Saadaan viimein julkisuuteen muunkinlaista tietoa Itämeren ravinnekuormittajista kuin vaan ympäristöhallinnon demaripropakantaa.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/02/508200
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/02/508200
Vastaukset 20
Vanhimmat
Näinkö oikein? Kuvassa oli diagrammeja typpi- ja fosforipäästöistä? typen päästöistä tuli joku 76% ja fosforista yli 8+% tulee venäjältä. Ja tulevaisuudessa tilanne kääntyy yhä enemmän noiden maiden suuntaan tehostuvan maatalouden ansiosta.
Kaksi juttua tuli itselle mieleen. 1) Suomen osuus oli jotain alle 10% kokonaispäästöistä. Eli jos suomessa vaikka pudotettaisiin maatalouden päästöt puoleen niin kokonaisvaikutus itämeren tilaan olisi sitten jonkun alle 5% Ja päästöt puoleen maataloudesta tarkottais että nykyiset lehmän ja sonnin paskat pitäisi levittää noin kaksi kertaa isommale alalle.
2) Moni tuntuu haikailevan ulkomailta tuotavien elintarvikkeiden perään. No suomen kohdalla se tarkoittaisi juuri puolasta tulevaa tuontantoa. Ja eikös tämä entisestään lisäisi itämeren pahoinvointia, Puolalla ei ole suurempia haluja alkaa rajoittamaan ulkomaan vientiä siinä tilanteessa ylimääräisillä päästörajoituksilla.
Eli minusta kotimaisen elintarvikkeen osto on ympäristöteko. Suomessa ympäristölainsäädäntö on maailman tiukimpia.
Tuore Scientific American on huolissaan myös meriin menevistä muista kemikaaleista. Ihmisten syömät lääkkeet ja hormoonit menevät puhdistamojen läpi mereen ja ekosysteemi kärsii. Sitten tietysti menee vielä lukuisa joukko muita myrkkyjä suoraan vesiin vaikka teollisuuden päästöjä onkin vähennetty.
Ennustelen että ei mene kovin kauaa kun jätevedet määrätään johdettavaksi muualle kuin vesistöihin (ehkä joku juurakkopuhdistamo saattaisi toimia).
fosforille tapahtuu jätevedenpuhdistuksen jälkeen...
Lietteenä pois prosessista ja käsittelyn jälkeen viherrakentamiseen, josta se sitten valuu mereen.
Näissä viherrakentamisissa sallitaan kymmeniä kertoja suurempia levitysmääriä, kuin mitä pelloille saisi levittää. Eihän niitä taideta seurata mitenkään???
koskien direktiiviä, vaan saa sitä sittenkin käyttää viherrakentamisessa luvattoman paljon. Ihmettelen mihin ne meinaa lietteen laittaa jos viherrakennuksen määriä joudutaan direktiivin puitteissa leikkaamaan.
Voisin ottaa sitä kyllä muuten pelloilleni, mutta kun on itellä jo 300 sonnia paskantamassa.... Siitä muuten pitää sitten viljelijöiden ottaa ainakin 100 euroa tonnilta maksua ;-) Maksaahan sekin kun lähetetään jätevettä puhdistettavaksi ;-)
sitte jo koske noita viherrakentajia!
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=61220&lan=fi
mielekiintoista!!... ei näköjään koske
laskelma jonka mukaan viher-rakentamiseen käytetään kompostimullan mukana fosforia 6000 kg/ha, me saamme käyttää 15 kg/ha.
Joten aivan yksi lysti mitä jätelietteellä tehdään ei millään mitään väliä.
6000 kiloo fosvorii/ha?? hirvittävä määrä, millä yleensä ton määrän saa hehtaarille?
Sen saa sopimaan levittämällä vaikkapa helsingin
jätelietteitä kompostoimalla tuotettua "metsäpirtin"
multaa 10 sentin kerros hehtaarille.
Näin juuri tehdäänkin ja vielä yllytetään tekemään.
Kompostointikenttä löytyy muistaakseni Sjöldvikin
tienoilta.
Paikkaa hoitava viranhaltija kertoi paikalla olleen
ensivaiheessa niin ahdasta että rekka saatiin vaivoin käännetyksi,
kunnes tuote saatiin "vetämään".
Muistaakseni kompostimullan kauppaa vauhditetaan 30 euron
hintatuella kuormalta.
Luullakseni on kyse henkilöauton peräkärryllisestä tässä
tapauksessa.
Käy ihmeessä hakemassa. Viranomaisethan vannovat vaikka
käsi raamatulla että kyseessä on itämeren pelastustoimi.
Metsäpirtin multa: 50 mg/l fosforia, jota ohjeistetaan käyttämään 15 cm paksuna kerroksena.
50 mg/l = 50 g/m3 (1 g = 1000 mg ja 1 m3 = 1000 l)
1 ha = 100 a = 10 000 m2
15 cm = 0,15 m
0,15 m * 10 000 m2 = 1 500 m3
1 500 m3 * 50 g/m3 = 75 000 g = 75 kg
Siis 15 cm kerros multaa tuo nurmikolle 75 kg fosforia hehtaaria kohden. Typpimäärä hehtaarille (15 cm:llä) on 285 kg.
jos maajussilla on 75 kg fosforia, hänellä täytyy olla käytössään 5 ha peltoa johon tuo fosfori sijoitetaan ja lisäksi samalta 5 ha pellolta on korjattava sadon mukana 75 kg fosforia pois. Jos maajussi tekee "viheralueet" eli vain katkaisee heinän eikä korjaa sitä pois, toimenpide on lannoittamista ja sanktioita tulee.
Suomessa on jotain pari miljoonaa peltohehtaaria joista nyhdetään valtavat määrät ravinteita kulutettavaksi kaupunkeihin. Keskiverto kaupunkiasukas tuottaa jätettä jossa on ruuasta, pesuaineista yms peräisin olevia ravinteita. Miljoonia tonneja fosforia ja typpeä "katoaa" vuosittain yhdyskuntien ja teollisuuden toimesta.
Helsingin jätevedestä kerrotaan erotettavan 592 000 kg
fosforia vuodessa.
Tästä määrästä saadaan kompostoimalla 100 000 kuutiota
multaa.
592 000 : 100 000 = 5,9 kiloa fosforia kuutiometrissä
multaa.
Hehtaarille levitetään siis 1500 kertaa 5,9 = 8850 kiloa
Missä mättää ? Kerro mistä sait multa-analyysin.
Veikkaampa että kyseessä on jokin vippaskemiallinen
helppoliukoinen osa.(maku viipyilevä, hedelmäinen)
Eihän vaan pelata kaksilla säännöillä ?
Maatalouden päästöihin näytetään luettavan myös
vaikealiukoinen maahiukkasiin sitoutunut osa.
Näin sitä perustellaan:
On tehty kokonaista yksi kappaletta levänkasvatuskoetta,
jonka tulosta verrataan samasta pitoisuudesta fosforia
sieppaavaan anioninvaihtohartsi kokeeseen.
On saatu tietty kerroin jonka ajatellaan korreloivan
todellisuuden kanssa.
Suuri virhe.
Näin se Tehdään: On astiassa näytettä, perään heitetään
hartsirakeita. odotellaan, ja sitten analysoidaan
hartsi.
Hui, sanoo arvon tutkija, levä uuttaa fosforia myös
maahiukkasista.
No entä todellisuus sitten?
Maahiukkaset jotka päätyvät vesistöihin, painuvat pikaisesti
pohjalle. siellä ne peittyvät järvissä muodostuvan mudan alle.
Kotijärvessänikin on sitä yli 5 metriä paksulti.
Jotain milli vuodessa sitä tulee lisää.
No missä se virhe? -Fosforipitoinen muta on pohjalla ja valoa
vaativa levä pinnalla. Välissä on puskurina vaikkapa 10 metriä
vettä. Asia on täysin erilainen kuin samassa purnukassa
puljattu vesinäyte.
Tämmöistä on tiede suomessa, voi meitä.
http://www.helsinginvesi.fi/default.asp?link=541.5
" PÄÄRAVINTEET:
Typpi 190 mg/l, fosfori 50 mg/l, kalium 150 mg/l (määritetty
Eviran lannoitelain mukaisin menetelmin)."
Siis missään vaiheessa en ole väittänyt että tämä toiminta olisi millään muotoa hyväksyttävää, päinvastoin olen itsekkin sitä mieltä että kaupunkien pitäisi huolehtia jätteistään tehokkaammin.
Tämä sanottuna, olen edelleen sitä mieltä että laitoksen kotisivu on luotettavampi lähde faktojen tarkistamiseen kuin jokin lehtiartikkeli, josta alemmassa viestiketjussa kerroit luvut löytäneesi.
Lisäksi olen tietoinen siitä, että tämä määrä 75 kg/ha on 5x suurempi kuin mitä maataloudessa on sallittu käyttää. Lisäksi huomauttaisin vielä siitä asiasta, että eikö maataloudessa ravinteet levitetä pelloille, jossa on jo kasvavaa heinää/viljaa joka pystyy ravinteita käyttämään ja jotka sitten vielä syksyisin kerätään pelloilta pois. Uusia viheralueita rakennettaessa mitään kasvillisuuttahan ei vielä maassa ole, joten eikö tämä silloin entisestään vielä edistä ravinteiden huuhtoutumista? Puhumattakaan siitä, miten kaupunkialueilla nurmikoilta valuva vesi ohjataan heti metrin päässä olevaan sadevesiviemäriin, kun taas maaseudulla pelloille vaaditaan jos jonkinlaisia suojakaistoja pientenkin purojen varsiin. Outoa logiikkaa minusta :-\
Sen verra lisäisin ettei ne laitoksien antamat tiedot nyt niin luotettavia ole, olen usein jutellut ihmisten jotka ovat tekemisissä näitten laitoksien kanssa jollain tapaa siis tavallisia työntekijöitä ei herraporukkaa kyllähän siellä sävelletään ja kikkaillaan tutkimustuloksien kanssa.
Paskamaista
Kävin eviran sivulla ja löysin linkin josta
selvisi asia.
Onkin niin että metsäpirtin nurmikkomulta on erillinen
"miedonnettu" tuote, ja nuo analyysitulokse ovat sen mukaiset.
Todellinen fosforipommi kulkee nimellä "rekisteröimätön
kasvualusta".
Tosi järkyttävän näköistä törkyä mikäli on samanlaista kuin
mitä TVH käytti kotini lähellä olevan pysäköintilevikkeen
ruusupuskan alustaksi.
Ruusupuskasta johti ruskea vana suoraan vieressä olevaan
pikkujärveen,kun sadekuurojen vedet ohjautuivat menemään
puskan ympäri ja osittai läpikin.
Jäi valitettavasti seuraamatta kuinka kävi rannan kasvustolle,
limottuiko ranta ym.
'Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 2005' -vihkosessa (minkä monet jo varmaan tuntevat) kyllä selvästi sanotaan, että yhdyskunnat tuottavat jätevesiin 4,4 mil. kg fosforia vuodessa. Tällöin n. 0,6 milj. kg Helsingin osuudeksi vaikuttaa hyvin uskottavalta määrältä.
Olisiko kuitenkin mahdollista, että tuotettavan mullan määrä olisi 100x suurempi kuin mitä lähteessäsi on mainittu? Vai huuhtoutuuko 99 % fosforista jo kompostointikentällä vesistöihin? :-D
meitä viedään, tietenkin tämä "rekisteröimätön on tutkimatta mitä se sisältää eikä varmaan tuloksia uskalleta julkaistakaan, varmaan sisältää raskametalleja ja kaikee muuta piilossa pidettävää.
Onkelman ytin. Vihkosen mukaan pellolta huuhtoutuu kaikki sadon mukana poistumaton fosfori veteen, ja lisäksi lantavarastoista huomattavia määriä. Kaupunkien kompostivarastoista ja viheralueilta ei sitten huuhtoutuisikaan grammaakaan...
Tästä fosforin "katoamisesta" voisi kyllä MOT ottaa selvää????
Pieni vihje toimittajille??
aletaan painostaa MTK:ta tekemään edes tässä asiassa jotain meidän hyväksi, helvettivieköön sille tälläiset asiat kuluu mikä etujärjestö tuollainen on joka ei jäseniään puolusta valheita vastaan.
Onko näistä nahjuspoikasista mihinkään oikeaan työhön, vai onko niin että ne "henkilökohtaiset hyvät suhteet" kärsii niiku yksi pohjanmaan edustaja valitti jokunen vuosi sitten kun olis pitänyt jotain tehdä.
Äsken. Kyllä se suurin kuormittaja on Pietari ja Puola. Suomen osuus n. 10%.
Tästä vielä tarkennettuna, että suomen maatalous n. 3% kokonaiskuormituksesta.
Eli ei mikään ihme, jos vaikutukset ei paljoa näy, vaikka typpi- ja fosforimääriä pienennetty.
Kumma, ettei professori uskaltanut kunnolla sanoa, mistä johtuu suomenlahden huono tila. Lopussa vain joutui myöntämään, että perämeren hyvä tila johtuu siitä, kun siellä ei ole pietarin kaltaista saastuttajaa.
Karhuvaara oli selvästi jyvällä mikä saastuttaa eniten