Ovatko suomalaiset maailman tylsimpiä ihmisiä? Monessa eri ulkomaassa asunut ystäväni on sitä mieltä.
Helppohan siihen on uskoa. Arki-iltaisin kaupungilla liikkuu vain juoppoja. Ihmiset eivät nykyään kutsu toisiaan kylään. Töitten jälkeen käydään kaupassa ja linnoittaudutaan katsomaan televisiota. Kaikki rahat käytetään viihde-elektroniikkaan ja kyhjötetään kotona sitä uutta taulutelevisiota tuijottamassa. Viinaakin juodaan suruun, ei iloon. Suomalaiset eivät osaa elää.
Suomessa asuva ulkkis sanoi asiasta: "Suomessa eletään säästöliekillä. Ja aina haikaillaan jonnekin muualle."
Mitä mieltä olette?
Helppohan siihen on uskoa. Arki-iltaisin kaupungilla liikkuu vain juoppoja. Ihmiset eivät nykyään kutsu toisiaan kylään. Töitten jälkeen käydään kaupassa ja linnoittaudutaan katsomaan televisiota. Kaikki rahat käytetään viihde-elektroniikkaan ja kyhjötetään kotona sitä uutta taulutelevisiota tuijottamassa. Viinaakin juodaan suruun, ei iloon. Suomalaiset eivät osaa elää.
Suomessa asuva ulkkis sanoi asiasta: "Suomessa eletään säästöliekillä. Ja aina haikaillaan jonnekin muualle."
Mitä mieltä olette?
Vastaukset 23
Vanhimmat
että ei kannata yleistää. Enkä viitsi vaivautua muuta vastaamaan tuollaiseen provoon!
Tuossahan on totta joka sana, ikävä kyllä. Mutta mitäs pitäis tehdä?
>Mutta mitäs pitäis tehdä?
Aluksi voisit katsoa peiliin!
Niin näinhän se on. Poikkeuksia tietysti on puolin ja toisin.
Täytyy sanoa, että ne ulkomaalaiset, joita minä tunnen, ovat tosiaan vilkkaita ja ulospäin suuntautuvia. Suomalaiset taas rauhallisia, hiljaisia ja vähän epäluuloisiakin.
Onkohan ilmastolla jotain tekemistä sen kanssa, koska etelässä tapaamani suomalaiset ovat hiukan välittömämpiä kuin Suomessa.
Suomalaiset lannistetaan viranomaisten, byrokratian ja muiden hallintokoneiden puolesta pienestä pitäen.
Vaikka en ole ulkomailla koskaan (vielä ?) asunut, niin kyllä sen aistii täällä helposti.
Luovuus ja omatoimisuus leimataan hulluudeksi tai jopa yhteiskunnan vastaiseksi.
Keskinkertaisuus on päämäärä kaikessa, parempaa ei saa vaatia. Myös vihamielisyys omaa kansaa kohtaan on aistittavissa, tälläkin palstalla esim. "MUUTA VITTU SITTEN VENÄJÄLLE JOS SYNNYINMAASI EI KELPAA" jne jne...
Eli mistään ei saa olla erimieltä eikä kyseenalaistaa.
Oli kyseessä niinkin mahtavasta kuin sosiaaliturva, maanpuolustus tai urheilu/kulttuuri, vaikka perustelisitkin kantasi asiallisesti.
Ilmastolle me ei voida mitään, mutta meidän yhteiskunta on rakennettu pelkkiin materialistisiin arvoihin, jolloin yksilöllisyys ei saa sijaa, liittyi se mihin asiaan tahansa.
Tämä ei ehkä suoraan liittynyt aiheeseen , mutta me Suomalaiset emme pidä toisia ihmisiä vilpittömästi samanarvoisina avoimesti, ehkä johtuen siitä että sosiaalidemokraattinen yhteiskuntamme ajattelee ensitilassa vain ihmisiä tilastoina ja numeroina ja harhaluulona palvomme keinotekoista illuusiota insfraktuuria ja muita "laitoksia" suurina ja AINOINA saavutuksina.
... nuo kuvaamasi asiat -- joita minäkin jonkinasteisina epäkohtina pidän -- eivät ole toki suomalaisten yksinoikeutta, vaan ehkä vieläkin räikeämpiä monessa "ulkomaassa", joista minulla on kokemusta kahdelta mantereelta (tosin melko vähäiseltä ajalta eli viideltä vuodelta)
pitää mutta mitä ne ulkomaalaiset sitten tekevät? Eivät juo, eivät katso televisiota, vastustavat elektroniikkaa, okei,käyvät kylässä toistensa luona? Mitä ne siellä sitten tekee joka on niin mielekästä kun eivät edes juo? Älkääkä vaan taas tarjotko sitä vanhaa eri tavalla juomista, alkoholisoituneita ovat ranskassakin mitä maksatilastoihin tulee.
että Suomi on niin merkittävä osa maailmaa, että on ilmaantunut selkeä raja sen ja muun maailman välille - Suomi on tällainen ja ulkomaat tuollaisia?
Olisikohan aika hajottaa sekin esirippu ja puhua vain ihmisistä? Tylsiä ihmisiä, ja varsinkin tylsiä elämisen tapoja, on joka puolella maailmaa. Vai osaatko mainita maan, jossa kaikki kansalaiset ovat kiinnostavia ihmisiä, eivätkä tee mitään tylsää?
elää. Varovasti, keskitietä kulkien, entisiä latuja pitkin. Mielipiteitä ei sanota, keskustelua ei synny.
Yritin sanoa jotain 'entusiasmista', mutta jouduin katsomaan sanakirjasta, mitä se on suomeksi. Intomieli. Innostus. Nuoremmalla polvella sitä taitaa jo alkaa löytyä. Matkustelemalla, ja varsinkin muualla asumalla omat elämänkyvyt kasvavat, ja voi elää aidommasti, omana itsenään. Puhua vakaumuksella asioista, joihin uskoo. Tietää arvonsa ja arvostaa toisia.
Mun elämä ei ole tuollaista. Sinun on vai?
"Viinaakin juodaan suruun, ei iloon. Suomalaiset eivät osaa elää. "
Ei pida paikkaansa, ainakaan mun ja tuttujeni osalta.
Enka ymmarra mita tuo Suomalaiset eivat osaa elaa oikein tarkoittaa. Ihan yhta hyvin suomalaiset osaavat elaa ja olla, kuin muut ihmiset. Ei tarvitse yhtaan haveta, painvastoin.
Olen todella ylpea siita, etta olen suomalainen. Enka ole koskaan havennyt.
..vuosia ulkomailla asunut..
mutta iloita osaan. Olen hyvin optimistinen ihminen. Mutta Suomessa tunsin masennusta, en diagnosoitua masennusta, vaan mielialan alakuloa. Usein esitin kavereilleni jotain innoissani, ja se tyssättiin. Sellainen tyrmäävä, latistava asenne oli ainakin siihen aikaan hyvin yleistä, minun kokemukseni mukaan.
Olen saanut sen vaikutelman, että Suomi olisi muuttunut viime vuoisina. Itse en ole käynyt siellä vuosiin.
Itseäni ainakin ihmiset näköjään pitävät mielenkiintoisena milloin mistäkin asiasta, mikä meille suomalaisille ei ole mitään ihmeellista. Esim. muutaman vieraan kielen puhuminen on monelle täällä päin ihan uskomatonta. Ja huomioikaa: 1) kiinnostava ei tässä tapauksessa tarkoita seksuaalista kiinnostusta 2) vaikuttaa siltä, että ihmiset nyt pitävät omanmaalaisiaan tylsinä, sama se missä maassa asuvat!
Aussit! Onko sanavalmiimpaa ja mukavampaa kansaa missään - ja silti olen kuullut useammin kuin kerran, miten he valittavat, että muualla on paremmin. Euroopassa ja USA:ssa. Siellä on se todella kiinostava maailma, kiinnostavine ihmisineen, kuulemma. Ja Australia on niin mahtava maa!
Ei suomalaisilla ole sen enemmän hävettävää. Olemme tosi hyvä sitkeä pikku kansa. Vaikeat sääolosuhteet vaativat vahvan ja sitkeän luonteen. Se meillä on.
hyvin näkyvillä suomalaisyhteisöillä ulkomailla.Jos
toinen suomalainen onnistuu jossakin,kyllä löytyy
heti kielteistä sanottavaa.
väkeä, myös useita sukulaisiani, minä en hakenut tarpeeksi aikaisin, ja jäin rannalle. Pari kertaa on muutamat käyneet kotomaassaan, jotkut ei yhtään kertaa. Soittelin tuossa talvella läpi ja sellainen oli mieli että eipä sinne Suomeen ole ikävä, tulkaa mieluummin tänne päin! Hiukan harmittaa se myöhästyminen, ja sitten on vaan jäänyt eri mittaisten muualle suuntautuneiden matkojen varaan se muualla oleskelu. Kuka tietää miten siitä aussista olisi tykännyt olla ja bisnestää?
niin olisit varmaan tykännyt Australiastakin. Mutta ei tämä mikään ainoa onnela liene. Mitäpä sitä katumaan?
Itse muutin tanne 1981 ja hyvin olen viihtynyt.
Tulin ihan koekeilu mielella asumaan Suomeen 2003-2005 ja vaikka oli ihan kiva kokemus,niin kylla tanne takasin mielellani tulin.
Talvi tuntui todella uskomattomalta nain 22 vuoden jalkeen.
Joo silloin aikoinaan oli tanne helppo tulla,mutta nyt ei paase,ellei ole laakari,professori,tai paksuhko lompakko.
Niin ne ajat ja saannot muuttuu...
kyllä sen täällä kotimaassakin huomaa.Epäilen vahvasti että moinen "kateus" on rantautunut Ruotsin puolelta aikojen saatossa.Eihän ne muuten olisivat tänne tulleet jollei täällä rikkauksia tms. olisi ollut.
Viina kanssa pilaa monien suomalaisten suhteet toisiinsa ulkomailla.
Olen huomannut monasti ettei oikein ole kieltä puhua ulkolaisille,
kun he osaavat niin huonosti suomea !
Monet eivät puhu kuin äidinkieltään ?
Hän taitaa tuntea väärät suomalaiset ?
Puhuuko hän suomea ?
Ihanko suuri, mahtava ja kunnioitettu ULKOMAALAINEN sanoi noin! No sittenhän sen pitää olla totta, eikö niin?
Hankkikaa suomalaiset itsetunto! Me olemme tällainen maa, hyvä niin, ja mitä vittua sitten? :) Olemme epäsosiaallisempia kuin yli-intensiiviset eteläeuroopan hosujat esimerkiksi. Mutta mitä sitten?
Suomalaiset muistuttavat japanilaisia. Japanissa ollaan hyvin varautuneita ja vaitonaisia vieraiden suhteen. Aivan kuten Suomessakin. Silti japanilaiset eivät ole niin itsetunnottomia, että ruosikisivat itseän sen takia.
perinteet japanilaisena olemisesta. Heillä on niin pitkä historia, että itsetunto varmaan kehittyy ihan itsestään. he taitavat olla hiukan hienostuneempia, kehittyneempiä, 'sivistyneempiä' kuin me, vaikka tuo vetäytyvyys lienee samantapaista. Tai nämä voivat olla omia ennakkoluulojani.
Minusta Suomessa on paljon hyvää. Ja on huonoakin. Kukin näkee sen, minkä ymmärtää.
Kaipaan joskus suomalaista tapaa sanoa aamulla 'huomenta' ja sillä siisti. Ei ollut pakko antautua pitkiin keskusteluihin. Ei tarvinnut edes kysyä 'mitä kuuluu', kun kumpaakaan ei kiinostanut toisen vointi, eikä kumpikaan halunnut teeskennellä.
Eläköön suomalainen suorasukaisuus, käytännöllisyys, luovuus, herkkyys, lojaalisuus,...
Me olemme osa huomisen historiaa. Parannetaan Suomen historiaa omalla käyttäytymisellämme, jos voimme.