Kirjoitanpa minakin viestin ilman pisteita jotka pitaisi joskus olla a ja o-kirjaimen ylapuolella.
Taalla Benalmadenassa on taysi kesa. Mansikoita ja vadelmia syodaan (ei suomalaisten veroisia), kukat kukkivat ja ruoho kasvaa. Aamuisin olen kuulevinani kiurun laulua ja kurkiaurakin lensi yhtena paivana pohjoista kohti. Kovin on 65 hiljainen, ei keskustelun keskustelua mistaan aiheesta! Tamahan on keskustelupalsta, jossa toki muutkin viestit ovat sallittuja. Minakin kirjoitin aikanaan jopa runoja, seka hyvin, etta varsinkin huonoin tuloksin. Seuraan palstaa tiiviisti mutta kirjoitan vahan. Syynkin tiedatte.
Kaipaan Frederiikan tapaisia kirjoittajia vaikka te muutkin tietysti olette hyvia.
Hyvaa kevatta kaikille!
Ruuneperi
Taalla Benalmadenassa on taysi kesa. Mansikoita ja vadelmia syodaan (ei suomalaisten veroisia), kukat kukkivat ja ruoho kasvaa. Aamuisin olen kuulevinani kiurun laulua ja kurkiaurakin lensi yhtena paivana pohjoista kohti. Kovin on 65 hiljainen, ei keskustelun keskustelua mistaan aiheesta! Tamahan on keskustelupalsta, jossa toki muutkin viestit ovat sallittuja. Minakin kirjoitin aikanaan jopa runoja, seka hyvin, etta varsinkin huonoin tuloksin. Seuraan palstaa tiiviisti mutta kirjoitan vahan. Syynkin tiedatte.
Kaipaan Frederiikan tapaisia kirjoittajia vaikka te muutkin tietysti olette hyvia.
Hyvaa kevatta kaikille!
Ruuneperi
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kateeksi käy sinun kevättäsi Ruuneperi,mutta kevät alkaa tulla meillekin. Aurinko paistaa ja hanget hohtaa toisaalla ja toisaalla kura lentää.
Keskustelijat ovat näköjään vaisuja ,mistä johtuneekin. Jokainenhan voisi aloittaa mieleisensä aiheen. Minä savolais mummu lähden tässä Helsinkiin lapsenlikaksi muutamaksi viikoksi. Vammainen mummukin pärjää vielä 1,5 vuotiaan kanssa. Missähän tosiaan lienet sinäkin Frederiikka kun ei ole pitkiin aikoihin sinusta kuulunut mitään? Sinulla oli niin hyviä keskustelun aiheita. Hyvää kevään jatkoa vain kaikille!
että olet voimissasi ja pianhan pääset tänne "rakkaaseen" kotimaahan.
Ei niissä eteleän mansikoissa ole sitä makeutta mitä meidän mansikoissa, mutta kyllä siellä joskus saa ihan sattumoisin sellaisiakin jotka todella ovat hyviä.
Paistaa se aurinko jo meilläkin joten tasoissa ollaan siinä suhteessa.
Hyvää jatkoa.
moikka:
en ole oikein hyvä tässä kirjottamisessa,mutta yritän nyt kuiteskin.kyllä runojen kirjottaminen on aivan hyvä asia,kun vain minäkin osaisin.mutta kun minulla ei tuo runosuoni oikein tahdo alkaa solisemaan.luen kyllä runoja ja pidän niistä.nyt kun kevät tekee tuloaan,niin tuntuu aivan nuortvansa,aurinko paistaa ja linnutkin alkaa konsertoimaan,niin mikä sen mukavnpaa.en nyt varmaankaan ole frederiikan tapainen kirjoittaja,mutta jotain tuli kumminkin.
Ei Sinun tarvitse olla muiden tapainen kirjoittaja. Ole oma itsesi! persoonallisuuksia taalla tarvitaan. Olen muuten suuresti ihastunut kun minua taalla etelan yksinaisyydessa joku, jopa moni, muistaa.
Ruuneperille terveisiä täältä kauniista Pohjois-Suomesta.
Kevät tekee tuloaan, linnut laulaa ja on mahtavat hiihtokelit.
Nytkin on nollakeli, mutta tuuli voimakas.
Ei ole montakaan kuukautta kun saa poimia marjoja ja elää kauniissa kesässä.
Hyvin on asiat kuitenkin, vaikka muuan hullu tuon sodan aloitti... Hyvää jatkoa ja jospa se runosuonikin puhkeaa taas:)
Hiukan on tukkoinen tuo runosuoni mutta yritan jotain.
Siella ja taalla.
Siella valkoiset hanget kimmeltavat
ja hyvin suksi luistaa.
Taalla etelan lammot viihdyttavat
vadelmat ja mansikat maistaa.
Nyt toisiamme tervehtikaamme
sydanlampoisin ystavan mielin
eloamme, oloamme keventakaamme
ystavallisin mielin ja kielin.
Ihanpa tuli mielikin keväiseksi noin kauniista runosta.
Kiitti sinulle ja oikein hyvää keväänkö, kesän odotusta, en tiedä, missä päin maailmaa asut, mutta kaikkea hyvää jatkossakin.
Toivottavasti edelleenkin runiosuonesi on ehtymätön.
se pulppuaa taas!!!! Runosuoni nimittäin - ainakin Ruuneperilla. Ja kirjoittajiakin on ilmaantunut lisää tänne suosikkipalstalleni.
Tulipa hyvä mieli!
Ajatukseni ovat olleet viime aikoina vakavia - paljoltikin liikkuneet elämän perimmäisten kysymysten äärellä läheisten poismenon ja vakavien sairauksien myötä. Silloin tekee mieli vetäytyä kaikesta turhasta - panna elämän arvoja uusiksi.
Mutta olen huomannut - kauneuden ja kaiken hyvän kaipuu ja arvostus lisääntyy... Tulee taas semmoinen onnen tunne: Kahlil Gibrania mukaillen
Uskon
unelmiin,
niihin
on
kätketty
ikuisuuden
ovi
Hymyilevät terveiseni Teille Kaikille §(*:*)§