Älä rimpuile, teet tästä vain vaikeampaa itsellesi. Otan mitän haluan, sinulta ei kysytä." Alyssa yritti vaihtaa asentoaan siten, että Tarak ei pystyisi työntämään sormiaan hänen sisälleen ja Tarak vastasi hänen estelyynsä suudellen häntä rajusti ja näykkäisten samalla hänen alahuultaan. Alyssa ymmärsi Tarakin sanattoman kiellon ja nöyrtyi tilanteensa edessä. Tarak tunsi Alyssan jännittyneen kehon rentoutuvan vähitellen ja pian tuttu kosteus tuntui hänen sormissaan.
Tarak hymyili ja jatkaen tasaisia työntöjään, toisella kädellä avasi köyden Alyssan selän takaa. Huomatessaan köyden puristuksen löystyvän käsissään, Alyssa yritti epätoivoista pakoa, mutta Tarak piti tiukasti kiinni köydestä, joka oli edelleen sidottu kiinni hänen toiseen ranteeseensa. "Melkoinen villikissa." Tarak naurahti ja nykäisi Alyssan köyden avulla lähemmäksi itseään. Köysi pureutui Alyssan ranteeseen ja nykäisyn voimasta hän kaatui maahan Tarakin jalkojen juureen. Alyssa yritti nousta ylös, mutta Tarak painoi hänet jalallaan takaisin maahan. Alyssa kuuli, kuinka Tarak avasi vyönsolkensa ja pakokauhu valtasi Alyssan mielen. Oli kuitenkin myöhäistä paeta. Tarak istui hajareisin hänen päällensä ja käänsi Alyssan selälleen pitäen kiinni Alyssan molemmista ranteista. Alyssa näki ensi kertaa Tarakin seisovan kalun ja häntä pelotti. Tarak asetti kalunsa Alyssan häpyhuulia vasten ja hyväili kalullaan hänen vaginaansa. Vähitellen Tarak työntyi sisään. Alyssa sulki silmänsä, jokainen työntö sattui, vaikka Tarak tekikin kaiken hitaasti ja selkeästi harkiten.
Tarak nautiskeli neitseellisestä saalistaan. Hänellä ei ollut kiirettä. Hitain rauhallisin työnnöin hän rakasteli vastentahtoista uhriaan, yrittäen kuitenkin olla hellä sillä hänen tarkoituksensa ei ollut tuottaa ylimääräistä kipua, ei tällä kertaa. Tuntiessaan Alyssan rentoutuvan hänen allaan, Tarak kiihdytti hieman tahtiaan ja työntyi Alyssaan rajummin. Alyssa vaikeroi, mutta Tarak kuuli vaikerruksen sävystä, että kipuun oli sekoittunut myös mielihyvää. Se rohkaisi häntä jatkamaan ja melko pian sykäyksittäinen orgasmi sai hänestä vallan.
Saatuaan tyydytyksensä Tarak irroitti otteesensa Alyssasta joka makasi voipuneena maassa. Tarak nosti hänet syliinsä ja kantoi mukanaan jokeen. Kylmä vesi sai Alyssan haukkomaan henkeään ja ripustautumaan Tarakin ruumiseen entistä tiukemmin. Tarak laski hänet vyötärönsyvyiseen kirkkaaseen jokiveteen ja kastautui Alyssan seuratessa hänen esimerkkiään.
"Olet vapaa palaamaan kotiisi nyt." Tarak sanoi Alyssalle katsellen kaunista peseytyvää naista, jonka hän hetki sitten oli ottanut itselleen. Alyssa nyökkäsi, mutta vilkuili epävarman näköisenä mekkonsa riekaleita rannalla. Tarak nousi vedestä ja pukeutui, hän viittoi Alyssaa tulemaan myös rannalle, mutta Alyssa tuntui viihtyvän paremmin vedessä, suojassa hänen katseeltaan. Tarak meni hevosensa luo ja otti satulaukusta villaviitan ja sovinnollinen ilme kasvoillaan yritti houkutella Alyssaa pois vedestä. Alyssa värisi kylmässä vedessä ja ajatus lämpimästä viitasta tuntui houkuttelevalta. Hän toivoi, että Tarak tulisi lähemmäksi tai jättäisi viitan hänelle, mutta sen sijaan Tarak kohautti harteitaan ja alkoi taitella viittaa takaisin satulalaukkuunsa.
"Ei, älä. Ole kiltti." Alyssa sanoi ja nousi joesta peittäen rintansa käsillään. Tarak lopetti viitan taittelun ja avasi sen uudelleen katsellen Alyssaa, joka käveli häntä kohti nopeasti ja suloinen puna poskillaan. Tarak kietoi viitan hytisevän tytön ympärille ja nosti hänet hevosensa selkään ratsastaen itse hänen takanaan. Kun he saapuivat kylän vievälle tielle, Tarak auttoi Alyssan alas hevonsensa selästä.
"Osaat varmaan tästä kotiisi?" Tarak kysyi. Alyssa nyökkäsi. Savun haju leijui edelleen ilmassa. "Tämän päiväinen oli vain satunnainen ryöstöretki, tapaamme varmasti jälleen." Tarak sanoi ja väläytti järkyttyneelle tytölle ilkikurisen hymyn ennen kuin katosi hevosensa kanssa hämärtyvään metsään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hieno tarina=) Sopivan pituinen.
Loppu mahdollistaa mukavasti myös tarinan jatkumisen, toivottavasti pian. ;)
Hyvää tekstiä, hyvä aihe ja ihanan herkästi kirjoitettu :)
Hyvä tarina. Lisää!