Psykoanalyysi vai -terapia?

mahdollista saada kelan tuki? Antaako sitä terapiaa psykoterapeutti vai psykoanalyytikko? Ja kysyn vielä käyntitiheydestäkin, että käytkö montakin kertaa viikossa? Kiitos, jos viitsit vielä vastata. Olen tosiaan avun tarpeessa, mutta haluaisin löytää minulle parhaan terapiamuodon ennen kuin ryhdyn tähän prosessiin.

Sitten on noita psykoterapeutin kelpoisuuden saaneita kuten psykologi, esh ja tais olla joku muukin. Mitä sanotte näistä? Liikkuvat paljon pienemmillä taksoilla...

Psykoanalyysissa ihminen revitään täysin rikki,mutta pystyykö terapeutti sen jälkeen myös kokoamaan ihmisen. Sitä kannattaa miettiä ennen kuin psykoanalyysiin lähtee.

ap_ kirjoitti:

mahdollista saada kelan tuki? Antaako sitä terapiaa psykoterapeutti vai psykoanalyytikko? Ja kysyn vielä käyntitiheydestäkin, että käytkö montakin kertaa viikossa? Kiitos, jos viitsit vielä vastata. Olen tosiaan avun tarpeessa, mutta haluaisin löytää minulle parhaan terapiamuodon ennen kuin ryhdyn tähän prosessiin.

Sitten on noita psykoterapeutin kelpoisuuden saaneita kuten psykologi, esh ja tais olla joku muukin. Mitä sanotte näistä? Liikkuvat paljon pienemmillä taksoilla...

Lue lisää

Minulla ainakin on täysi Kelan tuki psykoanalyyttiseen terapiaani. Mun terppa on esh peruskoulutukseltaan. Mun mielestä se koulutus ei ole niin tärkeä kuin kokemus.. itselläni on eläkeiässä oleva terapeutti ja hän vaikuttaa tosi kokeneelta ja uskon, että saan häneltä parempaa apua, kuin mitä olisin saanut, jos olisin valinnut jonkun korkeammin koulutetun (esim. psykiatrin) mutta nuoremman. Sitä on niin vaikea sanoa kuinka hyvä kukakin terapeutti on, se riippuu niin paljon luonteesta ja kokemuksesta. Tietty jos oma terppa olisi myös psykiatri, niin hän voisi kans määrätä lääkkeitä.. Käyn kaksi kertaa viikossa.

Vinkki_ kirjoitti:

Psykoanalyysissa ihminen revitään täysin rikki,mutta pystyykö terapeutti sen jälkeen myös kokoamaan ihmisen. Sitä kannattaa miettiä ennen kuin psykoanalyysiin lähtee.

Psykoanalyysistä: Sitä ei ole koskaan tehty päättymään. Ja tätä sinulle ei kerrota ennen kuin aloitat.

http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/psyk_042019_paakirj.pdf

Se on tarkoitettu teatteriksi näyttämöksi jossa mielesi "valaistaan". Todellisuudessa et tiedä olevasi teatterissa tai sitten kun sen ymmärrät olet jo suljettujen ovien takana. Et tiedä enään mikään on totta tai mikä on tarua. Sen tehtävänä ei ole parantaa sinua tai tukea sinua, sen tehtävänä on paljastaa ongelmasi - jotta voit itse hoitaa itsesi. Milloin terapeutti "leikkii" sinua ja milloin sitä, johon olemassa olevaa suhdetta pohdit.

Kyseessä on transferenssi, jossa hyvät ominaisuutesi laitetaan terapeutin taskuun ja terapeutti paljastaa sen pisteen jossa kilteimmänkin kotiäidin itsepuolustus on tarttua veitseen. Sinut viedään niin syvälle jossa sinut hoidetaan suljettujen ovien taakse, jos et itse tajua lähteä sieltä pois. Se piste kun tajuat, että terapeuttisi onkin esimerkiksi miehesi puolella ja hoitaa sinut niin sekoamispisteeseen, että menet huoltajuuden, sekoat lopullisesti ja se kun valehtelet ja kehut terapeuttisi taivaaseen päästäksesi helvetistä pois - jossa ei ole mitään järkeä on ensimmäinen kerta, kun huomaat että terapeuttisi ensimmäisen kerran uskoo sinua - silloin kuin valehtelet. Silloin kuin kehut häntä, että kuinka hyvä hän on.

Uskokaa! Terapia voi pahimmillaan olla niin sairasta, ettei millän ole rajoja. Terapissa niitä ei ole, sinut viedään niin syvälle että sekoat. Raivostut, kaikki rajasi ja itsepuolustuksesi (Defenssisi) puretaan ja jos tässä vaiheessa joudut suljettujen ovien taakse, et parane ikinä. Ja kun valitat terapiasta ei sinulla ole mitään oikeutta - tajuat että koko valtio ja mekanisimi on pelkkää kontrollia - siihen että sinut sopeututetaan hyväksymään se väkivalta mitä tulet aina loppuelämäsi saamaan osaksesi. Jos koet olevasi kiusattu - hoito on sitä, miten sinun kokemasi on väärää ja mielesi sairas, koska koet olevasi kiusattu. Olet narsisti ja reagoit liian herkästi. JOs syytät kiusaaja narsistiksi olet vain suuremmalla todennäköisyydellä itse narsisti. Ja hoitosi on pelkkää väkivaltaa - jos kuvittelet sekoavasi, ei se ole sekoamista vaan se on portti paranemiseen ja jos indikoit tätä terapeutille saat vielä pahempaa kyytiä "terapeutti on juuri murtamassa porttisi ja paranet!"

Anonyymi kirjoitti:

Psykoanalyysistä: Sitä ei ole koskaan tehty päättymään. Ja tätä sinulle ei kerrota ennen kuin aloitat.

http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/psyk_042019_paakirj.pdf

Se on tarkoitettu teatteriksi näyttämöksi jossa mielesi "valaistaan". Todellisuudessa et tiedä olevasi teatterissa tai sitten kun sen ymmärrät olet jo suljettujen ovien takana. Et tiedä enään mikään on totta tai mikä on tarua. Sen tehtävänä ei ole parantaa sinua tai tukea sinua, sen tehtävänä on paljastaa ongelmasi - jotta voit itse hoitaa itsesi. Milloin terapeutti "leikkii" sinua ja milloin sitä, johon olemassa olevaa suhdetta pohdit.

Kyseessä on transferenssi, jossa hyvät ominaisuutesi laitetaan terapeutin taskuun ja terapeutti paljastaa sen pisteen jossa kilteimmänkin kotiäidin itsepuolustus on tarttua veitseen. Sinut viedään niin syvälle jossa sinut hoidetaan suljettujen ovien taakse, jos et itse tajua lähteä sieltä pois. Se piste kun tajuat, että terapeuttisi onkin esimerkiksi miehesi puolella ja hoitaa sinut niin sekoamispisteeseen, että menet huoltajuuden, sekoat lopullisesti ja se kun valehtelet ja kehut terapeuttisi taivaaseen päästäksesi helvetistä pois - jossa ei ole mitään järkeä on ensimmäinen kerta, kun huomaat että terapeuttisi ensimmäisen kerran uskoo sinua - silloin kuin valehtelet. Silloin kuin kehut häntä, että kuinka hyvä hän on.

Uskokaa! Terapia voi pahimmillaan olla niin sairasta, ettei millän ole rajoja. Terapissa niitä ei ole, sinut viedään niin syvälle että sekoat. Raivostut, kaikki rajasi ja itsepuolustuksesi (Defenssisi) puretaan ja jos tässä vaiheessa joudut suljettujen ovien taakse, et parane ikinä. Ja kun valitat terapiasta ei sinulla ole mitään oikeutta - tajuat että koko valtio ja mekanisimi on pelkkää kontrollia - siihen että sinut sopeututetaan hyväksymään se väkivalta mitä tulet aina loppuelämäsi saamaan osaksesi. Jos koet olevasi kiusattu - hoito on sitä, miten sinun kokemasi on väärää ja mielesi sairas, koska koet olevasi kiusattu. Olet narsisti ja reagoit liian herkästi. JOs syytät kiusaaja narsistiksi olet vain suuremmalla todennäköisyydellä itse narsisti. Ja hoitosi on pelkkää väkivaltaa - jos kuvittelet sekoavasi, ei se ole sekoamista vaan se on portti paranemiseen ja jos indikoit tätä terapeutille saat vielä pahempaa kyytiä "terapeutti on juuri murtamassa porttisi ja paranet!"

Lue lisää

Toivottavasti saavat lääkityksesi kuntoon

Luin kirjoituksesi vasta sen jälkeen kun olin kirjoittanut omani. Ollaan näköjään aika lailla samaa mieltä psykoanalyysistä.

Vinkki_ kirjoitti:

Luin kirjoituksesi vasta sen jälkeen kun olin kirjoittanut omani. Ollaan näköjään aika lailla samaa mieltä psykoanalyysistä.

Ratkaisukeskeinen terapia onkin 200 kertaa tehokkaampaa kuin psykoanalyysi. Psykoanalyysissä käydään jotain 1200 kertaa ja ratkaisukeskeisessä 6 kertaa. Nykyään osataan ottaa tehot terapiasta ihan toisella tavalla kuin ennen.

lyhyt ratkaisukeskeinen hoito riittää vain kun on kyse lievistä häiriöistä. Vaikeasti traumatisoitunutta ja rikkinäistä ihmistä ei korjata kognitiivisella tsemppijaksolla. Itse tarvitsin yli vuoden terapiaa ennen kuin luotin terapeuttiin tarpeeksi voidakseni kertoa vaikeista asioista. Niiden puiminen oli vapauttavaa ja voin pitkän terapian jälkeen paljon paremmin.

Psykoterapia alkaa kuulostaa enempi mun jutulta.

ap_ kirjoitti:

Psykoterapia alkaa kuulostaa enempi mun jutulta.

ratkaisukeskeisellä terapeutilla ja johan oireet häipyvät kuin Ferrarin takavalot risteyksestä. Psykoanalyysissä vaan mietitään ensimmäiset viisi vuotta kuinka häijy äitisi oli. Se on taas kuin olisit potkulaudalla savivellissä ja kaatusit kaiken aikaa turvallesi mutaan. Kyllä tässä ketjussa totuus löytyy asioihin. Psykoterapeuteilta taikka psykoanalyytikoilta ei ainakaan kannata kysyä, eikä muiltakaan, jotka ovat asioihin perehtyneet.

Selviää ongelman syyt helpomminkin kuin analyysissä. Psyykkisiin ongelmiin on kolme perussyytä:
1) synnynnäinen neurologinen häiriö
2) ongelmat varhaisissa vuorovaikutussuhteissa
3) erittäin vakava traumaattinen kokemus

Kaikki nämä voi selvittää melko helposti muutamassa tunnissa psykologisten testien ja haastattelun perusteella.

Psykoanalyytikot olettavat aina, että ongelmien taustalla on torjutut traumat (yleensä suhteesa vanhempiin), mutta koko torjunnan käsite on erittäin kyseenalainen. Jos ihminen ei muista mitään traumaa, niin on erittäin todennäköistä että hänellä ei ole sellaista. Mutta psykoanalyysi voi kyllä tuottaa valemuiston sellaisesta.

Hyvä esimerkki psykoanalyyttisen teorian virheellisyydestä ja haitallisuudesta on käsitys ns. jääkaappiäideistä lapsen autismin aiheuttajana. Nykyään tiedetään, että autismi on neurologinen eikä psyykkinen sairaus, mutta vuosikymmenien aikana tuhansittain äitejä on ehditty syyllistetää ihan turhaan.

Analyysi varmaan auttaa tulemaan tietoiseksi monien ongelmien alkusyistä, jotka ovat tallentuneina alitajuntaamme, mutta pelkkä ymmärrys ei aina riitä vapauttamaan alkusyiden haitallisista vaikutuksista nykyelämässä. Hypnoterapia ja nlp-läiset mielikuvamenetelmät auttavat tulemaan sekä tietoiseksi syistä = alitajuntaan tallentuneista muistoista että myös korjaamaan niitä siten, etteivät ne enää häiritse nykyelämäämme. Myös EMDR-terapia on usein tehokas tapa hoitaa unhoon painuneita traumaattisia kokemuksia, joista nykyelämän oireet juontavat.

Olen siis tässä suhteessa eri mieltä kanssasi, että lyhytterapiat lievittäisivät vain oireita. Voi toki sellaisiakin lyhytterapioita olla, mutta en ole niihin tutustunut.

Juuri näin, analyysiin pitää olla terve ja ahdistuksen sietokykyä olla. Koska varmaa on, että psykoanalyytikko ja psykodynaaminem annostelevat niin paljon ahdistusta kuin olit vain ikinä osannut kuvitella ja mieli herättää silloin pelot, kauteuden tai hälytysmekanismin joka kertoo, että tuonterapeutti haluaa vain tuhota sinut ja elämäsi.. kääntää koko suunnan ja saada sinut lopettamaan kaikki mistä olit saanut tyydustä. Jopa yritysten myyminen ja talojen myyntitapauksiakin on tullut esille, että potilas voi käydä terapiassa "tutustumassa itseensä".

Se tutustuminen tehdään viemällä sinut avuttomaksi, purkamalla vastutus, kääntämällä kaikki ynpäri (terapeutista tulee raivostuttava, kun hän ei näe sinua). Opit tuntemaan missä on rajasi. Kuinka montakymppitonnia maksoit kun sinulta meni kaikki. Vain käydäksesi terapiassa. Joka loppuu kun sinulta loppuu rahat.

Suomessa toteutettiin joitakin vuosia sitten tutkimus (seuranta taitaa olla vieläkin käynnissä), jossa verrattiin eri psykoterapiamuotoja toisiinsa. Tuloksena saatiin, että lyhyissä psykoterapioissa terapiamuodolla ei ollut vaikutusta oireiden vähenemiseen. Sen sijaan terapeutin ominaisuudet vaikuttivat enemmän. Tuloksesta tehtiin johtopäätös, että lyhyissä psykoterapioissa vuorovaikutus terapeutin kanssa toimii parantavana.

Tutkimuksen mukaan osa ei kuitenkaan hyötynyt lyhyestä terapiasta riittävän paljon, vaan he tarvitsevat pidempää terapiaa. Muissa kuin psykodynaamisessa terapiassa (esim. kognitiivinen, kognitiivis-analyyttinen, ratkaisukeskeinen) käydään yleensä 1-2 kertaa viikossa tai harvemmin. Osa terapiamuodoista, kuten ratkaisukeskeinen ja interpersonaalinen on tarkoitettu yleensä lyhytterapioiksi, ainakin kognitiivis-analyyttisessä voi käydä pidempäänkin.

Psykodynaamisessa terapiassa käydään 1-5 kertaa viikossa. 1-3 kertaa viikossa tapahtuva terapia on psykodynaamista psykoterapiaa ja 4-5 kertaa tapahtuva psykoanalyysiä. Terapeutin suhtautumistapa on hieman erilainen näissä kahdessa. Psykoanalyysissä käydään noin tiheästi sen vuoksi, että analysoitava halutaan saada kokemaan hyvin varhaisia tunnekokemuksiaan, joita hän ei pysty muuten tavoittamaan. Harvempikestoinen (1-3 krt/vko) riittää monelle, osa hyötyy psykoanalyysistä. Psykoanalyysi on rankkaa, sillä siinä ihminen tulee vähitellen hyvin riippuvaiseksi psykoanalyytikosta ja analyysin loppupuolella kivuliaasti irrottautuu ja käy läpi sen kasvuprosessin, joka oli lapsuudessa jäänyt kesken.

Psykoanalyysiä ei suositella impulsiivisille (koska keskeyttämisriski on liian suuri), ja tosiaan täytyy olla myös ahdistuksensietokykyä - eli täytyy olla riittävän terve henkisesti.

Ketjun aloittanut kysyjä on varmaan terapiansa jo löytänyt. Mutta jos joku muu miettii vaihtoehtoa psykodynaaminen terapia vai psykoanalyysi, suosittelisin ottamaan yhteyttä psykoanalyytikkoon, jolla haluaisi aloittaa terapian. Hän kyllä osaa arvioida, kumpi olisi parempi vaihtoehto ja kuinka usein kannattaisi käydä. Psykoanalyytikkoja löytyy mm. osoitteesta http://www.psykoanalyysi.com/. Psykoanalyytikoilla on valmius molempiin, psykodynaamisilla psykoterapeuteilla ei ole koulutusta psykoanalyysiin.

Useimmat lääkärit tietävät hyvin vähän psyykkisestä problematiikasta.

nimenomaan näin. Suomi24 ei valitettavasti ole se laadukkain informaation lähde... Nykyään koulukuntien ja metodien välinen rajanveto on muutenkin kovin häilyvä, terapeutit sekoittavat lähestymistapoja ja teorioita ja ovat muutenkin kaikki erilaisia. Tärkeintä on löytää ihminen, jonka kanssa henkilökemiat täsmäävät ja jonka työskentelyote tuntuu omalta ja itselle sopivalta. Oli se sitten psykoanalyysi, ratkaisukeskeinen, psykodynaaminen, taideterapia jne jne. Tapaa useampi ehdokas ennen kuin teet valinnan.

Psykoanalyysi on pseudotiede samoin kuin antroposofia, teosofia, astrologia, psykiatria, jooga, meditaatio ym. New Age-menetelmät.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Psykoanalyysin_kritiikki

N
Analyyttisen ja psykonyyminen terapia kokemuksia näyttäisivät olevan varsin kahta kategoriaa joko niitä, jotka puolustavat (aivopesu?) Henkeen ja vereen tai niistä, jotka kehottavat pysymään niistä kaukana

"Se puhe syvällisyydestä perustuu toisin sanoen silmänlumeeseen. Mutta uskoo ken tahtoo. Itse en missään tapauksessa lähde neuvottelemaan ihmisen kanssa, joka tulkitsee neurologisia oireita "kylmästä" äidistä johtuviksi; esim. lukihäiriö saatetaan tulkita tiedostamattomaksi aggressioksi isää kohtaan ja muuta sellaista. Psykoanalyysi ei ole millään mittapuulla katsottuna tieteellinen hoitomuoto, vaan se perustuu lumevaikutukseen."

Millä asiantuntemattomuudella puhu....

Minulla on lukihäiriö, eikä psykoanalyytikkoterapettini ole kertaakaan väittänyt lukihäiriön johtuvan josta tiedostamattomasta agrresiosta.. Hoh, hoh...

Kuten olen edellä esittänyt psykoanalyyttinen terapia vaikuttaa aivoihin ja nimenomaan tavalla, mitä esim. lääkitys ei tee. Voi olla että siitä on suurin osa lumevaikutusta, mutta tiedetään myös, että masennukseen sairastumiseen vaikuttaa huono vuorovaikutus. Työpaikoilla, joissa on alhainen sosiaalinen pääoma eli huono työilmapiiri, kiusaamista, sekava työnjohto, huono mahdollisuus vaikuttaa työhän jne. sairastuu enemmän ihmisiä sekä masennukseen että sydän- ja verisuonitauteihin.

Vuorovaikutuksella ja ns. psyykkisillä tekijöillä on vahva vaikutus ihmisen terveyteen.

Psykoanalyysin historiassa on mustia läiskiä, mutta ne on käsitelty ja muutettu kantaa. Ennen uskottiin maapallonkin olevan pannukakku, mutta ei enää. Ja kuinkas tieteellistä tämä kogniitiivinen psykologia sitten oikein on ? Skeemant päässä ovat ihan keksittyjä juttuja. Se että yliopistoissa opetetaan kognitiotieteitä jne. on vain paragidma eli näkemys, joka on vallalla, koska se sopii mukavasti kimppaan aivotutkimuksen kanssa. Se tieteellisyys on kyllä ihan yhtä kyseealaista kuin psykoanalyysinkin. Mutta psykoanalyysiä käytetään tutkimusmenetelmänä mm. elokuvatutkimuksessa ja historiassa.

Terapiatapaus kirjoitti:

"Se puhe syvällisyydestä perustuu toisin sanoen silmänlumeeseen. Mutta uskoo ken tahtoo. Itse en missään tapauksessa lähde neuvottelemaan ihmisen kanssa, joka tulkitsee neurologisia oireita "kylmästä" äidistä johtuviksi; esim. lukihäiriö saatetaan tulkita tiedostamattomaksi aggressioksi isää kohtaan ja muuta sellaista. Psykoanalyysi ei ole millään mittapuulla katsottuna tieteellinen hoitomuoto, vaan se perustuu lumevaikutukseen."

Millä asiantuntemattomuudella puhu....

Minulla on lukihäiriö, eikä psykoanalyytikkoterapettini ole kertaakaan väittänyt lukihäiriön johtuvan josta tiedostamattomasta agrresiosta.. Hoh, hoh...

Kuten olen edellä esittänyt psykoanalyyttinen terapia vaikuttaa aivoihin ja nimenomaan tavalla, mitä esim. lääkitys ei tee. Voi olla että siitä on suurin osa lumevaikutusta, mutta tiedetään myös, että masennukseen sairastumiseen vaikuttaa huono vuorovaikutus. Työpaikoilla, joissa on alhainen sosiaalinen pääoma eli huono työilmapiiri, kiusaamista, sekava työnjohto, huono mahdollisuus vaikuttaa työhän jne. sairastuu enemmän ihmisiä sekä masennukseen että sydän- ja verisuonitauteihin.

Vuorovaikutuksella ja ns. psyykkisillä tekijöillä on vahva vaikutus ihmisen terveyteen.

Psykoanalyysin historiassa on mustia läiskiä, mutta ne on käsitelty ja muutettu kantaa. Ennen uskottiin maapallonkin olevan pannukakku, mutta ei enää. Ja kuinkas tieteellistä tämä kogniitiivinen psykologia sitten oikein on ? Skeemant päässä ovat ihan keksittyjä juttuja. Se että yliopistoissa opetetaan kognitiotieteitä jne. on vain paragidma eli näkemys, joka on vallalla, koska se sopii mukavasti kimppaan aivotutkimuksen kanssa. Se tieteellisyys on kyllä ihan yhtä kyseealaista kuin psykoanalyysinkin. Mutta psykoanalyysiä käytetään tutkimusmenetelmänä mm. elokuvatutkimuksessa ja historiassa.

Lue lisää

Hyvin tyypillisesti psykoanalyysiä puolustellaan liittämällä se harhaanjohtavasti johonkin mahdollisimman yleisluontoiseen ilmiöön, niin kuin nyt tässä "vuorovaikutustaitoihin". Vuorovaikutustaidot eivät ole mikään psykoanalyytikoiden oivallus, eikä ole edes alitajunta tai tiedostamattomat motiivit, jos tarkkoja ollaan. Hyvin paljon vain luetaan asioita psykoanalyysin ansioiksi, vaikka ne on keksitty kyllä ihan psykoanalyysistä riippumatta. Täällähän joku väitti toisessa ketjussa, että koko psykologia on Freudin keksintöä! Voiko enää olla hurahtaneempi?

rautaseppo kirjoitti:

Hyvin tyypillisesti psykoanalyysiä puolustellaan liittämällä se harhaanjohtavasti johonkin mahdollisimman yleisluontoiseen ilmiöön, niin kuin nyt tässä "vuorovaikutustaitoihin". Vuorovaikutustaidot eivät ole mikään psykoanalyytikoiden oivallus, eikä ole edes alitajunta tai tiedostamattomat motiivit, jos tarkkoja ollaan. Hyvin paljon vain luetaan asioita psykoanalyysin ansioiksi, vaikka ne on keksitty kyllä ihan psykoanalyysistä riippumatta. Täällähän joku väitti toisessa ketjussa, että koko psykologia on Freudin keksintöä! Voiko enää olla hurahtaneempi?

Lue lisää

arvoisa rautaseppo,

Itse sinä täällä väität kaikenlaista psykoanalyysistä, mikä ei ole totta.

Kyllä vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja voidaan mitata ja tutkia. Onhan meilä olemassa vuorovaikutusongelmatautikin eli autismi/asperger... autismin kirjo.

Tiedetään, että masentuneiden äitien ja vauvojen vuorovaikutus on heikompaa kuin ei-masentuneiden äitien ja vauivojen. Ja tiedetään, että masentuneiden puolisoilla on suuri riski masentua, mikä johtunee pitkälti siitä, ettei saa tervettä normaalia vuorovaikutusta. Masennuskin on pitkälti vuorovaikutusongelmina näkyvä tauti.

Kuka on väittänyt että vuorovaikutus ja vuorovaikutustaidot olisivat joku psykoanayytikkojen keksintö?

Jauhat täällä jaskaa asiasta mistä et näköjään tiedä mitään.

Minähän olen esittänyt myös tieteellistä näyttöä siitä, että psykoanalyyttinen/psykodynaaminen psykoterapia vaikuttaa aivohin.

MItähän näyttöä on kognitiivisesta psykoterapiasta? OIreiden poistumista, mikä voi johtua mistä tahansa.

Tietysti jos ylipäätään vastustat psykoterapiaa ja olet sitä mieltä, että masennus on aivosairaus niin siitä vaan lääkkeitä popsimaan urakalla ihan vapaasti. Ne lääkkeethän vasta lumetta on...

Terapiatapaus kirjoitti:

arvoisa rautaseppo,

Itse sinä täällä väität kaikenlaista psykoanalyysistä, mikä ei ole totta.

Kyllä vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja voidaan mitata ja tutkia. Onhan meilä olemassa vuorovaikutusongelmatautikin eli autismi/asperger... autismin kirjo.

Tiedetään, että masentuneiden äitien ja vauvojen vuorovaikutus on heikompaa kuin ei-masentuneiden äitien ja vauivojen. Ja tiedetään, että masentuneiden puolisoilla on suuri riski masentua, mikä johtunee pitkälti siitä, ettei saa tervettä normaalia vuorovaikutusta. Masennuskin on pitkälti vuorovaikutusongelmina näkyvä tauti.

Kuka on väittänyt että vuorovaikutus ja vuorovaikutustaidot olisivat joku psykoanayytikkojen keksintö?

Jauhat täällä jaskaa asiasta mistä et näköjään tiedä mitään.

Minähän olen esittänyt myös tieteellistä näyttöä siitä, että psykoanalyyttinen/psykodynaaminen psykoterapia vaikuttaa aivohin.

MItähän näyttöä on kognitiivisesta psykoterapiasta? OIreiden poistumista, mikä voi johtua mistä tahansa.

Tietysti jos ylipäätään vastustat psykoterapiaa ja olet sitä mieltä, että masennus on aivosairaus niin siitä vaan lääkkeitä popsimaan urakalla ihan vapaasti. Ne lääkkeethän vasta lumetta on...

Lue lisää

"Minähän olen esittänyt myös tieteellistä näyttöä siitä, että psykoanalyyttinen/psykodynaaminen psykoterapia vaikuttaa aivohin."

Mikä tahansa keskusteluterapia vaikuttaa aivojen tilaan, joten se ei sinänsä kerro mitään psykoanalyysin eduksi. Ylipäätään keskusteleminen toisen ihmisen kanssa helpottaa, ja totta kai se näkyy myös aivoissa. Homeopaattisten lääkkeiden syöminen voi lieventää stressiä ja sitä kautta vaikuttaa aivoihin, mutta se ei todista yhtään mitään homeopatian lääketieteellisyydestä.

"Tiedetään, että masentuneiden äitien ja vauvojen vuorovaikutus on heikompaa kuin ei-masentuneiden äitien ja vauivojen. Ja tiedetään, että masentuneiden puolisoilla on suuri riski masentua, mikä johtunee pitkälti siitä, ettei saa tervettä normaalia vuorovaikutusta. Masennuskin on pitkälti vuorovaikutusongelmina näkyvä tauti."

Ja tässä taas esimerkki juuri siitä, mitä aiemmin kirjoitin: psykoanalyysiä perustellaan yleisillä ilmiöillä, jotka eivät sinänsä tue psykoanalyyttisiä teesejä. Esimerkiksi se, että ihminen käyttäytyy joskus tiedostamatta käytöksensä motiiveja ei vielä todista yhtään mitään psykoanalyysin oikeellisuudesta, koska ilmiö on tunnettu ilman psykoanalyysiäkin. Psykoanalyysi ei ole pelkästään yleistä maalailua vuorovaikutuksesta tai äidin ja lapsen välisestä suhteesta, vaan siihen liittyy yksityiskohtaisempia käsityksiä ja erityisiä ajattelutapoja, jotka ovat teorian kovaa ydintä, ja joita ei ole todistettu missään paikkansapitäviksi. Toivoisin, että psykoanalyysin yhteydessä tuotaisiin avoimesti ja reilusti esiin ne uskomukset, joihin psykoanalyysi tarkkaan ottaen perustuu, sen sijaan että pulistaisiin ummet lammet näistä yleisluontoisista asioista, joilla ei sinänsä ole mitään erityistä todistusarvoa psykoanalyysin kannalta.

rautaseppo kirjoitti:

"Minähän olen esittänyt myös tieteellistä näyttöä siitä, että psykoanalyyttinen/psykodynaaminen psykoterapia vaikuttaa aivohin."

Mikä tahansa keskusteluterapia vaikuttaa aivojen tilaan, joten se ei sinänsä kerro mitään psykoanalyysin eduksi. Ylipäätään keskusteleminen toisen ihmisen kanssa helpottaa, ja totta kai se näkyy myös aivoissa. Homeopaattisten lääkkeiden syöminen voi lieventää stressiä ja sitä kautta vaikuttaa aivoihin, mutta se ei todista yhtään mitään homeopatian lääketieteellisyydestä.

"Tiedetään, että masentuneiden äitien ja vauvojen vuorovaikutus on heikompaa kuin ei-masentuneiden äitien ja vauivojen. Ja tiedetään, että masentuneiden puolisoilla on suuri riski masentua, mikä johtunee pitkälti siitä, ettei saa tervettä normaalia vuorovaikutusta. Masennuskin on pitkälti vuorovaikutusongelmina näkyvä tauti."

Ja tässä taas esimerkki juuri siitä, mitä aiemmin kirjoitin: psykoanalyysiä perustellaan yleisillä ilmiöillä, jotka eivät sinänsä tue psykoanalyyttisiä teesejä. Esimerkiksi se, että ihminen käyttäytyy joskus tiedostamatta käytöksensä motiiveja ei vielä todista yhtään mitään psykoanalyysin oikeellisuudesta, koska ilmiö on tunnettu ilman psykoanalyysiäkin. Psykoanalyysi ei ole pelkästään yleistä maalailua vuorovaikutuksesta tai äidin ja lapsen välisestä suhteesta, vaan siihen liittyy yksityiskohtaisempia käsityksiä ja erityisiä ajattelutapoja, jotka ovat teorian kovaa ydintä, ja joita ei ole todistettu missään paikkansapitäviksi. Toivoisin, että psykoanalyysin yhteydessä tuotaisiin avoimesti ja reilusti esiin ne uskomukset, joihin psykoanalyysi tarkkaan ottaen perustuu, sen sijaan että pulistaisiin ummet lammet näistä yleisluontoisista asioista, joilla ei sinänsä ole mitään erityistä todistusarvoa psykoanalyysin kannalta.

Lue lisää

Arvoisa rautaseppo,

Käyt ilmeisesti ristiretkeä psykoanalyysia ja sen tieteellisyyttä vastaan.

Ongelmana on se, että koko psykologia ja psykiatria on aika heikosti "tieteellistä", Esimerkiksi meille on kohta kolmekymmentä vuotta vakuutettu, että masennus johtuu aivokemian epätasapainosta ( ns. monoamiinihypoteesi), mutta tosiasiassa se on ihan puppua ja mikä pahinta, sitä hypoteesia tukevaa tutkimusta on todella vähän. Suurin osa biologisen psykiatria "totuuksista" on hypoteeseja, joita pidetään totuutena. Kuinka tieteellisenä pidät biologista psykiatriaa?

Ne aivojen muutokset, joita saadaan aikaiseksi psykodynaamisella psykoterapialla ovat erilaisia kuin lumelääkityksellä tai masennuslääkityksellä aikaansaatu muuutos.

"
Several previous studies have found changes in 5-HT1A receptor binding in MDD that is not reversed by SSRI treatment.22-27 This could mean that the recovery process in MDD after psychotherapy is different from recovery after medication. Currently, the clinical implications of these findings are unknown, but they may be related to the finding that suggests that the relapse rate for MDD is lower in patients treated with psychotherapy than in those treated with antidepressants."

PSYCHOTHERAPY UPDATE
How Psychotherapy Changes the Brain
Understanding the Mechanisms
By Hasse Karlsson, MA, MD, PhD | 11. elokuuta 2011

http://www.psychiatrictimes.com/mdd/content/article/10168/1926705


Millä tavoin määrität tieteellisyyden? Ihmistieteitä ei voi tutkia kuin fysiikkaa.

Juu, kyllä psykoanalyysinkin tieteellisyydessä on ongelmia.

Psykoanalyyttisen/psykodynaamisen terapian käyttämisessä olennaista on tulos. On viitteitä siitä, että psykoterapiassa käyneet masentuneet eivät masennu niin helposti uudestaan kuin lääkkeitä popsineet. Voi tietenkin johtua siitä, että lääkitys lisää uudelleenmasentumista.

Psykoanalyyttisestä teoriasta voidaan kyllä keskustella, mutta se vaati kyllä todella pitkää keskustelua ja epäilen tunnetko itsekään ko. käsitteitä ollenkaan.

Ohessa jotain tietoa:

Defense Mechanisms: Neuroscience Meets Psychoanalysis

Suppression and dissociation, two psychoanalytic defense mechanisms, are now studied by modern neuroscience

http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=neuroscience-meets-psychoanalysis

Terapiatapaus kirjoitti:

Arvoisa rautaseppo,

Käyt ilmeisesti ristiretkeä psykoanalyysia ja sen tieteellisyyttä vastaan.

Ongelmana on se, että koko psykologia ja psykiatria on aika heikosti "tieteellistä", Esimerkiksi meille on kohta kolmekymmentä vuotta vakuutettu, että masennus johtuu aivokemian epätasapainosta ( ns. monoamiinihypoteesi), mutta tosiasiassa se on ihan puppua ja mikä pahinta, sitä hypoteesia tukevaa tutkimusta on todella vähän. Suurin osa biologisen psykiatria "totuuksista" on hypoteeseja, joita pidetään totuutena. Kuinka tieteellisenä pidät biologista psykiatriaa?

Ne aivojen muutokset, joita saadaan aikaiseksi psykodynaamisella psykoterapialla ovat erilaisia kuin lumelääkityksellä tai masennuslääkityksellä aikaansaatu muuutos.

"
Several previous studies have found changes in 5-HT1A receptor binding in MDD that is not reversed by SSRI treatment.22-27 This could mean that the recovery process in MDD after psychotherapy is different from recovery after medication. Currently, the clinical implications of these findings are unknown, but they may be related to the finding that suggests that the relapse rate for MDD is lower in patients treated with psychotherapy than in those treated with antidepressants."

PSYCHOTHERAPY UPDATE
How Psychotherapy Changes the Brain
Understanding the Mechanisms
By Hasse Karlsson, MA, MD, PhD | 11. elokuuta 2011

http://www.psychiatrictimes.com/mdd/content/article/10168/1926705


Millä tavoin määrität tieteellisyyden? Ihmistieteitä ei voi tutkia kuin fysiikkaa.

Juu, kyllä psykoanalyysinkin tieteellisyydessä on ongelmia.

Psykoanalyyttisen/psykodynaamisen terapian käyttämisessä olennaista on tulos. On viitteitä siitä, että psykoterapiassa käyneet masentuneet eivät masennu niin helposti uudestaan kuin lääkkeitä popsineet. Voi tietenkin johtua siitä, että lääkitys lisää uudelleenmasentumista.

Psykoanalyyttisestä teoriasta voidaan kyllä keskustella, mutta se vaati kyllä todella pitkää keskustelua ja epäilen tunnetko itsekään ko. käsitteitä ollenkaan.

Ohessa jotain tietoa:

Defense Mechanisms: Neuroscience Meets Psychoanalysis

Suppression and dissociation, two psychoanalytic defense mechanisms, are now studied by modern neuroscience

http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=neuroscience-meets-psychoanalysis

Lue lisää

Mä veikkaan että psykoanalyyttisen transfrenssin läpikäyneet tai edrs varhaisesti kokeneet eivät koskaan ikinä enään käy yhdessäkään terapiassa koska se oli niin sairasta touhua..

Mutta kappas joku tekee tästä tiedettä "psykoanalyysin tai psykodynaamisen terapian käyneet potilaat eivät tule uudestaan terapiaan" - tulikjitaitaan nämä suuntaukset "parantavat" potilaan niin ettei uutta terapiaa tarvita..

Pahin itsepetos ikinä. Freud nauraa haudassaan. On saanut ihmiset pahoinpitelemään puolestaan lisää ihmisiä ja vielä niin että se olisi oikeutettua hoidon nimissä. Lisäksi ihminen on aina narsisti ja tarvii hoitoa. Hoidossa aivopestään ihmiset jatkamaan hoitoa paitsi jos olet narsisti, silloin et opi hoidossa mitään muuta kuin miten manipuloida ja aiheuttaa henkistä väkivaltaa vielä useammalle.

rautaseppo kirjoitti:

"Minähän olen esittänyt myös tieteellistä näyttöä siitä, että psykoanalyyttinen/psykodynaaminen psykoterapia vaikuttaa aivohin."

Mikä tahansa keskusteluterapia vaikuttaa aivojen tilaan, joten se ei sinänsä kerro mitään psykoanalyysin eduksi. Ylipäätään keskusteleminen toisen ihmisen kanssa helpottaa, ja totta kai se näkyy myös aivoissa. Homeopaattisten lääkkeiden syöminen voi lieventää stressiä ja sitä kautta vaikuttaa aivoihin, mutta se ei todista yhtään mitään homeopatian lääketieteellisyydestä.

"Tiedetään, että masentuneiden äitien ja vauvojen vuorovaikutus on heikompaa kuin ei-masentuneiden äitien ja vauivojen. Ja tiedetään, että masentuneiden puolisoilla on suuri riski masentua, mikä johtunee pitkälti siitä, ettei saa tervettä normaalia vuorovaikutusta. Masennuskin on pitkälti vuorovaikutusongelmina näkyvä tauti."

Ja tässä taas esimerkki juuri siitä, mitä aiemmin kirjoitin: psykoanalyysiä perustellaan yleisillä ilmiöillä, jotka eivät sinänsä tue psykoanalyyttisiä teesejä. Esimerkiksi se, että ihminen käyttäytyy joskus tiedostamatta käytöksensä motiiveja ei vielä todista yhtään mitään psykoanalyysin oikeellisuudesta, koska ilmiö on tunnettu ilman psykoanalyysiäkin. Psykoanalyysi ei ole pelkästään yleistä maalailua vuorovaikutuksesta tai äidin ja lapsen välisestä suhteesta, vaan siihen liittyy yksityiskohtaisempia käsityksiä ja erityisiä ajattelutapoja, jotka ovat teorian kovaa ydintä, ja joita ei ole todistettu missään paikkansapitäviksi. Toivoisin, että psykoanalyysin yhteydessä tuotaisiin avoimesti ja reilusti esiin ne uskomukset, joihin psykoanalyysi tarkkaan ottaen perustuu, sen sijaan että pulistaisiin ummet lammet näistä yleisluontoisista asioista, joilla ei sinänsä ole mitään erityistä todistusarvoa psykoanalyysin kannalta.

Lue lisää

Keskustelu voi myös pahentaa tilaa ja aiheuttaa jopa vaurioita persoonallisuuteen. Vauriot tulevat vuorovaikutuksesta tai sen puutteesta. Analyyttinen tai psykodynaaminen terapia koulukunta kuitenkin paradoksaalisesti lähtee siitä, että se tekee tulkintoja. Jos tulkinnat ovat vääriä, se on hämärryttämistä ja aivopesua. Terapia voi olla todella vahingollista, traumatisoivaa ja mielenterveyden häiriöitä aiheuttava. Kognitiivinen ja ratkaisukeskeinen ovat tässä suhteessa turvallisempia.

Eli rukoilen ja toivon, että tämän hulluuden totuus tulisi ilmi ja analyyttiset sekä psykodynaamiset "hoidot" poistetaan kuntouttavien ja työkykyä ylläpitävien, kelan tukemien hoitojen joukosta.

Anonyymi kirjoitti:

Keskustelu voi myös pahentaa tilaa ja aiheuttaa jopa vaurioita persoonallisuuteen. Vauriot tulevat vuorovaikutuksesta tai sen puutteesta. Analyyttinen tai psykodynaaminen terapia koulukunta kuitenkin paradoksaalisesti lähtee siitä, että se tekee tulkintoja. Jos tulkinnat ovat vääriä, se on hämärryttämistä ja aivopesua. Terapia voi olla todella vahingollista, traumatisoivaa ja mielenterveyden häiriöitä aiheuttava. Kognitiivinen ja ratkaisukeskeinen ovat tässä suhteessa turvallisempia.

Eli rukoilen ja toivon, että tämän hulluuden totuus tulisi ilmi ja analyyttiset sekä psykodynaamiset "hoidot" poistetaan kuntouttavien ja työkykyä ylläpitävien, kelan tukemien hoitojen joukosta.

Lue lisää

Anonyymi edellä kirjoittaa: "Eli rukoilen ja toivon, että tämän hulluuden totuus tulisi ilmi ja analyyttiset sekä psykodynaamiset "hoidot" poistetaan kuntouttavien ja työkykyä ylläpitävien, kelan tukemien hoitojen joukosta."

Tähän rukoukseen ateistikin yhtyy.

***

Kelassa on jo selkeätäkin tapaustietoa potilaalle vahingollisesta, traumatisoivasta ja mielenterveyden häiriöitä aiheuttaneesta psykodynaamisesta "hoidosta".

Vahingollista psykodynaamista "hoitoa" on antanut potilaalle Kelan kuntoutuspsykoterapiana psykiatrian erikoislääkäri.

Hän myös pystyi jatkamaan "hoitonsa" antamista potilaalle Kelan tukemana sairaudenhoitona, koska kertoi Kelalle lääkärinlausunnoillaan, että antamansa psykodynaaminen "hoito" ja määräämänsä masennus- ja neuroleptilääkitykset auttavat potilasta, jolle hän oli hoitosuhteen kuluessa ehtinyt diagnosoida lukuisia psykiatrisia sairauksia ja muita mielenterveysongelmia.

Antamaansa "hoitoa" tarvitsevia sairauksia ja ongelmia psykiatri-psykoterapeutti oli diagnosoinut potilaalle niiden tulkintojensa perusteella, joita hän teki potilaalleen antamassaan psykodynaamisessa "hoidossa", ja jota hän "tuki" määräämällä potilaalle pysyvän masennus- ja neuroleptilääkityksen.

***

Terveydenhuollossa, eikä laajemminkaan sote-palveluissa, eikä myöskään valvonnassa puututtu kyseisen psykiatri-psykoterapeutin toimintaan – eikä autettu psykodynaamisessa "hoidossa" rikottua ihmistä oikealla tavalla.

Potilaalle ei annettu oikeaa tietoa "hoitoonsa" liittyvistä virheistä edes siinä vaiheessa, kun hän alkoi itse selvittelemään asiaa sekä siihen liittyviä muita erikoisia seikkoja, ja joutui saamiensa ristiriitaisten ohjeiden, tietojen ja suoranaisten valheiden sekä psykiatri-psykotereutin pelottavan käytöksen ja uhkauksen vuoksi perumaan vireillä olevan kantelunsa.

Potilaalle ei kerrottu käynnistyneistä "hoidon" virallisista selvittelystä, joten hän joutui elämään psykodynaamisessa "hoidossa" taakakseen tulleissa tulkinnoissa, ja siksi pelkäämään koko ajan, että kukaan ei edelleenkään usko häntä.

***

Psykiatri-psykoterapeutin tekemistä vahingollisista ja traumaattisista tulkinnoista ja diagnooseista irtaantuminen oli yksin* ja sieltä täältä kerättyjen oikeiden tietojen avulla hidasta. Erittäin hidasta.

Niin hidasta että en ehtinyt tavata äitiä siinä vaiheessa kun hän vielä pystyi kommunikoimaan.

En ehtinyt.

*

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi edellä kirjoittaa: "Eli rukoilen ja toivon, että tämän hulluuden totuus tulisi ilmi ja analyyttiset sekä psykodynaamiset "hoidot" poistetaan kuntouttavien ja työkykyä ylläpitävien, kelan tukemien hoitojen joukosta."

Tähän rukoukseen ateistikin yhtyy.

***

Kelassa on jo selkeätäkin tapaustietoa potilaalle vahingollisesta, traumatisoivasta ja mielenterveyden häiriöitä aiheuttaneesta psykodynaamisesta "hoidosta".

Vahingollista psykodynaamista "hoitoa" on antanut potilaalle Kelan kuntoutuspsykoterapiana psykiatrian erikoislääkäri.

Hän myös pystyi jatkamaan "hoitonsa" antamista potilaalle Kelan tukemana sairaudenhoitona, koska kertoi Kelalle lääkärinlausunnoillaan, että antamansa psykodynaaminen "hoito" ja määräämänsä masennus- ja neuroleptilääkitykset auttavat potilasta, jolle hän oli hoitosuhteen kuluessa ehtinyt diagnosoida lukuisia psykiatrisia sairauksia ja muita mielenterveysongelmia.

Antamaansa "hoitoa" tarvitsevia sairauksia ja ongelmia psykiatri-psykoterapeutti oli diagnosoinut potilaalle niiden tulkintojensa perusteella, joita hän teki potilaalleen antamassaan psykodynaamisessa "hoidossa", ja jota hän "tuki" määräämällä potilaalle pysyvän masennus- ja neuroleptilääkityksen.

***

Terveydenhuollossa, eikä laajemminkaan sote-palveluissa, eikä myöskään valvonnassa puututtu kyseisen psykiatri-psykoterapeutin toimintaan – eikä autettu psykodynaamisessa "hoidossa" rikottua ihmistä oikealla tavalla.

Potilaalle ei annettu oikeaa tietoa "hoitoonsa" liittyvistä virheistä edes siinä vaiheessa, kun hän alkoi itse selvittelemään asiaa sekä siihen liittyviä muita erikoisia seikkoja, ja joutui saamiensa ristiriitaisten ohjeiden, tietojen ja suoranaisten valheiden sekä psykiatri-psykotereutin pelottavan käytöksen ja uhkauksen vuoksi perumaan vireillä olevan kantelunsa.

Potilaalle ei kerrottu käynnistyneistä "hoidon" virallisista selvittelystä, joten hän joutui elämään psykodynaamisessa "hoidossa" taakakseen tulleissa tulkinnoissa, ja siksi pelkäämään koko ajan, että kukaan ei edelleenkään usko häntä.

***

Psykiatri-psykoterapeutin tekemistä vahingollisista ja traumaattisista tulkinnoista ja diagnooseista irtaantuminen oli yksin* ja sieltä täältä kerättyjen oikeiden tietojen avulla hidasta. Erittäin hidasta.

Niin hidasta että en ehtinyt tavata äitiä siinä vaiheessa kun hän vielä pystyi kommunikoimaan.

En ehtinyt.

*

Lue lisää

Lopuksi vielä tämä, edelliseen kommenttiini kohtaan " ... yksin* ..." lisäys.

* Lisäys: Ilman sitä terveyskeskuksen ajanvarauksen rautaisen ammattitaitoisesti toiminutta hoitajaa ja sitä kokenutta terveyskeskuksen yleislääketieteen erikoislääkäriä ja sitä Kelan virkailijaa joka sanoi minulle että "minä uskon sinua" ja sitä päätöstä, jossa Kela oikaisee psykiatri(psykoterapeutti) X:n lausunnon perusteella tekemänsä erään vanhan ratkaisun jonka olemassa olosta minulla ei ollut tietoa, niin ilman näitä minulle ratkaisevan tärkeitä "askelasioita" en olisi vielä tässäkään vaiheessa ehtinyt tulla tietoiseksi edes siitä mitä en nyt ehtinyt.

*

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi edellä kirjoittaa: "Eli rukoilen ja toivon, että tämän hulluuden totuus tulisi ilmi ja analyyttiset sekä psykodynaamiset "hoidot" poistetaan kuntouttavien ja työkykyä ylläpitävien, kelan tukemien hoitojen joukosta."

Tähän rukoukseen ateistikin yhtyy.

***

Kelassa on jo selkeätäkin tapaustietoa potilaalle vahingollisesta, traumatisoivasta ja mielenterveyden häiriöitä aiheuttaneesta psykodynaamisesta "hoidosta".

Vahingollista psykodynaamista "hoitoa" on antanut potilaalle Kelan kuntoutuspsykoterapiana psykiatrian erikoislääkäri.

Hän myös pystyi jatkamaan "hoitonsa" antamista potilaalle Kelan tukemana sairaudenhoitona, koska kertoi Kelalle lääkärinlausunnoillaan, että antamansa psykodynaaminen "hoito" ja määräämänsä masennus- ja neuroleptilääkitykset auttavat potilasta, jolle hän oli hoitosuhteen kuluessa ehtinyt diagnosoida lukuisia psykiatrisia sairauksia ja muita mielenterveysongelmia.

Antamaansa "hoitoa" tarvitsevia sairauksia ja ongelmia psykiatri-psykoterapeutti oli diagnosoinut potilaalle niiden tulkintojensa perusteella, joita hän teki potilaalleen antamassaan psykodynaamisessa "hoidossa", ja jota hän "tuki" määräämällä potilaalle pysyvän masennus- ja neuroleptilääkityksen.

***

Terveydenhuollossa, eikä laajemminkaan sote-palveluissa, eikä myöskään valvonnassa puututtu kyseisen psykiatri-psykoterapeutin toimintaan – eikä autettu psykodynaamisessa "hoidossa" rikottua ihmistä oikealla tavalla.

Potilaalle ei annettu oikeaa tietoa "hoitoonsa" liittyvistä virheistä edes siinä vaiheessa, kun hän alkoi itse selvittelemään asiaa sekä siihen liittyviä muita erikoisia seikkoja, ja joutui saamiensa ristiriitaisten ohjeiden, tietojen ja suoranaisten valheiden sekä psykiatri-psykotereutin pelottavan käytöksen ja uhkauksen vuoksi perumaan vireillä olevan kantelunsa.

Potilaalle ei kerrottu käynnistyneistä "hoidon" virallisista selvittelystä, joten hän joutui elämään psykodynaamisessa "hoidossa" taakakseen tulleissa tulkinnoissa, ja siksi pelkäämään koko ajan, että kukaan ei edelleenkään usko häntä.

***

Psykiatri-psykoterapeutin tekemistä vahingollisista ja traumaattisista tulkinnoista ja diagnooseista irtaantuminen oli yksin* ja sieltä täältä kerättyjen oikeiden tietojen avulla hidasta. Erittäin hidasta.

Niin hidasta että en ehtinyt tavata äitiä siinä vaiheessa kun hän vielä pystyi kommunikoimaan.

En ehtinyt.

*

Lue lisää

Samoin. Sairasta touhua. Valehtelin, että pääsin pois

Psykoanalyysistä: Sitä ei ole koskaan tehty päättymään. Ja tätä sinulle ei kerrota ennen kuin aloitat.

http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/psyk_042019_paakirj.pdf

Se on tarkoitettu teatteriksi näyttämöksi jossa mielesi "valaistaan". Todellisuudessa et tiedä olevasi teatterissa tai sitten kun sen ymmärrät olet jo suljettujen ovien takana. Et tiedä enään mikään on totta tai mikä on tarua. Sen tehtävänä ei ole parantaa sinua tai tukea sinua, sen tehtävänä on paljastaa ongelmasi - jotta voit itse hoitaa itsesi. Milloin terapeutti "leikkii" sinua ja milloin sitä, johon olemassa olevaa suhdetta pohdit.

Kyseessä on transferenssi, jossa hyvät ominaisuutesi laitetaan terapeutin taskuun ja terapeutti paljastaa sen pisteen jossa kilteimmänkin kotiäidin itsepuolustus on tarttua veitseen. Sinut viedään niin syvälle jossa sinut hoidetaan suljettujen ovien taakse, jos et itse tajua lähteä sieltä pois. Se piste kun tajuat, että terapeuttisi onkin esimerkiksi miehesi puolella ja hoitaa sinut niin sekoamispisteeseen, että menet huoltajuuden, sekoat lopullisesti ja se kun valehtelet ja kehut terapeuttisi taivaaseen päästäksesi helvetistä pois - jossa ei ole mitään järkeä on ensimmäinen kerta, kun huomaat että terapeuttisi ensimmäisen kerran uskoo sinua - silloin kuin valehtelet. Silloin kuin kehut häntä, että kuinka hyvä hän on.

Uskokaa! Terapia voi pahimmillaan olla niin sairasta, ettei millän ole rajoja. Terapissa niitä ei ole, sinut viedään niin syvälle että sekoat. Raivostut, kaikki rajasi ja itsepuolustuksesi (Defenssisi) puretaan ja jos tässä vaiheessa joudut suljettujen ovien taakse, et parane ikinä. Ja kun valitat terapiasta ei sinulla ole mitään oikeutta - tajuat että koko valtio ja mekanisimi on pelkkää kontrollia - siihen että sinut sopeututetaan hyväksymään se väkivalta mitä tulet aina loppuelämäsi saamaan osaksesi. Jos koet olevasi kiusattu - hoito on sitä, miten sinun kokemasi on väärää ja mielesi sairas, koska koet olevasi kiusattu. Olet narsisti ja reagoit liian herkästi. JOs syytät kiusaaja narsistiksi olet vain suuremmalla todennäköisyydellä itse narsisti. Ja hoitosi on pelkkää väkivaltaa - jos kuvittelet sekoavasi, ei se ole sekoamista vaan se on portti paranemiseen ja jos indikoit tätä terapeutille saat vielä pahempaa kyytiä "terapeutti on juuri murtamassa porttisi ja paranet!"

Ongelma ei ole menetelmässä vaan terapeutissa. Minulla on psykodynaaminen terapeutti, ja erittäin hyvin toimii. Kävin vuosia sitten terapiassa, myös psykodynaaminen, meni pain helvettiä ja vähän niin kuin edellinen kuvasi. Nämä terapeutit toimivat täysin eri tavoin, ovat kuin "yö ja päivä". Ensimmäinen oli dominoiva ja kaikkitietävä, nykyinen on tasaveroinen ja avarakatseinen, tukee itsemääräämistäni ja kannustaa luottamaan omaan kokemukseeni.

Muissakin terapiasuuntauksissa on samoja ongelmia, esim. kognitiivinen terapia voi olla "koirakoulu" ja ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa ei voi käsitellä negatiivisia tunteita.

Terapia on enemmän ihmisestä kiinni kuin menetelmästä. Kannattaa vaihtaa pian jos ei toimi, ja ei pidä aloittaakaan sellaisen kanssa joka ei tunnu ihmisenä oikealta.

Tuo diagnoosipeli ja kaiken kääntäminen potilaan syyksi on ihan yleistä, kaikessa psykiatriassa, myös sairaaloissa ja avohoidossa.

pikseli kirjoitti:

Ongelma ei ole menetelmässä vaan terapeutissa. Minulla on psykodynaaminen terapeutti, ja erittäin hyvin toimii. Kävin vuosia sitten terapiassa, myös psykodynaaminen, meni pain helvettiä ja vähän niin kuin edellinen kuvasi. Nämä terapeutit toimivat täysin eri tavoin, ovat kuin "yö ja päivä". Ensimmäinen oli dominoiva ja kaikkitietävä, nykyinen on tasaveroinen ja avarakatseinen, tukee itsemääräämistäni ja kannustaa luottamaan omaan kokemukseeni.

Muissakin terapiasuuntauksissa on samoja ongelmia, esim. kognitiivinen terapia voi olla "koirakoulu" ja ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa ei voi käsitellä negatiivisia tunteita.

Terapia on enemmän ihmisestä kiinni kuin menetelmästä. Kannattaa vaihtaa pian jos ei toimi, ja ei pidä aloittaakaan sellaisen kanssa joka ei tunnu ihmisenä oikealta.

Tuo diagnoosipeli ja kaiken kääntäminen potilaan syyksi on ihan yleistä, kaikessa psykiatriassa, myös sairaaloissa ja avohoidossa.

Lue lisää

Tässä vielä neoliberalismin (nyky-yhteiskunnan globaalisesti) vaikutus psykoterapiaan:
https://www.madinamerica.com/2018/11/psychotherapy-reproduce-disrupt-neoliberal-capitalism/

Neoliberalismin mukaan kaikki on yksilöstä kiinni. Ihminen nähdään "oman onnensa seppänä", jolloin siis kaikki onnistumiset ja kaikki vaikeudet johtuvat ihmisestä itsestään. Tämä on jotenkin omituinen yhteiskunnallinen ajattelutapa, koska yhteiskunnan ja ympäristötekijöiden osuutta ihmisen elämässä ei oteta ollenkaan huomioon. Myös kaikki syvällisempi yhteiskunnallinen ajattelu jätetään pois. Todellisuudessa ihmisen elämä on aina yksilön ja ympäristön vuorovaikutusta. Siksi ympäristötekijöillä on suuri vaikutus ihmisen elämään. Nykyajan mielenterveyshoito on uusliberalistisen harhan saastuttamaa. Siksi se ei pysty realistisesti hoitamaan ihmisiä.

Itse olen 1970 - luvun nuori ja silloin ei aikamoiselta osaltaan neoliberalismista ollut tietoakaan ja jopa rikollisiakin neuvottiin "ymmärtämään". Ja kaikki ihmisen kasvun olosuhteet nähtiin määräävinä tekijöinä kaytökselle. Nyt sitten on biopsykiatria businesta, jossa vaurioituneista ihmisistä pyritään ottamaan kaikki ( raha )hyöty irti ja julkinen sektori tuottaa valheellisia diagnooseja siksi, että pelko oman olemassaolon puolesta virkakoneistona, on voima, joka määrää myös muiden kuin valheellisten diagnoosien sisällön. Nykyään nähdään politiikassa populismi eräissä piireissä hyveenä ja kai kohta valehtelu ja petoskin nähdään poliittisena tai yhteiskuntaelämän hyveinä. Nykymenosta tulee mieleen 1930 - luku natsiaatteineen, myös psykiatriassa

pikseli kirjoitti:

Ongelma ei ole menetelmässä vaan terapeutissa. Minulla on psykodynaaminen terapeutti, ja erittäin hyvin toimii. Kävin vuosia sitten terapiassa, myös psykodynaaminen, meni pain helvettiä ja vähän niin kuin edellinen kuvasi. Nämä terapeutit toimivat täysin eri tavoin, ovat kuin "yö ja päivä". Ensimmäinen oli dominoiva ja kaikkitietävä, nykyinen on tasaveroinen ja avarakatseinen, tukee itsemääräämistäni ja kannustaa luottamaan omaan kokemukseeni.

Muissakin terapiasuuntauksissa on samoja ongelmia, esim. kognitiivinen terapia voi olla "koirakoulu" ja ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa ei voi käsitellä negatiivisia tunteita.

Terapia on enemmän ihmisestä kiinni kuin menetelmästä. Kannattaa vaihtaa pian jos ei toimi, ja ei pidä aloittaakaan sellaisen kanssa joka ei tunnu ihmisenä oikealta.

Tuo diagnoosipeli ja kaiken kääntäminen potilaan syyksi on ihan yleistä, kaikessa psykiatriassa, myös sairaaloissa ja avohoidossa.

Lue lisää

Ongelma on menetelmässä koska tiettyjen menetelmien ihmiset aiheuttavat tätä ongelmaa enemmän kuin toisten. Mutta ongelma on ihmisessä -'peli käydään siksi että menetelmää suojellaan ja yksittäinen ihminen voidaan uhrata. Tai oikeastaan ei uhrata vaan kyse on ongelman paljastuessa aina vuorovaikutusongelmasta. Ja terapiakenttä suojelee omiaan "muilla ei ole ongelmia tämän terapeutin kanssa" - >vika on aina potilaassa. Ei pahoinpitelevä ja väkivaltainen tiedä olevansa väkivaltainen. Terapia on pahimmillaan pahempaa väkivaltaa kuin väkivalta miksi menit terapiaan. Siellä sinulle annetaan sitä miksi menit koska transferenssi ja terapeuti. Työ on kerätä transfrrenssimateriaalia ja sitten voit muodostaa transferenssisuhteen terapeutin kanssa.. eli näyttämö jossa ongelmasi elää uudelleen VÄRitettynä terapeutin tulkinnalla!!!

Hei, olen muuttamassa Turkuun, opiskelut alkavat. Myöhemmin on tarkoitus hakea Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, koska työterveydessä on katsottu että se olisi tarpeen.

Onko kokemuksia Turusta, mistä sieltä löytää hyviä psykoterapeutteja? Googlaamalla tuli heti tieto Poliklinikka Toivolasta. Onko kokemuksia?

Toivolan kotisivutietojen mukaan vaikuttaa että siellä on terapiakokemusta, myös kouluttamisen saralta. Toivola on aiemmin kouluttanut psykoterapeutteja, nyt koulutus siirtynyt yliopistojen ja koulutusyhteisöjen vastuulle, mutta katsoin että jotain Toivolaa ylläpitävän säätiön psykoterapeutteja on mukana yliopistonkin kouluttajissa. Poliklinikka Toivolan kotisivuilla kerrotaan että "Poliklinikan päätoimiseen TYÖRYHMÄÄN kuuluu tällä hetkellä neljä psykologia ja psykiatrian erikoislääkäri" ja "POLIKLINIKKALLA TYÖSKENTELEE USEITA muita sekä kokopäiväisiä että osa-aikaisia psykoterapeutteja. Heillä on teoreettiseen koulutukseen ja käytännön työhön perustuva laaja kokemus psykoterapiasta, psykoanalyysistä, työnohjauksesta ja perheiden kanssa työskentelystä." Mitähän tarkoittaa työryhmä? Hoitaako koko työryhmä potilaita?

Suositteletteko Poliklinikka Toivolasta ketään, jos lääkärin kanssa päädytään psykodynaamiseen psykoterapiaan, ja mitä kokemuksia teillä on psykodynaamisesta psykoterapiasta?

Kiitos etukäteen vastauksista.

Hmun terapeutti lyttäsi mitätöi ja halveksi, kun sai minut tärisemään nurkassa virne naamalla esitti muka - empatiaa hinajaisella äänellä. Koska hän oli polkenut minut juuri samasta asiasta maanrakoon ja sen jälkeen kun on mitätöinyt ja lytännyt kyselee onko hönessä jotain vikaa. Kun lähdin ja valitin sain vastauksen "potilaskirjauksissa ei ole mitään vikaa ja kaikki muut kehuvat terapeuttia, psykodynaamisessa terapiassa voi köydä että potilas kokee näin" allekirjoittaneena terveyspalveluista vastaava johtaja vastineeksi seövityspyyntöön / valitukseeni terapiasta

Bingo! Kokenut ja ollut. Koko ajan terapeutti puhui päälle ja valitti sekä syyllisti minut kokoajan epäonnistuvasta terapiasta.

Hänen potilaskirjaukset puolestaan ovat omakehua kuinka hän on täydellinen ja tulkinnat ovat aina tehty niin, että vika on potilaassa.

Jos haluaa valittaa pitää ensin pyytää kirjaukset ja korjata ne ja vasta sitten tehdä valitus. Jos kirjauksissa ei ole potilaa ääntä -ja terapeutti ei ole kirjannut hoidossa tulleita epäkohtia esille, johdon mukaan hoidossa ei ole virhettä.

Potilasasiamiehet eivät kerro tästä, että jos haluat valittaa ja että valituksellasi olisi jotain vaikutusta pitää ensin potilasjärjestelmiin saada kirjaukset että homma on mennyt perseelleen. Eli nauhota terapiasi ja korosta joka käynnin jälkeen mitä haluat kirjattavan - muuten sinulla ei ole mitään oikeutta. Et ole valittanut ja sanonut mitään. Jos valitat ja potilastietojärjestelmässä ei ole mitään negatiivista, olet narsisti joka valittaa aina ja pahoinpitely terapiassa on teorioiden mukaan oikeutettua.

Anonyymi kirjoitti:

Bingo! Kokenut ja ollut. Koko ajan terapeutti puhui päälle ja valitti sekä syyllisti minut kokoajan epäonnistuvasta terapiasta.

Hänen potilaskirjaukset puolestaan ovat omakehua kuinka hän on täydellinen ja tulkinnat ovat aina tehty niin, että vika on potilaassa.

Jos haluaa valittaa pitää ensin pyytää kirjaukset ja korjata ne ja vasta sitten tehdä valitus. Jos kirjauksissa ei ole potilaa ääntä -ja terapeutti ei ole kirjannut hoidossa tulleita epäkohtia esille, johdon mukaan hoidossa ei ole virhettä.

Potilasasiamiehet eivät kerro tästä, että jos haluat valittaa ja että valituksellasi olisi jotain vaikutusta pitää ensin potilasjärjestelmiin saada kirjaukset että homma on mennyt perseelleen. Eli nauhota terapiasi ja korosta joka käynnin jälkeen mitä haluat kirjattavan - muuten sinulla ei ole mitään oikeutta. Et ole valittanut ja sanonut mitään. Jos valitat ja potilastietojärjestelmässä ei ole mitään negatiivista, olet narsisti joka valittaa aina ja pahoinpitely terapiassa on teorioiden mukaan oikeutettua.

Lue lisää

Tämä on suuri epäkohta, valitus ei mene läpi jos ei ole pyytänyt korjauksia potilastietojärjesteömään. Eli prosessi on, että muusaataan potilas, syyllistetään potilas huonosta epäonnistuneesta terapiasta, kehutaan itseä potilaskirjauksiin, potilaan vointi pahenee, potilas lopettaa terapian niin.huonossa kunnossa, ettei pysty valittamaan. Kun potilas valittaa, niin valituksella ei ole merkitystä koska tutkinta hoidosta perustuu terapeutin kirjauksiin. Jos ei ole jaksanut oikaista kirjauksia niin terapeutin kirjaukset pätivät

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on suuri epäkohta, valitus ei mene läpi jos ei ole pyytänyt korjauksia potilastietojärjesteömään. Eli prosessi on, että muusaataan potilas, syyllistetään potilas huonosta epäonnistuneesta terapiasta, kehutaan itseä potilaskirjauksiin, potilaan vointi pahenee, potilas lopettaa terapian niin.huonossa kunnossa, ettei pysty valittamaan. Kun potilas valittaa, niin valituksella ei ole merkitystä koska tutkinta hoidosta perustuu terapeutin kirjauksiin. Jos ei ole jaksanut oikaista kirjauksia niin terapeutin kirjaukset pätivät

Lue lisää

Valviralla on tällä hetkellä tiedossa tilanne, jossa psykoterapeutti-psykiatrin tekemät diagnosointia ja lääkehoitoa ja psykoterapiaansa koskevat potilasasiakirjamerkinnät eivät ole lain mukaisia, ja psykoterapeutti-psykiatri on myös kieltäytynyt noudattamasta lakia ja tekevänsä merkinnät oman mielensä mukaisesti. Tämän psykoterapeutti-psykiatrin laatimasta potilaskertomuksesta ei kokenut erikoislääkäri saanut selvää, mitä tämä oikein on hoitanut.

Virkavastuulla toimivat valvojat eivät voi jättää selvittämättä lakia rikkovan terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaa, vaikka potilas ei itse jaksa eikä pysty asiaa viemään kanteluna eteenpäin.

Mikäli virkavastuulla toimivat valvojat jättävät tämänkaltaiset lain vastaiset toimintatapa-asiat selvittämättä, on siitä ilmoitettava potilaalle, jotta hän tietää että hänellä on oikeus tehdä asiasta poliisille tutkintapyyntö esimerkiksi oikeusaputoimiston avulla.

Anonyymi kirjoitti:

Bingo! Kokenut ja ollut. Koko ajan terapeutti puhui päälle ja valitti sekä syyllisti minut kokoajan epäonnistuvasta terapiasta.

Hänen potilaskirjaukset puolestaan ovat omakehua kuinka hän on täydellinen ja tulkinnat ovat aina tehty niin, että vika on potilaassa.

Jos haluaa valittaa pitää ensin pyytää kirjaukset ja korjata ne ja vasta sitten tehdä valitus. Jos kirjauksissa ei ole potilaa ääntä -ja terapeutti ei ole kirjannut hoidossa tulleita epäkohtia esille, johdon mukaan hoidossa ei ole virhettä.

Potilasasiamiehet eivät kerro tästä, että jos haluat valittaa ja että valituksellasi olisi jotain vaikutusta pitää ensin potilasjärjestelmiin saada kirjaukset että homma on mennyt perseelleen. Eli nauhota terapiasi ja korosta joka käynnin jälkeen mitä haluat kirjattavan - muuten sinulla ei ole mitään oikeutta. Et ole valittanut ja sanonut mitään. Jos valitat ja potilastietojärjestelmässä ei ole mitään negatiivista, olet narsisti joka valittaa aina ja pahoinpitely terapiassa on teorioiden mukaan oikeutettua.

Lue lisää

Eli jos haluat tehdä valitus terapeutista, tulee sinun ensin tehdä korjaukset ja saada aikaiseksi oikeat kirjaukset ennenkuin valitus voi mennä läpi. Mutta koska terapeutti kirjaa kirjaukset, ei niissä tule olemaan ikinä mitään mistä terapeutin saisi vastuuseen. Terapeutin vastuu on joki satu mitä kerrotaan, mutta mitä oikeasti ei ole.

Potilaan pitäisi saada heti tapaamisen jälkeen kaikki kirjaukset, ei niitä kukaan pysty vuosien päästä enään korjaamaan.

Hkuten myös sinullakin on oma kokemuksesi joka vaikuttaa asenteeseesi

Vastaus on että 'ei saa'.

"Kannattaa mennä terveyskeskuksen kautta näihin kuntoutuspsykoterapioihin. Sieltä saa oikeaa ja ajanmukaista tietoa ja vinkkejä"

Ei saa, ei todellakaan saa. Terveyskeskuksen työntekijät, oli sitten lääkäri tai muu, ovat yleisesti ottaen varsin huonosti perillä terapioista ja niiden toimintaperiaatteista.

"Ja kun psykotereuttia valitsee niin valinta kannattaa kohdistaa sellaiseen terveydenhuollon ammattihenkilöön, joka käy säännöllisesti täydennyskoulutuksessa."

Tämä on edellistä parempi neuvo. Täydennyskoulutustakin enemmän painottaisin terapeutin oman psyykkisen työn merkitystä, siis hänen omaa terapiaansa. Terapeutin pitäisi jatkuvasti päivittää oman mielensä tila.

Työnohjaus on myös tärkeää. Terapeutti tarvitsee kokeneen työnohjaajan, joka osaa tukea, avartaa näkemyksiä, tuoda uusia näkökulmia ja haastaakin. Työnohjaus ei saa olla "keskinäisen kehumisen kerho".

Jos on hakeutumassa terapiaan kannattaa etsiä omatoimisesti tietoa, mahdollisimman monipuolista ja monista lähteistä. Kokemuksia kannattaa kysellä vaikka täältä. Ja käydä kirjastossa lukemassa alan kirjoja. Tutkimustietoa ja terapiassa kävijöiden ja muidenkin psykiatrisen palvelujen käyttäjien kokemuksia löytyy myös psykiatriakriittiseltä Mad in Finland-sivustolta:

https://madinfinland.org/

Ennen kaikkea kannattaa ajatella omilla aivoillaan, ja tuntea omilla tunteillaan, ja vaistota omilla vaistoillaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Kannattaa mennä terveyskeskuksen kautta näihin kuntoutuspsykoterapioihin. Sieltä saa oikeaa ja ajanmukaista tietoa ja vinkkejä"

Ei saa, ei todellakaan saa. Terveyskeskuksen työntekijät, oli sitten lääkäri tai muu, ovat yleisesti ottaen varsin huonosti perillä terapioista ja niiden toimintaperiaatteista.

"Ja kun psykotereuttia valitsee niin valinta kannattaa kohdistaa sellaiseen terveydenhuollon ammattihenkilöön, joka käy säännöllisesti täydennyskoulutuksessa."

Tämä on edellistä parempi neuvo. Täydennyskoulutustakin enemmän painottaisin terapeutin oman psyykkisen työn merkitystä, siis hänen omaa terapiaansa. Terapeutin pitäisi jatkuvasti päivittää oman mielensä tila.

Työnohjaus on myös tärkeää. Terapeutti tarvitsee kokeneen työnohjaajan, joka osaa tukea, avartaa näkemyksiä, tuoda uusia näkökulmia ja haastaakin. Työnohjaus ei saa olla "keskinäisen kehumisen kerho".

Jos on hakeutumassa terapiaan kannattaa etsiä omatoimisesti tietoa, mahdollisimman monipuolista ja monista lähteistä. Kokemuksia kannattaa kysellä vaikka täältä. Ja käydä kirjastossa lukemassa alan kirjoja. Tutkimustietoa ja terapiassa kävijöiden ja muidenkin psykiatrisen palvelujen käyttäjien kokemuksia löytyy myös psykiatriakriittiseltä Mad in Finland-sivustolta:

https://madinfinland.org/

Ennen kaikkea kannattaa ajatella omilla aivoillaan, ja tuntea omilla tunteillaan, ja vaistota omilla vaistoillaan.

Lue lisää

Psykoanalyysistä: Sitä ei ole koskaan tehty päättymään. Ja tätä sinulle ei kerrota ennen kuin aloitat.

http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/psyk_042019_paakirj.pdf

Se on tarkoitettu teatteriksi näyttämöksi jossa mielesi "valaistaan". Todellisuudessa et tiedä olevasi teatterissa tai sitten kun sen ymmärrät olet jo suljettujen ovien takana. Et tiedä enään mikään on totta tai mikä on tarua. Sen tehtävänä ei ole parantaa sinua tai tukea sinua, sen tehtävänä on paljastaa ongelmasi - jotta voit itse hoitaa itsesi. Milloin terapeutti "leikkii" sinua ja milloin sitä, johon olemassa olevaa suhdetta pohdit.

Kyseessä on transferenssi, jossa hyvät ominaisuutesi laitetaan terapeutin taskuun ja terapeutti paljastaa sen pisteen jossa kilteimmänkin kotiäidin itsepuolustus on tarttua veitseen. Sinut viedään niin syvälle jossa sinut hoidetaan suljettujen ovien taakse, jos et itse tajua lähteä sieltä pois. Se piste kun tajuat, että terapeuttisi onkin esimerkiksi miehesi puolella ja hoitaa sinut niin sekoamispisteeseen, että menet huoltajuuden, sekoat lopullisesti ja se kun valehtelet ja kehut terapeuttisi taivaaseen päästäksesi helvetistä pois - jossa ei ole mitään järkeä on ensimmäinen kerta, kun huomaat että terapeuttisi ensimmäisen kerran uskoo sinua - silloin kuin valehtelet. Silloin kuin kehut häntä, että kuinka hyvä hän on.

Uskokaa! Terapia voi pahimmillaan olla niin sairasta, ettei millän ole rajoja. Terapissa niitä ei ole, sinut viedään niin syvälle että sekoat. Raivostut, kaikki rajasi ja itsepuolustuksesi (Defenssisi) puretaan ja jos tässä vaiheessa joudut suljettujen ovien taakse, et parane ikinä. Ja kun valitat terapiasta ei sinulla ole mitään oikeutta - tajuat että koko valtio ja mekanisimi on pelkkää kontrollia - siihen että sinut sopeututetaan hyväksymään se väkivalta mitä tulet aina loppuelämäsi saamaan osaksesi. Jos koet olevasi kiusattu - hoito on sitä, miten sinun kokemasi on väärää ja mielesi sairas, koska koet olevasi kiusattu. Olet narsisti ja reagoit liian herkästi. JOs syytät kiusaaja narsistiksi olet vain suuremmalla todennäköisyydellä itse narsisti. Ja hoitosi on pelkkää väkivaltaa - jos kuvittelet sekoavasi, ei se ole sekoamista vaan se on portti paranemiseen ja jos indikoit tätä terapeutille saat vielä pahempaa kyytiä "terapeutti on juuri murtamassa porttisi ja paranet!"

Ei psykoanalyysi mikään vanhanaikainen ole. Se on siihen soveltuvalle potilaalle, ainakin omasta mielestäni, paras hoitomuoto. Pitää kuitenkin muistaa, että psykoanalyysi on kallis ja pitkäkestoinen hoitomuoto, eikä sovi välttämättä kaikille.

Toinen vaihtoehto voisi olla analyyttinen psykoterapia, joka on kevyempi versio varsinaisesta psykoanalyysista. Analyyttista psykoterapiaa myös Kela tietääkseni taloudellisesti tukee.

Kun itse kävin lävitse tuon terapian Kelan osuus silloin oli 2/3 kustannuksista. Kelan päätös vaatii tietenkin tarveharkinnan ja psykiatrin antaman lausunnon terapian tarpeellisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei psykoanalyysi mikään vanhanaikainen ole. Se on siihen soveltuvalle potilaalle, ainakin omasta mielestäni, paras hoitomuoto. Pitää kuitenkin muistaa, että psykoanalyysi on kallis ja pitkäkestoinen hoitomuoto, eikä sovi välttämättä kaikille.

Toinen vaihtoehto voisi olla analyyttinen psykoterapia, joka on kevyempi versio varsinaisesta psykoanalyysista. Analyyttista psykoterapiaa myös Kela tietääkseni taloudellisesti tukee.

Kun itse kävin lävitse tuon terapian Kelan osuus silloin oli 2/3 kustannuksista. Kelan päätös vaatii tietenkin tarveharkinnan ja psykiatrin antaman lausunnon terapian tarpeellisuudesta.

Lue lisää

:D
Tempasit päivän parhaan vitsin psykoanalyysistä!! "Se on siihen soveltuvalle potilaalle, ainakin omasta mielestäni, paras hoitomuoto. "

Mutta kukaan ei tiedä millaiselle potilaalle se soveltuu!!!

Erään postauksen sivuilta poimittua "Omalla terapeutillani oli kriteerit terapian aloittajalle: täytyy olla tarpeeksi älykäs, osata tarkkailla itseään ja olla motivoitunut terapiaan. "

Ei hlvtti! Tämä on juuri sitä puhetta millä analytikko tai terapeutti manipulatiivisesti "hivelee" ja "kosiskelee" potilasta.. kukaan ei pidä itseään tyhmänä, tämän puheen jälkeen kun terapeutti on "valinnut potilaansa" on potilas tyytyväinen "olen tarpeeksi älykäs, osaan tarkkailla itseä (miten reagoi kun terapeutti muussaa, mitätli ja halveksii) ja tuo motuvointikortti kaivetaan aina esille kun on lopettamassa terapian.

Anonyymi kirjoitti:

Ei psykoanalyysi mikään vanhanaikainen ole. Se on siihen soveltuvalle potilaalle, ainakin omasta mielestäni, paras hoitomuoto. Pitää kuitenkin muistaa, että psykoanalyysi on kallis ja pitkäkestoinen hoitomuoto, eikä sovi välttämättä kaikille.

Toinen vaihtoehto voisi olla analyyttinen psykoterapia, joka on kevyempi versio varsinaisesta psykoanalyysista. Analyyttista psykoterapiaa myös Kela tietääkseni taloudellisesti tukee.

Kun itse kävin lävitse tuon terapian Kelan osuus silloin oli 2/3 kustannuksista. Kelan päätös vaatii tietenkin tarveharkinnan ja psykiatrin antaman lausunnon terapian tarpeellisuudesta.

Lue lisää

Kukaan ei tiedä kenelle millainen terapiamuoto sopii "Se on siihen soveltuvalle potilaalle, ainakin omasta mielestäni, paras hoitomuoto."

Kuulosta aivopesun schaisselta. Samoin kuin erään blogikirjoituksen paljastama totuus, mitä terapeutti kuvaa millaiset potilaat hänen hoitomuotoonsa sopivat..

"Omalla terapeutillani oli kriteerit terapian aloittajalle: täytyy olla tarpeeksi älykäs, osata tarkkailla itseään ja olla motivoitunut terapiaan."

Ja kun olet kävelemässä pois sairaasta väkivallasta, jossa sinut ajetaan nurkkaan ahdistettuna - eli lopetat terapian, kaivetaan syyllistäminen esille: "motivaatio kun aloitit" ja kun ajattelet ettet pääse pois ja terapeuttisi on. Rahanahne - on sekin terapioiden teorioissa huomumioitu. Olet riippuvuussuhde ongelmainen etkä osaa muodostaa suhteita.. jos ongelmaa ei ole ollut syntyy ja trrapia varmasti tuottaa sen. Mutta sekin on käännetty "terapia paljastaa ongelmasi ennemmin tai myöhemmin" mikään ongelma ei aiheudu terapiasta - se johtuu vain varhaisesta vuorovaikutuksesta, miksi potilas kokee terapeutin (joka on kerännyt transferenssimateriaalia synnyttäkseen näitä kokemuksia) niinkuin kokee.

Sairasta sanon minä

Sulla se väärin meni. Psykoanalyysi on yksi psykoterapian muoto.

Kuka psykoterapeutteja valvoo, tietääkö sitä nekään joiden on psykoterapeutteja valvottava, että niiden on valvottava psykoterapeutteja.

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) mukaan _vaikuttavaksi_ todetut psykoterapiat kuuluvat palveluvalikoimaan. Linkki PALKOn suositukseen (2018), perustelumuistioon ja sen liitteisiin löytyy Lääkärilehden jutun sisältä, https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/palko-psykoterapia-kuuluu-palveluvalikoimaan/
-Kirjoitus löytyy myös kun googlaa 'PALKO: Psykoterapia kuuluu palveluvalikoimaan'

PALKOn suositus ei miellytä kaikkia terapeutteja, suosituksesta mielipidekirjoitus Psykoterapialehdessä, http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/pt_3_2018_wahlstrom.pdf
-Kirjoitus löytyy myös kun googlaa 'Psykoterapia palveluvalikoimassa – hyvä suositus
ja ongelmalliset perustelut'

Anonyymi kirjoitti:

Kuka psykoterapeutteja valvoo, tietääkö sitä nekään joiden on psykoterapeutteja valvottava, että niiden on valvottava psykoterapeutteja.

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) mukaan _vaikuttavaksi_ todetut psykoterapiat kuuluvat palveluvalikoimaan. Linkki PALKOn suositukseen (2018), perustelumuistioon ja sen liitteisiin löytyy Lääkärilehden jutun sisältä, https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/palko-psykoterapia-kuuluu-palveluvalikoimaan/
-Kirjoitus löytyy myös kun googlaa 'PALKO: Psykoterapia kuuluu palveluvalikoimaan'

PALKOn suositus ei miellytä kaikkia terapeutteja, suosituksesta mielipidekirjoitus Psykoterapialehdessä, http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/pt_3_2018_wahlstrom.pdf
-Kirjoitus löytyy myös kun googlaa 'Psykoterapia palveluvalikoimassa – hyvä suositus
ja ongelmalliset perustelut'

Lue lisää

...siis suosituksen perustelut ei miellytä kaikkia...

Luettu. Tuli selväksi ettei potilaat voi tehdä psykoterapiasta potilasvahinkoilmoitustakaan silloin kun psykoterapeutti ei halua toimia oikein. Ja tämäkin epäkohta systeemissä hyväksytään, vai onko muuta tietoa kenelläkään.

Anonyymi kirjoitti:

Luettu. Tuli selväksi ettei potilaat voi tehdä psykoterapiasta potilasvahinkoilmoitustakaan silloin kun psykoterapeutti ei halua toimia oikein. Ja tämäkin epäkohta systeemissä hyväksytään, vai onko muuta tietoa kenelläkään.

Lue lisää

Prosessi on kesken. Täydenkin.

"...Itse kävin ja aion aloittaa terapiat uudestaan, oon kanssa pohtinu tuota psykoanalyysiä..."

Aiot aloittaa terapiat uudestaan? Vähän pohdituttaa, että noinko se terapiakuntoutus tai terapiahoito päätetään psykoterapiapaikoissa. Että psykoterapeutti ilman mitään kuntouksen tai hoidon tarpeesta tehtyä suunnitelmaa toivottaisi kaikki potilaat tervetulleeksi terapiaansa ja sanoisi vaan että 'nyt aloitetaan.'

Eikös Valviran hyväksymät psykoterapeutit ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ja siksi heidän toimintansa on perustuttava potilaiden kuntouttamiseen ja hoitamiseen, mikä tarkoittaa että terapiapotilaille on tehtävä lääkärin kanssa kuntoutussuunnitelma tai hoitosuunnitelma... Ja eikös terapeuttien toimintaa ohjaavissa ohjeissa sanota, että tästä kuntoutussuunnitelman ja hoitosuunnitelman vaatimuksesta pitää kertoa psykoterapiapaikkojen nettisivuilla, ja myös potilaille suoraan aina kun he ottavat yhteyttä psykoterapeuttiin varatakseen ajan psykoterapiaan...

Jos Valviran hyväksymät psykoterapeutit antavat pitkiä psykoterapioita ilman lääkärin hyväksymää kuntoutus- ja hoitosuunnitelmaa, niin he ovat puuhastelevia puoskareita, jotka ovat onnistuneet keplottelemaan itselleen Valviran hyväksymän terveydenhuollon ammattinimikkeen. Ja mitä enemmän puuhastelevia psykoterapeuttipuoskareita Suomessa, sitä suurempi psykoterapeuttien pula kuntoutuspalveluissa ja terveydenhuollossa.

Koska Valviran hyväksymien psykoterapeuttien pula on valtava, niin sen täytyy johtua siitä, että vaikka moni Valviran laillistama psykoterapeutti antaa oikeanlaista pitkien psykoterapioiden kuntoutusta ja hoitoa, niin moni "pitkiin erikoistunut" terapeutti hommailee itselleen tuloja antamalla sellaista terapiaa, joka ei täytä terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnalle asetettuja vaatimuksia.

Kannattaisi luoda oma terapeuttinimike niille Valviran laillistamille psykoterapeuteille, joiden antama terapia ei perustu lääkärin hyväksymälle kuntoutus- tai hoitosuunnitelmalle. Luonnollisestikaan Kela, kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät tukisi tällaista terapiatoimintaa. Tosin niinhän se on nykyäänkin. Kela, kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät maksa senttiäkään sellaisista terapioista, jotka eivät ole potilasta kuntouttavia ja hoitavia.

Joten terapiatulojensa vähenemistä psykiatriaan alaan kuuluvan psykoterapeuttialan ei tarvitsisi pelätä, vaikka kentälle luotaisiinkin uusi Valviran laillistama terapeuttinimike niiden psykoterapeuttien käyttöön, joiden antama terapia ei kuntouta eikä hoida.

Anonyymi kirjoitti:

"...Itse kävin ja aion aloittaa terapiat uudestaan, oon kanssa pohtinu tuota psykoanalyysiä..."

Aiot aloittaa terapiat uudestaan? Vähän pohdituttaa, että noinko se terapiakuntoutus tai terapiahoito päätetään psykoterapiapaikoissa. Että psykoterapeutti ilman mitään kuntouksen tai hoidon tarpeesta tehtyä suunnitelmaa toivottaisi kaikki potilaat tervetulleeksi terapiaansa ja sanoisi vaan että 'nyt aloitetaan.'

Eikös Valviran hyväksymät psykoterapeutit ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ja siksi heidän toimintansa on perustuttava potilaiden kuntouttamiseen ja hoitamiseen, mikä tarkoittaa että terapiapotilaille on tehtävä lääkärin kanssa kuntoutussuunnitelma tai hoitosuunnitelma... Ja eikös terapeuttien toimintaa ohjaavissa ohjeissa sanota, että tästä kuntoutussuunnitelman ja hoitosuunnitelman vaatimuksesta pitää kertoa psykoterapiapaikkojen nettisivuilla, ja myös potilaille suoraan aina kun he ottavat yhteyttä psykoterapeuttiin varatakseen ajan psykoterapiaan...

Jos Valviran hyväksymät psykoterapeutit antavat pitkiä psykoterapioita ilman lääkärin hyväksymää kuntoutus- ja hoitosuunnitelmaa, niin he ovat puuhastelevia puoskareita, jotka ovat onnistuneet keplottelemaan itselleen Valviran hyväksymän terveydenhuollon ammattinimikkeen. Ja mitä enemmän puuhastelevia psykoterapeuttipuoskareita Suomessa, sitä suurempi psykoterapeuttien pula kuntoutuspalveluissa ja terveydenhuollossa.

Koska Valviran hyväksymien psykoterapeuttien pula on valtava, niin sen täytyy johtua siitä, että vaikka moni Valviran laillistama psykoterapeutti antaa oikeanlaista pitkien psykoterapioiden kuntoutusta ja hoitoa, niin moni "pitkiin erikoistunut" terapeutti hommailee itselleen tuloja antamalla sellaista terapiaa, joka ei täytä terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnalle asetettuja vaatimuksia.

Kannattaisi luoda oma terapeuttinimike niille Valviran laillistamille psykoterapeuteille, joiden antama terapia ei perustu lääkärin hyväksymälle kuntoutus- tai hoitosuunnitelmalle. Luonnollisestikaan Kela, kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät tukisi tällaista terapiatoimintaa. Tosin niinhän se on nykyäänkin. Kela, kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät maksa senttiäkään sellaisista terapioista, jotka eivät ole potilasta kuntouttavia ja hoitavia.

Joten terapiatulojensa vähenemistä psykiatriaan alaan kuuluvan psykoterapeuttialan ei tarvitsisi pelätä, vaikka kentälle luotaisiinkin uusi Valviran laillistama terapeuttinimike niiden psykoterapeuttien käyttöön, joiden antama terapia ei kuntouta eikä hoida.

Lue lisää

Lääkärit ymmärtävät terapioista yleensä koulutuksensa perusteella melko vähän. Kelaa varten tarvitaan lääkärinlausunto, ei onneksi kovin kummoinen. Kannattaa pyrkiä keskustelemaan terapia-asioista muiden terapiassakävijöiden kanssa, kuunnella mahdollisimman paljon erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä, lukea, käydä vaikka kirjastossa sivistymässä. Suhtautua kriittisesti eri tietolähteisiin.

Erittäin tärkeää on valita oma terapeutti huolella, usean tutustumiskäynnin kautta, tavata useita terapeutteja ennen kuin aloittaa. Vaihtaa tarvittaessa, jos prosessi tyssää tai huomaa tehneensä väärän valinnan tai sellaisen valinnan joka on oikea, mutta kantaa vain hetken. Ja että luottaa omaan sisäiseen ääneensä, silloinkin kun se vaikeassa elämäntilanteessa on raskasta. Vertaistuki auttaa ratkaisujen tekemisessä todellakin, ja itsenäinen, kriittinen perehtyminen asioihin.

Olen samaa mieltä siitä että, terapioissa tapahtuu myös paljon haittaa. Ja se pitäisi jotenkin voida estää. Mikä sitten olisi tehokkain tapa, on mielenkiintoinen kysymys. Monesti kun kehitetään valvontamekanismeja, ne ovat sellaisia, jotka haittaavat terapia-asiakasta itseään, eivätkä oikeastaan aiheuta mitään riskiä terapeutille. Eivät siis suojaa asiakasta, vaan terapeuttia. Esimerkiksi potilasasiakirjat eli merkinnät, mitä terapioista tehdään. Ne on periaatteessa tarkoitettu osoittamaan terapian tapahtumia ja tuomaan esiin, jos virheitä tapahtuu. Kuitenkin terapeutti kirjoittaa niihin mitä itse haluaa, eikä asiakas saa niihin välttämättä vaikuttaa yhtään. Samalla merkinnät, varsinkin jos ne tehdään Kantaan, vaarantavat asiakkaan yksityisyyden pahasti. Ja haittaavat näin terapian onnistumista. Luottamuksellisuus ja yksityisyys, oikeus omiin rajoihin, on edellytys minkään psyykkisen hoidon onnistumiselle. - Itse olen aikoinaan merkittävästi hyötynyt terapiasta, ja terapeuttini ei tehnyt mitään merkintöjä ulkopuolisille. Kantaa ei silloin vielä ollut. Jos hän olisi tehnyt Kanta-merkintöjä, en olisi hänellä käynyt kertaakaan. :) Ja oli muuten psykodynaaminen terapeutti.
- edellinen

Anonyymi kirjoitti:

Olen samaa mieltä siitä että, terapioissa tapahtuu myös paljon haittaa. Ja se pitäisi jotenkin voida estää. Mikä sitten olisi tehokkain tapa, on mielenkiintoinen kysymys. Monesti kun kehitetään valvontamekanismeja, ne ovat sellaisia, jotka haittaavat terapia-asiakasta itseään, eivätkä oikeastaan aiheuta mitään riskiä terapeutille. Eivät siis suojaa asiakasta, vaan terapeuttia. Esimerkiksi potilasasiakirjat eli merkinnät, mitä terapioista tehdään. Ne on periaatteessa tarkoitettu osoittamaan terapian tapahtumia ja tuomaan esiin, jos virheitä tapahtuu. Kuitenkin terapeutti kirjoittaa niihin mitä itse haluaa, eikä asiakas saa niihin välttämättä vaikuttaa yhtään. Samalla merkinnät, varsinkin jos ne tehdään Kantaan, vaarantavat asiakkaan yksityisyyden pahasti. Ja haittaavat näin terapian onnistumista. Luottamuksellisuus ja yksityisyys, oikeus omiin rajoihin, on edellytys minkään psyykkisen hoidon onnistumiselle. - Itse olen aikoinaan merkittävästi hyötynyt terapiasta, ja terapeuttini ei tehnyt mitään merkintöjä ulkopuolisille. Kantaa ei silloin vielä ollut. Jos hän olisi tehnyt Kanta-merkintöjä, en olisi hänellä käynyt kertaakaan. :) Ja oli muuten psykodynaaminen terapeutti.
- edellinen

Lue lisää

Olen kuullut, että varsinais-suomalaisessa psykoterapiapaikassa vastaanottoaan pitävän terveydenhuollon ammattilaisen potilasasiakirjamerkinnöistä on selvinnyt, että hänellä on ollut vakavia puutteita ammatillisessa ja eettisessä osaamisessaan. Siksi potilaiden terveys ja turvallisuus on vaarantunut, ja potilaille on aiheutunut vakavaa haittaa, joka on ollut pitkäkestoista ja lopullista. En tiedä minkä sortin ammattilaisesta on kyse, koska psykoterapiapaikoissa ottaa potilaita vastaan sekä psykoterapeutit että psykiatrit, jotka laativat psykoterapiapaikan antamista psykoterapioista lausuntoja Kelaan, kuntaan ja sairaanhoitopiiriin. Oli kuulema vielä sellainen ammattilainen, joka piti potilaskertomuksia manuaalisesti niin ettei kukaan saanut selvää hänen käsialastaan. Psykoterapiapaikassa tämä hyväksyttiin varmastikin juuri tuon mainitsemasi syyn vuoksi, siellä lienee katsottu että luettavissa olevat potilastiedot "haittavat näin terapian onnistumista".

Anonyymi kirjoitti:

Olen kuullut, että varsinais-suomalaisessa psykoterapiapaikassa vastaanottoaan pitävän terveydenhuollon ammattilaisen potilasasiakirjamerkinnöistä on selvinnyt, että hänellä on ollut vakavia puutteita ammatillisessa ja eettisessä osaamisessaan. Siksi potilaiden terveys ja turvallisuus on vaarantunut, ja potilaille on aiheutunut vakavaa haittaa, joka on ollut pitkäkestoista ja lopullista. En tiedä minkä sortin ammattilaisesta on kyse, koska psykoterapiapaikoissa ottaa potilaita vastaan sekä psykoterapeutit että psykiatrit, jotka laativat psykoterapiapaikan antamista psykoterapioista lausuntoja Kelaan, kuntaan ja sairaanhoitopiiriin. Oli kuulema vielä sellainen ammattilainen, joka piti potilaskertomuksia manuaalisesti niin ettei kukaan saanut selvää hänen käsialastaan. Psykoterapiapaikassa tämä hyväksyttiin varmastikin juuri tuon mainitsemasi syyn vuoksi, siellä lienee katsottu että luettavissa olevat potilastiedot "haittavat näin terapian onnistumista".

Lue lisää

Uskotko tosiaan, että noiden merkintöjen perusteella voidaan suojella terapia-asiakkaan oikeusturvaa? Pidän oletusta hieman naivina, jos jossain yksittäistapauksessa niin on ehkä käynytkin.

On ollut harvinaisen hölmö terapeutti, jos on tehnyt sellaisia merkintöjä, että hänet niiden perusteella saadaan vastaamaan virheistään. Useimmat sen alan edustajat ovat niin taitavia verbaalisesti ja kirjallisesti, ja hallitsevat kommunikoinnin kollegojensa kanssa niin hyvin ettei heille tule mitään riskiä noista asiakasta koskevista kirjoituksista, joita heillä on oikeus tehdä yksipuolisesti.

Itse ajattelen, että pitäisi tässäkin lähteä asiakkaan tarpeista ja itsemääräämisoikeudesta. Jos joku terapia-asiakas haluaa ja hyväksyy, että terapeutti tekee hänen puheistaan yksityiskohtaisia muistiinpanoja Kantaan tai muille kolmansille osapuolille, niin sittenhän se on OK. Aika moni ei tästä pidä, päinvastoin pyrkivät välttämään yksityisasioidensa levittelyä Kannassa ja muussa terveydenhuollossa. Kantaa pääsevät kohta lukemaan sosiaaliviranomaisetkin. Monet terapiassa kävijät tekevät nykyään terapeuttinsa kanssa tarkkoja sopimuksia siitä mitä heistä kirjataan minnekin.

Terapia-asiakkaan oikeusturvan kehittäminen edellyttää järeitä keinoja, tehokkaampia kuin terapeutin harjoittama kirjallinen juoruilu asiakkaansa arkaluontoisista yksityiselämän asioista. - edellinen

Anonyymi kirjoitti:

Uskotko tosiaan, että noiden merkintöjen perusteella voidaan suojella terapia-asiakkaan oikeusturvaa? Pidän oletusta hieman naivina, jos jossain yksittäistapauksessa niin on ehkä käynytkin.

On ollut harvinaisen hölmö terapeutti, jos on tehnyt sellaisia merkintöjä, että hänet niiden perusteella saadaan vastaamaan virheistään. Useimmat sen alan edustajat ovat niin taitavia verbaalisesti ja kirjallisesti, ja hallitsevat kommunikoinnin kollegojensa kanssa niin hyvin ettei heille tule mitään riskiä noista asiakasta koskevista kirjoituksista, joita heillä on oikeus tehdä yksipuolisesti.

Itse ajattelen, että pitäisi tässäkin lähteä asiakkaan tarpeista ja itsemääräämisoikeudesta. Jos joku terapia-asiakas haluaa ja hyväksyy, että terapeutti tekee hänen puheistaan yksityiskohtaisia muistiinpanoja Kantaan tai muille kolmansille osapuolille, niin sittenhän se on OK. Aika moni ei tästä pidä, päinvastoin pyrkivät välttämään yksityisasioidensa levittelyä Kannassa ja muussa terveydenhuollossa. Kantaa pääsevät kohta lukemaan sosiaaliviranomaisetkin. Monet terapiassa kävijät tekevät nykyään terapeuttinsa kanssa tarkkoja sopimuksia siitä mitä heistä kirjataan minnekin.

Terapia-asiakkaan oikeusturvan kehittäminen edellyttää järeitä keinoja, tehokkaampia kuin terapeutin harjoittama kirjallinen juoruilu asiakkaansa arkaluontoisista yksityiselämän asioista. - edellinen

Lue lisää

Olisi kiinnostavaa saada tarkempaa tietoa tuosta varsinaissuomalaisesta psykoterapiapaikasta, sen psykoterapeutin potilaskertomusmenetelmästä. Myös siitä millaisilla menetelmillä psyykkisesti oireilevien ja heikommassa asemassa olevien potilaiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehditaan psykoterapiapaikoissa, kun siellä kuntoutetaan ja hoidetaan potilaita.

Mainitset potilaan oikeusturvamenetelmänä terapeutin ja potilaan väliset kirjalliset sopimukset siitä, mitä tietoja potilasasiakirjoihin merkitään. Onko tällaisen sopimuksen mallipohja jossain esillä? Entä onko tällainen sopimus juridisesti pätevä?

Ainakaan rikoslain seulan läpi ei pääse sellainen sopimus, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö sanoo, että hänellä on oikeus hyväksikäyttää heikommassa asemassa olevaa potilasta, koska näin on sovittu sopimuksessa, jonka hän on tehnyt yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Joten ehkä ei lain seulaa läpäise myöskään sellainen paperi tai käytäntö, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö kertoo, että ei noudata lakia potilasmerkintöjen suhteen, koska on tehnyt potilaan kanssa sopimuksen, että hänen ei tarvitse noudattaa lakia potilasmerkintöjen suhteen, vaikka laki kunnolliset potilastietomerkinnät vaatiikin.

(Ei niihin psykoterapian potilastietoihinkaan saa lakien mukaan mitä tahansa kirjoittaa. Se on pykälissä hyvin tarkkaan sanottu ja määritelty, mitkä tiedot eivät kuulu potilastietoihin. Lakien avulla myös suojellaan potilaan elämää, oikeusturvaa, kunniaa...)

Anonyymi kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa saada tarkempaa tietoa tuosta varsinaissuomalaisesta psykoterapiapaikasta, sen psykoterapeutin potilaskertomusmenetelmästä. Myös siitä millaisilla menetelmillä psyykkisesti oireilevien ja heikommassa asemassa olevien potilaiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehditaan psykoterapiapaikoissa, kun siellä kuntoutetaan ja hoidetaan potilaita.

Mainitset potilaan oikeusturvamenetelmänä terapeutin ja potilaan väliset kirjalliset sopimukset siitä, mitä tietoja potilasasiakirjoihin merkitään. Onko tällaisen sopimuksen mallipohja jossain esillä? Entä onko tällainen sopimus juridisesti pätevä?

Ainakaan rikoslain seulan läpi ei pääse sellainen sopimus, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö sanoo, että hänellä on oikeus hyväksikäyttää heikommassa asemassa olevaa potilasta, koska näin on sovittu sopimuksessa, jonka hän on tehnyt yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Joten ehkä ei lain seulaa läpäise myöskään sellainen paperi tai käytäntö, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö kertoo, että ei noudata lakia potilasmerkintöjen suhteen, koska on tehnyt potilaan kanssa sopimuksen, että hänen ei tarvitse noudattaa lakia potilasmerkintöjen suhteen, vaikka laki kunnolliset potilastietomerkinnät vaatiikin.

(Ei niihin psykoterapian potilastietoihinkaan saa lakien mukaan mitä tahansa kirjoittaa. Se on pykälissä hyvin tarkkaan sanottu ja määritelty, mitkä tiedot eivät kuulu potilastietoihin. Lakien avulla myös suojellaan potilaan elämää, oikeusturvaa, kunniaa...)

Lue lisää

"(Ei niihin psykoterapian potilastietoihinkaan saa lakien mukaan mitä tahansa kirjoittaa. Se on pykälissä hyvin tarkkaan sanottu ja määritelty, mitkä tiedot eivät kuulu potilastietoihin. Lakien avulla myös suojellaan potilaan elämää, oikeusturvaa, kunniaa...)""

Nämä ovat täysin subjektiivisesti määriteltäviä asioita kaikki. Terapeutti ja myös psykiatri voi halutessaan kirjoittaa potilaansa asioista Kantaan lähes mitä vain. Kirjoitukset ovat parhaimmillaankin ja tarkimmillaankin vain hänen tulkintojaan, päätelmiään ja muistinvaraisia havaintojaan. Jonkun yksittäisen objektiivisen faktan voi asiakas-potilas ehkä saada oikaistua, esim. syntymäajan-, paikan tai vastaavaa, jos vaivautuu tekemään kirjallisen oikaisupyynnön. Koska lähes kaikki terapeutin ja psykiatrin kirjoittama on jo lähtökohtaisesti tulkinnanvaraista, ja saa nykyjärjestelmässä ollakin, ei potilaalla/asiakkaalla ole 90 prosentissa tilanteista mahdollisuuksia saada oikaisuvaatimuksiaan läpi. Terapeutti tai psykiatri voi halutessaan kirjoittaa potilaastaan virallisiin asiakirjoihin melkein mitä vain. Ikävä kyllä.

Hassua, että näet potilaskirjausten jopa suojelevan potilaan "kunniaa..." Tiedän terapiassakävijöitä, jotka ovat kokeneet kunniansa menneen terapeuttinsa tai psykiatrinsa joidenkin kirjallisten luonnehdintojen myötä... ;) Ja sellaisiahan ei saa oikaistuksi, koska kyse on terveyenhuollon ammattilaisen "näkemyksestä." Se, mikä jonkun tavallisen ihmisen juoruilemana olisi kenelle tahansa loukkaus, ei haittaa mitään terveydenhuollon ammattilaisen kirjoittamana.

Somaattisessa terveydenhuollossa asiantila ei ole näin onneton. Siellä kun potilasasiakirjoihin on tarjolla enemmän objektiivista faktaa, kun lääkärin työnä on kipsata luunmurtumia ym., eikä luodata mielen moniulotteista maailmaa kuten terapiassa. Nykyinen psykoterapian ja psykiatrian potilasasiakirjakäytäntö ja sitä koskeva lainsäädäntö on kopioitu suoraan somaattisesta lääketieteestä, eikä se toimi.

Potilaalla/asiakkaalla ei ole mitään vastaavaa kirjallista ja virallista ilmaisukanavaa terveydenhuoltojärjestelmässä. Hän ei saa esille omaa versiotaan asioistaan terapeutin tai psykiatrin kirjoitusten rinnalle, Kantaan, muiden häntä hoitavien luettavaksi. Jää vain yhden osapuolen näkemys. Se jos mikä vaarantaa asiakkaan/potilaan oikeusturvan.

"Mainitset potilaan oikeusturvamenetelmänä terapeutin ja potilaan väliset kirjalliset sopimukset siitä, mitä tietoja potilasasiakirjoihin merkitään. "
En maininnut mitään kirjallisista sopimuksista, vain sopimuksista.
-edellinen

Noista kaikista kohdista olen samaa mieltä. Hyvin muotoiltu,

Itselläni oli hyvä psykoterapeutti, mutta ehti tulla huonojakin kokemuksia sitä ennen.
-edellinen.

Anonyymi kirjoitti:

Noista kaikista kohdista olen samaa mieltä. Hyvin muotoiltu,

Itselläni oli hyvä psykoterapeutti, mutta ehti tulla huonojakin kokemuksia sitä ennen.
-edellinen.

Lue lisää

Jankkasin potilasasiakirja-asiaa, koska kommenteistasi syntyi sellainen vaikutelma, että tiedät, miten tärkeää terapiapotilaille on, ei vain tuntea olevansa turvassa, vaan myös tietää varmuudella olevansa turvassa, kun he käyvät JulkiTerhikissä olevan psykoterapeutin antamassa psykoterapiassa.

Se ihminen, joka tietää, miten tärkeää on, että psykoterapia ei vaaranna potilaan terveyttä ja turvallisuutta, on yleensä myös halukas perustelemaan asiaansa niin, että hänen antamansa tieto auttaa heikoimmassa asemassa olevia potilaita.

Sinä, -edellinen, olet sellainen ihminen.

Anonyymi kirjoitti:

Jankkasin potilasasiakirja-asiaa, koska kommenteistasi syntyi sellainen vaikutelma, että tiedät, miten tärkeää terapiapotilaille on, ei vain tuntea olevansa turvassa, vaan myös tietää varmuudella olevansa turvassa, kun he käyvät JulkiTerhikissä olevan psykoterapeutin antamassa psykoterapiassa.

Se ihminen, joka tietää, miten tärkeää on, että psykoterapia ei vaaranna potilaan terveyttä ja turvallisuutta, on yleensä myös halukas perustelemaan asiaansa niin, että hänen antamansa tieto auttaa heikoimmassa asemassa olevia potilaita.

Sinä, -edellinen, olet sellainen ihminen.

Lue lisää

Kiva, kiitos. :)
"Se ihminen, joka tietää, miten tärkeää on, että psykoterapia ei vaaranna potilaan terveyttä ja turvallisuutta," niin, uskon tämän tietäväni, omasta karvaasta kokemuksesta, ja myös mitä olen asiasta muilta kuullut. :(
-edellinen

Minua aina kiinnostaa tuon medioita morkkaavan kirjoittajan perusteet... Ihan oikeasti, kertoisitko, en ilkeile enkä yritä saada sinua mihinkään nalkkiin, haluaisin vain tietää enemmän siitä miksi sinun mielestäsi ilta-sanomat tai sanoma oy manipuloi kaikkia, ja miten? - Ei tosin kuulu tämän ketjun aiheeseen, mutta silti.- Ja suhtaudun itsekin kriittisesti medioihin.
- edellinen