Sosionomi-opiskelijat!

Opiskelen iltaopinnoissa ja kaverini kertovat, että opiskelupaketti on siinä tiiviimpi ja parempi kuin päiväopinnoissa. Lh:na sain toimintakyvyn tukemisesta harjoitteluni hyväksiluettua, eli pystyin sekä käymään työssä päivisin, että opiskelemaan täysipainoisesti iltaisin puolentoista vuoden ajan, kun vielä yhden harjoittelun sain tehdä omassa työssäni!


Ryhmätöitä on melkoisen kiitettävästi, mutta on myös yksilöllisiä tehtäviä eli kirjallisia tehtäviä, yleensä 10-20 sivuisia. Eri jaksoilla painottuu vähän eri tavalla, jossain jaksossa voi olla vain kirjatenttejä (1-4 kirjaa).


Hyvällä opiskelutekniikalla pärjää kyllä eli ei kannata lukea sana-sanasta! Se minut yllätti, että tämä koulu on niin paljon teoriapainoitteisempaa kuin lh-koulutus, enkä ole kovin paljoa voinut hyödyntää kokemustani.


Kun selviää ekasta puolesta vuodesta ja tottuu systeemiin, kyllä tästä selviää! Täällä suoritetaan ruotsista ja enkusta virkamiestutkinnot, mutta tukiopetuksia on hyvin saatavilla. Kirjallisissa tehtävissä joutuu hakemaan tietoa useista eri lähteistä ja omaa tekstiä tulee lähinnä johdantoon ja pohdintaan.


Uskon, että kun on jo elämänkokemusta ja lh-koulutus takana voi pärjätä jopa paremmin kuin yo:t tietyissä aineissa. Opiskelu on hyvin teoriapainotteista, mutta teorian jälkeen on aina pitkä harjoittelu ja sen jälkeen kootaan kaikki sekä teoria, että kokemus yhteen. Jotkut opinnot suoritetaan monimuoto-opintoina eli tehdään paljon verkko-opintoja ja vain vähän lähipäiviä se tarkoittaa käytännössä sitä, että kirjallisia tehtäviä on paljon.

Motivaatio merkitsee paljon tässä opiskelussa! Tsemppia valintaasi!

Millaisia opiskelumuotoja teillä pääasiassa suositaan?

Riippuu aivan opettajasta. Toiset paasaavat neljä tuntia yksinään luokan edessä, toiset vaativat koko luokkaa osallistumaan keskusteluun. Tietyt opettajat teettävät hirveästi keskustelkaa ryhmässä aiheesta X ja kirjatkaa ajatukset flapille -tyyppisiä tehtäviä, jotka sitten esitetään muulle luokalle (vihaan tätä touhua).

Opintokäyntejä on lähes joka kurssilla ja ne ovat yleensä erittäin mielenkiintoisia. Lisäksi jotkut opettajat näyttävät videoita tai teettävät meillä opettavia leikkejä, mikä voi kuulostaa typerältä, mutta niistä oppii oikeasti.


Onko paljon ryhmätöitä?

Ryhmätöitä on suurin piirtein joka toisella kurssilla. Joillakin ne ovat pienimuotoisia ja joillakin isompia. Tänä keväänä meillä on ryhmässä tehtävä todella iso ryhmätyö.

Esitelmät kursseille tehdään yleensä myös ryhmissä, joissa on 2-4 henkeä riippuen siitä, mitä opettaja haluaa. Jotkut opettajat suosivat myös ryhmätenttejä.

Entäs lukemista ja kirjatenttejä?

Opintojen aikana tulee suorittaa kaksi kirjapakettitenttiä, joiden lisäksi joillain kursseilla tulee tenttiä varten luettavia kirjoja. Monikulttuurisuuden kurssi puolestaan alkoi kirjatentillä eli kyllä näitäkin jonkin verran on.

Yleensä jos kurssi alkaa/päättyy tenttiin, niin pakettiin kuuluu vähintään yksi kirja ja luentomateriaali (se tietysti vain jos tentti on kurssin lopussa).

Kuinka teoriapainotteista opiskelu on? Tuleeko käytäntö esille muussa kuin työharjoitteluissa?

Teoriaa on melko paljon, mutta käytäntöäkin on sopivasti. Jo ensimmäisenä syksynä toteutimme virkistyspäivän järjestämisen eräälle porukalle. Tänä keväänä taas tuo mainitsemani iso ryhmätyö on ihan käytännöntyötä, vaikkei harjoittelusta olekaan kyse. Ja se tosiaan vie suurimman osan keväästä.

Onko opiskelu yleisesti tällä alalla kuinka raskasta?

Raskaus vaihtelee todella paljon. Tänä keväänä olen ollut äärimmäisen väsynyt, enkä jaksa tehdä mitään enää kouluhommien jälkeen (nyt on onneksi projektiviikko, niin on ehtinyt jopa nukkua). Meitä on työllistetty nyt aivan liikaa, aika ei riitä kunnolla edes kaikkiin tehtäviin, saati sitten sosiaalisen elämän ylläpitämiseen, että näin...

Viime keväänä meillä taas oli kerran viikossa puolikas päivä koulua. Silloin riitti aikaa vaikka mihin, eikä taatusti väsyttänyt. Tosin sekin oli aika tympeää, koska puolikas päivä silloin tällöin ei oikein motivoi koulunkäyntiin.

Eli hyvin epätasaista on meillä, en sitten tiedä, onko muillakin samanlaista.

Mitkä asiat opinnoissa ovat olleet vaikeimpia?

Lähinnä niiden kasautuminen samalla tavalla kuin tänä vuonna. Pitää priorisoida, mihin tenttiin lukee, mihin kurssiin panostaa ja mitkä jättää vähemmälle. Hankala on sitten yrittää tehdä valintoja, koska kaikesta haluaisi hyvän arvosanan.

Mikään kurssi ei ole ollut erityisen hankala, jos siihen on panostanut itse. Lainsäädäntö tosin tuotti harmaita hiuksia, koska se oli verkko-opintoina, enkä oikein ymmärtänyt lakitekstiä. Sitä oli hankala lähteä suorittamaan ilman kunnollista opettajan ohjausta, mutta siitäkin sai rämmittyä läpi jotenkin.

Ehkä hankalimmaksi asiaksi olen kokenut ihmissuhteet luokassamme, mutta se nyt ei varsinaisesti liity millään tavalla opintoihin.

Millaiset ovat kieliopinnot? Kuinka hyvää kielitaitoa vaaditaan? Kertokaa vähän kurssien sisällöstä (millaisia tehtäviä).

Englanti oli aika läpihuutojuttu minulle. Uusia (sosiaalialan) sanoja tuli kamalasti, mutta hyvin pärjäsi, kun ne jaksoi opiskella. Tunneilla lähinnä käytiin tekstejä läpi vieruskaverin kanssa ja jankutettiin jonkun sanan ääntämistä kuorossa. Opettaja osasi itse hädin tuskin suomea, eikä aina osannut edes sanoa, mikä jokin sana on englanniksi (koska ei siis ymmärtänyt suomen kielen sanaa).

Tehtäviin kuului fill in -tyypin tehtäviä, joissa piti lisätä esim. artikkeleita. Lisäksi tehtiin paljon käännöslauseita ja kirjoitettiin aine jostain sosiaalialan ongelmasta (sama aine piti sitten kirjoittaa tentissä uusiksi).

Ruotsi oli vähän haasteellisempi, koska opettaja oli huomattavasti pätevämpi. Tehtäviin kuului kaksi suullista esitystä ilman paperia (sai olla tukisanalista), ainekirjoitusta (myös tentissä), käännöslauseita, fill in -tehtäviä ja oppikirjan kappaleiden läpikäymistä. Keskustelimme myös paljon parin kanssa.

Kuinka hyvin esim. lähihoitaja-pohjalta tulevat opiskelijat pärjäävät ylioppilaiden rinnalla?

Meillä ovat pärjänneet ainakin ihan hyvin. Joillakin ammattikoulupohjaisilla oli pieniä vaikeuksia kielien kanssa, mutta toisaalta niin oli joillain lukiopohjaisillakin. Lähihoitajat ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajat (joita kumpiakin on luokallamme) tietävät joistain asioista enemmän kuin ylioppilaat ja voivat jakaa tietämystään myös muille. Toisaalta ylioppilaat taas osaavat joitain asioita kenties paremmin ja voivat taas tukea toisia.

Eli tuli sitten ammattikoulusta tai lukiosta, niin pärjää kyllä. Kaikki on kiinni siitä, miten itse jaksaa panostaa kouluun :)

Huh, tulipas pitkä sepustus. Toivottavasti siitä oli jotain hyötyäkin :D

Mie olen aikasemmalta koulutukseltani yo-merkonomi, mutta hain sitte sosionomiksi ja nyt eka vuosi meneillää. Alotin nuorisopuolella, mut vaihdoin aikuislinjalle. Kun tosi turhauttavaa se nuorisopuoli. Aikuispuolella kaikki tiivistetty, eikä turhaa löpinää. Toki joutuu sitten vääntämään niitä 10-20 sivusia esseitä kotona.

Ite olen aina ollut tosi huono koulussa, peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo jotaa 6,5 ja kauppiksessa 3,4. Mut tuolla on nyt tullu 3-5 numeroita, paitsi ruotsista jossa 1 on mullekin jo saavutus. Et kyllä pärjäät, vaikkei kielipää nyt oliskaa niin kummoinen;)

Mulla tulee nyt ekana vuonna jotain 80-90 op täyteen, kun olen joutunut käymään nuorisopuolen opintoja ja kirimään aikuispuolta kiinni. Eli kaksia opintoja käyny samaa aikaan. Ja samalla töissä n.120 h kuukaudessa. Onhan se välillä ollu todella rankkaa ja väsynyt olen ollut. Mutta jos kävisin esim. pelkkää nuorisopuolta niin ei paha. (varsinkaan jos ei töitä olisi!) Mutta ens vuonna sitten siirryn kokonaan aikuispuolelle, eikä jälellä olekaan kuin sunntaavat, opinnäytetyö ja työharjoittelut. Että parhaassa tapauksessa valmistun 2.5-3 vuodessa, eli 1.5 vuotta jälellä!

Mun mielestä lähihoitajat pärjää (tai yleensäkin amiksen/kauppiksen käyneet) sosiaalialan opinnoissa paremmin. Tiedot on aika maalaisjärjellä pähkäiltäviä ja muutenkin arkipäiväisiä käytännön asioita ja amis on oppilaansa jo kouluttanut niihin, mm. työharjoitttelut yms. Joten amikset on paljon käytännöllisempiä ja fiksumpia tällä alalla, koska heillä on jo paljon käytännön tietoa ja taitoa toimia ihmisten parissa. Lukiolaiset taas hieman hakusessa, eivätkä pärjää niin hyvin. Voisinpa jopa sanoa että tyhmiä, kun kaikki ei olekaan sitä kirjatietoa... esim. etiikat yms. ja nyt en tahdo lukiolaisia mollata, vaan ihan itse ovat sanoneet näin. ja huomaahan sen siellä koulussa.

meillä on käytössä pbl-opiskelutekniikka, josta en itse suuremmin pidä, joten meillä ei ole tarvinnut ostaa kirjoja. Tentti aina kurssin lopussa ja aikuispuolella usein essee. ja itse arviointeja todella (liiankin) paljon, kun otetaan huomioon prosessiarviointi. En kannata pbl-tekniikkaa.