Meille tuli kani pari kuukautta sitten. Alkuun näytti sopeutuvan oikein hyvin, rohkea, loikki innoissaan ja tutki uusia paikkoja...Käsittely onkin toinen juttu. Kani on kääpiöluppakorvatyttö, reilun vuoden ikäinen. Kynsien leikkuu on semmonen operaatio, että huh huh...se rimpuilee kuin henkensä edestä ja miestä ihan puraisikin oikein kunnolla, kun yritti ottaa sitä kiinni. Ilmeisesti ei ole kovin käsitelty edellisessä kodissa. Eka kerralla käytin sen eläinkaupassa kynsien leikkuulla, jotta osaisin ne itsekkin sitten oikein leikata. Sylissä tämä tyttönen ei viihdy lainkaan ja huomaa miten se ressaa kiinniotto tilanteita. Sain neuvoja eläinkaupasta,että täytyy joka päivä nostaa se syliin. Yritettiin sitä ja sen jälkeen se ihan selvästi kartteli meitä, ei antanut silittää, heti loikki karkuun. Sitten testasin että jätin sen rauhaan viikoksi, en edes yrittänyt ottaa syliin. Aivan selvä muutos tapahtui, se tuli itse nuuhkimaan syliin ja ottamaan herkkupaloja sylistä. Mutta taas kun aika koittaa leikata kynnet, se vaistoo ja luikkii piiloon ja on tosi arka, ei auta herkut eikä mikään. Kieltämättä on juolahtanut mielessä muutaman kerran, että myyn sen pois ihmiselle kellä riittää kärsivällisyyttä taistella sen kanssa. Perusluonne on kuitenkin ihan kiltti ja utelias hääräilijä. Mitä ihmettä teen sen kanssa? Otan kiitollisena vinkkejä vastaan.
Mitäpä olette mieltä
pinna kireellä
7353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
juttu. Reilun vuoden ikäinen kääpiöluppanaaras joka tuli meille vuoden alusta. Ei ole vielä tullut syliin mutta antaa silittää ja tulee hetkeksi syliin kun makupaloilla houkuttelee. Alkaa tuntumaan että kaikki puput eivät ole sylipupuja. On siis ihan virkeä ja utelias loikkija mutta en edes yritä ottaa syliin. Kynsienleikkuu tapahtuu lemmikkieläinkaupassa. On halpaa ja siellä on ammatti-ihmiset jotka osaavat käsitellä rimpuilijaa. Mutta meidän pupsi ei vaan ole sellainen sylissäköllöttelijä mutta haitanneeko tuo mitään?
Olet tehnyt siinä aivan oikein, että annat pupun olla etkä jahtaa väkisin sitä syliin. Jotkut pupsit eivät viihdy koskaan sylissä ja siihen on tyytyminen. Istu ja makoile lattialla ja anna pupun tutkia sinua. Anna herkkupaloja ja silittele lattialla, älä nosta syliin.
Kynsienleikkuu on pakko tehdä, mutta sen takia ei kannata kania myydä. Laita kani pyyhkeen sisään pakettiin ja nosta tassu kerrallaan leikattvaksi. Meillä kani makaa selällään tässä paketissa mieheni jalkojen välissä, poikani näyttää taskulampulla valoa ja tyttöni silittää kanin päätä eli koko perhe on kynsienleikkuussa mukana. Onneksi kanimme kynnet eivät kasva nopeasti vaan kerta kuukaudessa leikkaaminen riittää, kesällä harvemmin.
Hei
Kiitos teille molemmille kun vastasitte.Ihan kiva kuulla, että muillakin on samoja ongelmia. Ajattelin että ollaan vaan onnettomia pupun pitäjiä. Hyvää kevättä teille molemmille!
kuinka nostat kania? jotkut kanit ei tykkää jos niitä nostetaan niskasta (ja tuetaan pepusta).
Hei
Olen nostanut sitä oppien mukaan. Toinen käsi masun alle (kainaloihin ) ja toinen pepun alle. Tosin kiinniotto tilanteessa se rimpuilee niin paljon, että olen ensin pitänyt sitä molemmilla käsillä aloillaan ja sitten kun se on lopettanut pyristelyn nostanut sen edellä mainitulla tavalla syliin. Tänään käytin sen kynsien leikkuulla eläinkaupassa ja oli siellä myyjän kans puhetta, että onhan se meillä ollut vasta parikuukautta, niin onhan tämä vasta alkututustumista meillä molemmilla ja olenhan minäkin sen verran epävarma otteissani. En tiedä kumpaa jännittää syliin nosto enemmän, minua vai kania. Kiitos vastauksestasi.
Lisäyksenä tuohon edelliseen viestiin...
Mulle on ihan sama vaikka se ei koskaan tottuisi olemaan sylissä ja kyllähän se kiipeekin välillä jalkojen päälle istumaan hetkeksi,kun itse olen lattialla. Mutta onhan ne kynnet kerran kuussa leikattava ja onneksi on tämän palvelun tarjoajia. Mutta silti olisi ne kiva leikata ihan itse.
harkitse vielä syliin ottamista. Onhan minulla aikaa ja kun ajattelee että pupu on meilläkin vasta ollut vajaat kaksi kuukautta niin kerkiäähän sitä vielä. Ja ei se tosiaankaan haittaa vaikka ei tulisi ikinä syliin köllöttelemään. Antaa kuitenkin silitellä ja rapsutella ja pupu nuolee ja joskus vähän nappaa hampaillaan, useimmiten silloin kun silitys loppuu. Onhan se aivan ihana ja en enää mistään hinnasta luopuisi. Ja sen kynsienleikkuun hoidan lemmikkieläinliikkeessä koska eihän sitä kuitenkaan tarvitse koko ajan sinne viedä.