Meille tuli vastikään suomenlapinkoiran narttupentu. Mulla on ollut aiemmin koiria, vaan ei koiria ja lapsia samassa taloudessa. nyt huomasinkin askartelevani ihan uudenlaisten kasvatuskysymysten kanssa...Eli lapsia on kolme ala-asteikäistä ja parivuotias. Pentu tuntuu olevan täpäkkä luonne; rohkea, nopeasti juttuja omaksuva ja suht vahvaluonteinen. Jännästi vaistot toimii jo tuonikäisellä pennulla, kaksivuotiaamme saa teputella rauhassa. Kouluikäisiä pentu pitää leikkikavereina, yrittää haastaa kovasti leikkiin lahkeessa roikkumalla, räksyttämällä jne. Olen terottanut lapsille sääntöjä ja toivonut, että saisivat itse vähän auktoriteettia pentuun, mutta toistaiseksi on kyllä itse täytynyt lopettaa rajuin napsuttelu ja roikkuminen. Olisi kiva kuulla neuvoja ja kokemuksia, kuinka olette saaneet pennun kunnioittamaan lapsia. Alkutaipaleellahan tässä ollaan, mutta haluaisin nyt alusta asti toimia niin, että tuleva yhteiselo olisi jouhevaa.
koira ja lapset
osk
4314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
jos lapsi menee esim vessaan, tai muuten pois huoneesta jossa koira on ja koira vinkuu perään: tule takaisin oven takaa vasta, kun koira on ollut vähintään muutaman sekunnin hiljaa, näin koira oppii jo pienenä, ettei vikinällä saa tahtoaan läpi, vaan ihminen määrää itse milloin tulee takaisin. jos koira puree käsiä, kun sen kanssa leikitään tai sitä silitetään, on silitys/leikki lopetettava heti, voi myös vingahtaa kimeästi tai "nipistää" koiraa huulesta, huom.kohtuus. kunhan pentu hieman kasvaa voivat isommat lapset, yksi kerrallaan alkaa opettaa herkkupalojen avulla koiralle esim. istu, anna tassu ja maahan -komentoja. näillä tottevaisuus "tempuilla" lapset vahvistavat omaa johtajan asemaansa koiralle. lapset voivat antaa koiralle ruuan, pyytäen koiran ensin esim. istumaan, ja ruuan saa ottaa luvan jälkeen. jne... kannattaisi varmaan kysyä myös kasvattajalta vinkkejä asiaan. joka tapauksessa mitä lapsenne vaativatkin koiraa tekemään ,on vaatimus vietävä aina loppuun. eikös kuulostanutkin vähän niinkuin lasten kasvatukselta. hauskaa kevättä teille koiranne kanssa.
Kiitoksia, annoin koululaisten lukea vastauksesi, näin menee ihmeen hyvin asia perille. Meille tuli todella loistava pentu, tuntuu että jo nyt on lahkeessa rempuaminen ja napsuttelu vähentynyt, myös lapsia kohtaan, kun ollaan tiukasti asiaan puututtu. Tuntuu, että nimenomaan lapsille on vaikeampi terottaa "koirasääntöjä" kuin koiralle itselleen...Koululaiset olivat innoissaan, kun lukivat "painettua" tekstiä, ymmärsivät varmaan paremmin oman roolinsa tärkeyden pennun elämässä. Aurinkoista kevättä sinnekin!
meille tuli n. vuosi sitten koiranpentu.meidänkin lapset ovat alakouluikäisiä, ja samojen asioiden kanssa meilläkin elettiin, ja eletään edelleen. aina se koira välillä testaa, että jospa noi lapset antaiskin periksi tällä kertaa. pian lapset kuitenkin oppivat, niinkuin koirakin, yhteis elon pelisäännöt.kiva, kun neuvoista oli apua.
Minulla on slk uros, parin viikon päästä 2v. Tyttäreni 7v. kouluttaa lappalaistani kuin "vanhatekjä", käskee koiran istumaan, antaa ruokakupin eteen ja menee toiseen huoneeseen. koira ei koske ruokaan ennenkuin tyttö tulee takaisin ja antaa luvan. Katselee vain tytön perään että millonhan se sieltä tulee, luvan kaa. tämä ruokakuppijuttu on aloitettava aivan siitä, että ei kuppia maahan, ennenkuin koirasi istuu tai pysyy muuten paikallaan. Opeta itse jokin temppu koiralle ja anna lasten opettaa niitä samoja,tai muita pieniä temppuja, istu, maahan, tassu jne. niin koirasi tietää mikä on arvojärjestys talossa. toistettava aina välillä, että arvojärjestys säilyy.