Harmaat varjot muistoissain,
odottavat vain kutsuain.
Päivän paiste himmeää,
yön aurinko kirkastuu,
kuka pelkää pimeää,
kun varjot mieleeni muistuu.
Olen löytänyt rauhani,
tukeni ja saumani,
mutta kuka mulle toivoa antaa,
kun varjot koreillaan tuskaa kantaa.
Kuu kutsuvasti kaukana hohtaa,
siellä, missä taivas ja maa kohtaa.
Sinnekkö viepi noiden varjojen tie,
missä niiden valtakunta sitten lie.
Vaan kutsuessain ne varjot palaavat,
kun ajatukset synkät ovat mielessäin.
Silloin ne minua halaavat
ja kontrollin ottavat itseltäin.
Nyt katson varjon silmin,
kun ne minua ohjaa,
takaisin sänkyyn mielin,
mutta varjot elämän tahtoa kohtaa.
odottavat vain kutsuain.
Päivän paiste himmeää,
yön aurinko kirkastuu,
kuka pelkää pimeää,
kun varjot mieleeni muistuu.
Olen löytänyt rauhani,
tukeni ja saumani,
mutta kuka mulle toivoa antaa,
kun varjot koreillaan tuskaa kantaa.
Kuu kutsuvasti kaukana hohtaa,
siellä, missä taivas ja maa kohtaa.
Sinnekkö viepi noiden varjojen tie,
missä niiden valtakunta sitten lie.
Vaan kutsuessain ne varjot palaavat,
kun ajatukset synkät ovat mielessäin.
Silloin ne minua halaavat
ja kontrollin ottavat itseltäin.
Nyt katson varjon silmin,
kun ne minua ohjaa,
takaisin sänkyyn mielin,
mutta varjot elämän tahtoa kohtaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.